toukokuu 20, 2020 |

Kuntoutusalaa uhkaa ennennäkemätön konkurssiaalto – yhteiskunnallisesti tärkeä työ hiipumassa merkittävästi

Koronaviruksen aiheuttama poikkeusolo on aiheuttanut viimeisen kahden kuukauden aikana paljon tarpeettomia vaikeuksia kuntoutusalalla.

Viranomaisten epäselvien ohjeistusten aiheuttaman työkadon myötä kuntoutusala on kokenut poikkeusolojen aikana ennennäkemättömän konkurssiuhkan, jolla on suuret vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, elinkeinoelämään ja työelämään yhteiskunnallisesti.

Edunvalvontajärjestö Suomen Kuntoutusyrittäjät pelkää, että laskua tästä maksetaan vielä pitkään.

Suomen Kuntoutusyrittäjät Ry teki huhti-toukokuun aikana jäsenyrityksilleen kyselyn koronan vaikutuksista jäsenyritysten toimintaan.

Kyselyn tulokset ovat karua luettavaa. Esiin nousi selkeästi yrittäjien taloudellinen ahdinko, mutta myös huoli siitä, miten turvataan kuntoutujien toimintakyky ja terveys, kun terapeutit eivät pääse hoitamaan heitä tässä poikkeuksellisessa tilanteessa.

Lue lisää, miten viranomaisten ohjeistukset ovat vaikuttaneet kuntoutusyritys Medirexin terapiatoimintaan poikkeusolojen aikana. 

Miksi tällainen kysely haluttiin tehdä Kuntoutusyrittäjien jäsenyrityksille?

– Me halusimme kysyä jäseniltämme, miten tämä on vaikuttanut heidän toimintaansa. Näin me pystymme viemään juuri niitä asioita eteenpäin, mitkä koskettavat meidän jäsenyrityksiä ja voimme vaikuttaa päättäjien, valtiovallan ja viranomaisten päätöksiin, Kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtaja Hanna-Kaisa Järvi perustelee.

Kyse on erityisestä toimialasta, jossa terveydenhuollon ammattilaiset ovat vastuussa lasten, aikuisten ja ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn parantamisesta ja ylläpidosta.

Tämä tavoite on vaarantunut koronakriisin aikana ja Hanna-Kaisa Järvi pelkää, että siitä seuraa kallis lasku yhteiskunnalle.

 

Yksi tiedote sai yhdessä päivässä koko kuntoutusalan polvilleen

Koko kuntoutustoimiala meni shokkiin maaliskuun puolivälissä, kun Kela julkaisi yksiselitteisen tiedotteen, jonka mukaan kaikki läsnäolokuntoutukset lopetetaan. Se tarkoitti, että terapeutti ja kuntoutuja eivät saaneet enää kohdata kasvokkain.

Kela kannusti sen sijaan korvaamaan läsnäolokuntoutukset etäterapialla. Se ei kuitenkaan sovi kaikille terapia-aloille. Ohjeistus on hankala toteuttaa esimerkiksi vaikeasti vammaisten, puhevammaisten, lasten tai käytöshaasteisten henkilöiden terapiassa.

– Monet kuntoutujat säikähtivät tilannetta ja suurta tuntematonta uhkaa, jonka takia he eivät uskaltaneet enää mennä terapeuttien luokse. Myös monet terapeutit säikähtivät, että he eivät voi ottaa asiakkaita vastaan, jos he tietämättään levittävät koronavirusta, Hanna-Kaisa kertoo.

Tiukka rajoitus osui erityisen pahasti niihin kuntoutusyrityksiin, jotka tuottavat Kelan maksamaa terapiaa.

– Me reagoimme Kelan tiedotteeseen välittömästi ja pyysimme Kelaa lieventämään ohjeistusta.
Kela muutti ohjeistustaan sallimalla läsnäoloterapiat tietyin reunaehdoin. Terapeutin ja kuntoutujan tuli sopia tapaamisista ja huolehtia terveysviranomaisten säädöksistä ja hygieniakäytännöistä. Terapeutteja ei myöskään laskettaisi enää ylimääräisiksi vierailijoiksi hoitolaitoksissa.

Mutta vahinko ehti jo tapahtua.

Kelan alkuperäinen toimintatapa levisi muutoksista huolimatta pian mm. sairaanhoitopiireihin, kuntiin, hoivakoteihin, päiväkoteihin ja kouluihin.

