Suoraan fysioterapeutille: Käden hermokipu kuriin fysioterapialla

Kati Terho, 71, on aktiivinen eläkeläinen, joka on pitänyt itsensä liikkeellä läpi elämän. Loppusyksystä tahtia alkoi haitata tietyissä asennoissa tuntuva voimakas kipu oikeassa kädessä. Apu löytyi fysioterapiasta.

| Kuntoutujatarina, Suoraan fysioterapeutille 15.6.2018


– Kipu ei tuntunut kaiken aikaa, vaan ilmeni tietyissä asennoissa. Jos otin vaikka huolimattomasti maitopurkin jääkaapista, kipu iski niin voimakkaana, että hyvä ettei purkki pudonnut lattialle, Kati Terho kertoo.

Hermoperäinen kipu oli niin voimakas, että Kati Terho huomasi sen alkaneen rajoittaa hänen elämäänsä. – Aloin vältellä kivun esiin tuovia käden asentoja.

Aktiivinen liikkuja päätti varata ajan  tutulle fysioterapeutille, jolta oli jo aiemmin saanut apua. – Tällä kertaa en mennyt ensin edes lääkäriin, koska arvelin hänen lähettävän minut joka tapauksessa fysioterapeutille.

Fysioterapeutti Merja Lukkala tutki ja totesi vaivan syyksi pinnetilan. – Katin oikeanpuoleinen solisluu on kiertynyt ylöspäin rintalastasta. Virheasento aiheuttaa helposti puutuneisuutta ja hermotuntemuksia käteen, Merja Lukkala sanoo.

Hän käytti manuaalisten käsittelyiden lisäksi kipuhoitoina TNS-sähköhoitoa, laseria ja akupunktiota, jota luonnehtii oikotieksi toimintakyvyn palauttamiseen. – Kun kipu saadaan lievittymään, asiakas pääsee treenaamaan ja kuntoutuminen nopeutuu, Marja Lukkala kuvailee.

– Lisäksi ohjasin Katille rintakehän alueen toiminnallisista ja rakenteellisista ongelmista johtuvan TOS-oireyhtymän mukaisia venytyksiä, joita hän sai tehtäväksi tehdä myös kotona. Ohjasin pienet muutokset myös säännöllisesti salilla käyvän Katin kuntosaliharjoitteluun.


“Fysioterapia on ennen kaikkea oireen syyhyn paneutumista. Tarkkaa tutkimusta seuraa tarkoituksenmukainen, oikein suunnattu hoito, jossa fysioterapeutilla on käytössään monipuolinen työkalupakki.”


Kati Terhon kipu lievittyi ja oireet saatiin kuriin. – Kysyin Merjalta, miten kauan minun pitää tehdä hänen minulle ohjaamiaan päivittäisiä harjoitteita. Vastaus oli, ettei sen pitempään kuin elämän loppuun saakka, Kati Terho nauraa. – Muutenkin Merja on korostanut, että muutama käyntikerta fysioterapiassa on vain osa hoitoa ja että tärkein osa on se, että teen ohjeiden mukaista kuntoutusta ja liikesarjat kotona uskollisesti päivittäin.

Kati Terho on istuttanut harjoitteet päiväänsä niin, että ne varmasti tulevat tehtyä. – Kaikkein tärkein on aamu. Teen Merjan ohjaamat kaulan venytykset sängyn reunalla heti herättyäni. Harjoitteet eivät vie aikaa päivästä kuin muutamia minuutteja, mutta ne pitää muistaa tehdä säännöllisesti.

Forssan kaupungin liikuntatoimessa vertaisohjaajanakin toimiva Kati kertoo kannustavansa myös liikuteltaviaan rakentamaan arkeensa sääntöjä, joiden avulla tietyt, vaikkapa tasapainoa edistävät pienet mutta ikääntyvälle tärkeät harjoitteet tulevat tehdyksi. – Itse pesen esimerkiksi hampaat joko tasapainolaudan päällä tai yhdellä jalalla seisten kuten geriatrian professori Jaakko Valvanne on neuvonut tekemään: ylähampaat vasemmalla jalalla seisten ja alahampaat oikealla jalalla seisten.

Fysioterapia tuli Kati Terholle tutuksi jo työelämässä. – Olin hallinnollisissa tehtävissä, joihin sisältyi paljon istumista ja päätetyötä – sitä niskat kyyryssä istumista tuli paljon. Onneksi meillä oli laaja työterveyshuolto, joten sain jo silloin apua olkapään vaivoihin fysioterapiasta. Lisäksi työantaja oli järjestänyt meille viikoittaista jumppaa, jossa kävin säännöllisesti.


”Monet oireet saataisiin kuriin alkumetreillä, jos ihmisillä olisi mahdollisuus kysyä fysioterapeutilta heti kun jokin vaiva alkaa rajoittaa elämää.”