He sulkivat ovensa kaikilta ylimääräisiltä vierailijoilta  ̶  myös terapia- ja kuntoutusalan ammattilaisilta, vaikka Kela ei kieltänyt välttämättömän kuntoutuksen antamista.

– Meidän ammattilaisia on loukannut syvästi, että hoivakodit, isot julkiset ja isot yksityiset toimijat ovat rinnastaneet meidän piinkovat terveydenhuollonammattilaiset omaisiin verrattaviksi vierailijoiksi. Vaikka me noudatamme kaikkia viranomaissäädöksiä pilkun tarkasti.

Järvi kuitenkin ymmärtää huolen hoivakodeissa.

– Jos hoivakodissa on ilmennyt kuolemantapauksia koronaan liittyen, silloin täytyy olla erityisen varovainen. Se on vaikea tilanne kipeästi kuntoutusta tarvitseville ja meille kaikille. Taudin leviämisen vaara on otettava tosissaan ja kaikkien on sitouduttava noudattamaan ohjeita. Mutta pitää myös punnita, mikä on kuntoutuksen keskeytymisen ja rajoitusten yhteishinta, Hanna-Kaisa muistuttaa.

Kuntoutuksen tulevaisuus vaarassa – Kuka kuntouttaa kun kuntoutusyrityksiä ei enää ole?

Kyselyssä ilmeni monen jäsenyrityksen olevan konkurssiuhan alla, kun ovet sulkeutuivat kuntouttajilta ja terapeuteilta. Normaalisti toimialalla konkurssit ovat todella harvinaisia.

Yritystoiminta alalla on loppunut perinteisesti silloin, kun yrittäjä on eläköitynyt ja jatkajaa ei ole löytynyt tai yritys on myyty toiselle toimijalle.

Jäsenyritysten liikevaihto on tippunut jopa 50 %. Jäsenyrityksistä 75 % on joutunut sopeuttamaan toimintaansa irtisanomalla tai lomauttamalla henkilökuntaa.

– Meidän jäsenyritykset tuottavat tosi paljon lakisääteistä kuntoutusta. Jos näitä yrityksiä ei enää koronakriisin jälkeen ole, kuntoutuspalveluja ei tuota enää kukaan, koska vastaavia julkisia toimijoita ei ole olemassa, Järvi sanoo.

Viime aikoina terveydenhuollon ammattilaisia kuten sairaanhoitajia, vanhustyötä tekeviä, terveydenhoitajia ja muita alan ammattilaisia on hakeutunut muille aloille nopealla tahdilla, koska työ on raskasta ja matalapalkkaista.

Sama saattaa koitua myös terapia- ja kuntoutusalan kohtaloksi. Kaikki kuntoutusta antavat henkilöt ovat pitkälle koulutettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka saattavat konkurssien ja lomautusten takia poistua alalta muihin tehtäviin.

– Jos tämä ammattikunta nyt poistuu alalta muihin töihin, vie vuosia ennen kuin tulee korvaavaa henkilökuntaa. Tällä on suuret vaikutukset elinkeinoelämään ja työelämään, Järvi alleviivaa.

– Olemme lähestyneet työ- ja elinkeinoministereitä ja pyytäneet kuntoutusalalle erityistä huomiota kun yritystukia jälleen valmistellaan. Me ymmärrämme, että tämä on eri asia kuin vaikkapa ravintola-ala, jonka elinkeinon harjoittaminen kiellettiin lailla. Mutta työn yhteiskunnallinen merkitys pitää ymmärtää.

Toimiala on sopeuttanut toimintaansa nokkeluudella ja etäterapialla

Toimialan yrittäjät ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa melkoisesti.

Kyselyssä tulleiden vastausten mukaan henkilökuntaa on irtisanottu ja lomautettu, kesälomia on pidetty pois ja kuntoutuksia on siirretty myöhemmäksi.

Osa yrityksistä on onnistunut keksimään luovia ratkaisuja kriisin ylitsepääsemiseksi. Jotkut ovat siirtäneet terapiakäynnit ulkoilmaan. Yrityksissä on myös keskitytty hoitamaan muita sellaisia ihmisten hyvinvoinnin osa-alueita, joita normaalissa työssä ei muuten tulisi huomioitua.

Osa yrittäjistä on siirtynyt tekemään jonkin muun alan työtä, jota voi tehdä oman yrityksensä nimissä.