– Omien kokemusteni perusteella pidän tärkeänä sitä, että kynnys päästä fysioterapeutille tehtäisiin ihmisille mahdollisimman matalaksi. Monet oireet saataisiin kuriin alkumetreillä, jos ihmisillä olisi mahdollisuus kysyä fysioterapeutilta heti kun jokin vaiva alkaa rajoittaa elämää. Onneksi hoitolinjaukset ovat muuttuneet. Muistan kuinka aiemmin monet iskiasta tai olkapäätä kipuilevat ystävät ja työkaverit joutuivat nopealla aikataululla leikkaukseen sillä seurauksella, että vaiva usein uusi. Nyt on ymmärretty fysioterapian ja oman harjoittelun vaikuttavuus.

Samaa matalaa kynnystä Kati Terho toivoo myös psyykkiselle puolelle. – Ihmisten pitäisi voida “psyykkisissä hermopinteissäkin” hakeutua matalalla kynnyksellä vastaanotolle ilman odotteluja ja lähetteitä. Sitä paitsi – jos fyysiset kivut pitkittyvät, niistä tulee helposti myös psyykkisiä.

Image
Lavanhallinnan harjoittelua ryhdin parantamiseksi.
Image
Liikeradan harjoitusta ja lavan lähentäjien voimaharjoitusta.
Image
Pienestä harjoitteesta on säännöllisesti tehtynä suuri apu! - Koska ongelmaa on oikealla puolella kaulan seudussa, harjoite on vaiheistettu niin, että taivutan pään ensin niin paljon vasemmalle kuin saan sen menemään ja haen leuan asentoa muuttamalla venytyksen tunteen oikeaan kohtaan. Vastakkaisella puolella niskassa ei saa tuntua miltään eikä käteen saa tulla hermokipua. Kädet ovat tuossa tietyssä asennossa, Kati Terho kuvailee pinneoireen kurissa pitävää ykkösliikettään. Joka-aamuinen harjoite, 3 x 20 sekuntia venytystä, pitää kivut poissa.
Image
Hallinnan harjoittelua - lapaluut töihin!

Suoraan fysioterapeutille

Fysioterapeutti, fysioterapiayrittäjä Merja Lukkala toivoo, että uuden soten kynnyksellä alettaisiin paremmin hyödyntää fysioterapeuttien osaamista. – Monen ihmisen toimintarajoitteet ja vaivat ehtivät paheta, kun hoitoon ei ohjauduta riittävän aikaisin.

– Kannatan lämpimästi sitä joillakin paikkakunnilla jo noudatettavaa käytäntöä, että tuki- ja liikuntaelinoireinen asiakas haastattelun jälkeen ohjataan terveydenhuollossa ensin fysioterapeutin suoravastaanotolle sen sijaan, että hän jäisi pitkäksi aikaa jonoon odottelemaan lääkäriaikaa.

– Fysioterapia on ennen kaikkea oireen syyhyn paneutumista. Tarkkaa tutkimusta seuraa tarkoituksenmukainen, oikein suunnattu hoito, jossa fysioterapeutilla on käytössään monipuolinen työkalupakki, Merja Lukkala kuvailee.

Forssassa toimivassa Kuntoutumisasema OTE Oy:ssä pyritään muutenkin levittämään tietoa siitä, että fysioterapiaan voi hakeutua myös ilman lääkärin lähetettä. Yhä useampi tekeekin jo niin. – Käyntiraporteista olen huomannut, että ilman lähetettä tulevien asiakkaiden määrä on nousussa. Viime vuonna heidän prosenttiosuutensa oli meillä jo lähes 10 % kaikista asiakkaista, kun se vuotta aikaisemmin oli 5 %.

– Tiedottamista lääkäreihin päin on lisättävä, sillä he eivät välttämättä tiedä, mihin kaikkeen fysioterapialla voidaan vaikuttaa ja mitä keinoja fysioterapeutilla on käytettävissään. Yhteistyön kehittäminen terveydenhuollon eri toimijoiden kesken on erittäin tärkeää, Merja Lukkala sanoo.

Sote-uudistuksen toteutuksessa kannattaa ottaa valtakunnalliseen käyttöön hyviksi havaittuja käytäntöjä. Yksi niistä ovat fysioterapeuttien suoravastaantot, joihin kaikki tahot asiakkaista lääkäreihin ovat olleet tyytyväisiä. Kustannuksia on säästynyt, kun hoitoonpääsy on nopeutunut ja vaivat saatu kuriin ennen niiden pitkittymistä.

Yksityisen sektorin palveluntuottajat valmistautuvat soteen mm. kouluttautumalla fysioterapeutin suoravastaanottoon. Suomen Kuntoutuskouluttajat Oy järjestää Fysioterapeutin suoravastaanotto -koulutusta valmentavana koulutuksena yksityissektorille. Kuntoutumisasema OTE Oy:ltä oli koulutusryhmässä 3 mukana peräti viisi fysioterapeuttia – mm. Merja Lukkala itse. Lisäksi yksi yrityksen fysioterapeutti on valmistunut koulutuksesta jo aiemmin. Tutustu koulutukseen tarkemmin tästä

 

  Kuntoutusyrittäjä 2/2018

Image