Suurin muutos sopeutustoimissa on etäterapian lisääntynyt määrä. Noin 65 % kyselyyn vastanneista jäsenistä kertoo, että yrityksellä on ollut jo ennen koronaa mahdollisuus etäterapiaan tai etäterapia on otettu käyttöön koronakevään aikana.

– Etäkuntoutuksella on paikkansa kuntoutustoimialalla, mutta se ei sovi kaikille kuntoutujille. Kuntoutussuhde perustuu aina läsnäoloon ja kasvokkain tapahtuvaan, kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen. Etäkuntoutus on kuitenkin tosi hyvä lisä tällä alalla, Hanna-Kaisa Järvi sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistukset ovat luoneet luottamuksen sijaan epävarmuutta

Hanna-Kaisa Järvi on sitä mieltä, että viranomaiset olisivat voineet tehdä joitain asioista toisin.

– Vaikuttaa siltä, että kokonaiskuva ei ollut kenelläkään hallussa. Ymmärrän toki, että kyseessä on suuri tuntematon uhka ja on vaikea tietää mitä seuraavaksi tapahtuu, Järvi sanoo.

Järvi perustelee näkemystään tarkemmin.

– Kela tekee omia päätöksiään ja sosiaali- ja terveysministeriöstä annetaan pöydän alta ohjeistuksia, jotka suosittelevat, mutta eivät kuitenkaan velvoita ketään. Esimerkiksi tämä hoivakotien vierailukielto on STM:n ohjeistus. Sen pitäisi koskea kaikkia, mutta se jättää paljon tulkinnan varaa ja jättää liikaa harkintavaltaa yksittäiselle toimijalle.

Ristiriitaisten suositusten seurauksena osa hoitoyksiköistä kieltää vierailijat ja osa taas ei, jolloin osa terapeuteista uskaltaa mennä antamaan kuntoutushoitoa ja osa ei uskalla. Se eriarvoistaa kuntoutusalan ammattilaisia.

Järvi ehdottaa, että viranomaiset voisivat katsoa laajaa tilannekuvaa toimialoittain ja päätöksen teossa voisivat olla mukana toimialojen etujärjestöt.

Kuntoutusalan jälleenrakennus käyntiin

Kuntoutustoiminta on ottamassa askeleen kohti normaalia, kun Kela ilmoitti läsnäolokuntoutusten voivan taas jatkua tuttuun tapaan 1.6. alkaen.

Se on hyvä asia, sillä toiminnan jatkuminen mahdollisimman normaalisti auttaa ehkäisemään konkursseja.

Hallitus valmistelee parhaillaan yleistä yrittäjien kustannustukea. Siitä odotetaan jonkinlaisia apuja sille, että toiminta kuntoutusalalla alkaisi elpyä.

– Viranomaisilta pitäisi tulla selkeä ja vahva viesti asiakkaille, että paluu terapioihin on turvallista kesäkuun alussa. Tähän tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriön ääntä, sillä ihmiset ovat vahvasti viranomaisorientuneita, Järvi sanoo.
Terapia-alan toimihenkilöille on tarjolla tukea samoista kanavista kuin kaikille muillekkin yrityksille.

Yksinyrittäjät voivat hakea kunnilta kertakorvauksellisen ”koronatuen” ja he voivat hakea työttömyysturvaa ilman, että yritystä tarvitsee lopettaa. Lisäksi on tarjolla Business Finlandin ja ELY:n jakamat yritystuet. Tällä hetkellä on valmisteilla aiemmin mainittu yleinen kustannustuki. Suomen Yrittäjät opastaa ja auttaa avun saamisessa.

– Jos yrittäjä ei tiedä mistä lähteä liikkeelle, meille voi soittaa. Osaamme kyllä neuvoa mistä kanavista apua saa, Järvi sanoo.

Kuntoutusalan yrittäjien etujärjestö toivoo ja muistuttaa, että toimialan yhteiskunnallinen merkitys sekä kansanterveydellisesti että -taloudellisesti tunnistetaan tässä kriisissä.

 

Suomen Kuntoutusyritys Ry:n hallituksen puheenjohtaja ja kuntoutusyritys Medirexin toimitusjohtaja Anna-Nurmi Lehto kertoo, miten viranomaisten ohjeistukset ovat vaikuttaneet heidän terapiatoimintaansa. Lue artikkeli TÄSTÄ.

Katso covid-19 -kyselyn TULOKSET TÄSTÄ