Selkäydinvamman kanssa elävä Vesa Sydänmaa on hyvän tuurin mies

Uudenvuodenpäivänä vuonna 1983 alkoi uudenlainen aika silloin 16-vuotiaan Vesa Sydänmaan elämässä. “Minulla oli heti kalliolta maahan tömähdettyäni kirkas ajatus siitä, että varmasti pyörätuoliin.” Kädet liikuntaeliminään ja auto jalkoinaan hän on jo 30 vuoden ajan tehnyt täyttä työ- ja urheilu-uraa ja tukee nuoria kuntoutujia kiinni samanlaiseen aktiiviseen, itsenäiseen elämään. Fysioterapia on välttämätön toimintakykyä ylläpitävä elementti.

| Kuntoutujatarina, selkäydinvamma 18.6.2018


Vesa “Vesku” Sydänmaa oli ystävineen ottamassa vastaan uutta vuotta 1983 ja lähti huolehtivaisena nuorena miehenä kalliolle huutelemaan pois järven jäälle seikkailemaan lähteneitä kavereitaan. Huhuilijalle itselleen kuitenkin tapahtui. – Kenkäni juuttui kallionkoloon ja kun yritin repäistä sitä irti, kenkä jäi koloon ja lensin itse alas kalliolta, Vesku kertoo.

Ilmalennosta alkoi erilainen aika innokkaan urheilijan ja lukiolaisen elämässä. Suorasukaisen lääkärin “Et enää kävele” -ilmoitus vahvisti nuoren miehen oman tilannearvion. – Ajattelin, että homma on nyt sellainen, että tästä lähtien ei voi tulla kuin parempia päiviä.

Fysioterapeutti Jouni Viinamäki vahvistaa, että miehen yli 30 vuotta sitten valitsema asenne on pitänyt. – Vesku näkee elämässään mahdollisuuksia – ei esteitä.

Sanapari “hyvä tuuri” putkahtelee esiin Veskun tarinassa vähän väliä.

Ja todellakin: koulussa aina hyvin menestynyt, liikunnallinen nuori mies päätti laittaa itsensä vammastaan huolimatta tikkiin ja valmistautua tulevaan elämään valitsemalla sellaisen koulun ja alan, jossa vammasta ei olisi haittaa. – Päätin hoitaa korkealle tasolle kaikki ne osa-alueet, jotka vain pystyisin!

Ja Vesku pystyi: hän suoritti Järvenpään kauppaopiston – “huikea koulu” – kympein ja stipendein plakkarissaan mm. kymmensormijärjestelmä, kirjanpito eri osa-alueineen ja poikkeuksellinen tietotekniikkaosaaminen. Työelämässä aktiivisuus ja ominaisuudet ovatkin vieneet miestä haasteesta toiseen ja nyttemmin yrittäjäksi. Koko ajan työn rinnalla on kulkenut urheilu – pyörätuolikoripallo on tuonut mestaruuksia ja unohtumattomia elämyksiä.

Lue Vesa Sydänmaan tarina ja ajatuksia fysioterapia.info-sivuston artikkelista tästä

Image
Kun Vesa Sydänmaa perusti yrityksensä Tampereelle, hän etsi kaupungista viitseliäästi juuri itselleen sopivan fysioterapeutin: ammattiosaajan, joka ei päästä helpolla. - Olen ehdottomasti valinnanvapauden kannattaja, hän toteaa.

Fysioterapia mahdollistaa aktiivisen, itsenäisen elämän

Fysioterapiasta tuli vammautumisen myötä osa Vesa Sydänmaan elämää. Kun jalat olivat poissa pelistä, käsistä tuli uudet liikuntaelimet.

– Siksi ydinasiamme on pitää  kunnossa yläraajojen, ylävartalon alueen ja niskan liikkuvuus ja  lihasvoima, jotta Vesku pystyy ikääntymisestä huolimatta selviytymään edelleen itsenäisesti, kertoo fysioterapeutti Jouni Viinamäki Pirkanmaan FysioCenter Oy:stä.

– Lisäksi fysioterapialla hoidetaan Veskun alaraajojen spastituusoiretta ja ylläpidetään liikkuvuuksia niin, että päivittäiset toiminnot – pukemiset, riisumiset, siirtymiset, wc-käynnit jne. onnistuvat, Jouni Viinamäki painottaa.

“Veskun jalat ovat olleet halvaantuneina nyt reilut 30 vuotta, ja hänen fysioterapiansa lähtee siitä, että hän on yrittäjä ja monella elämän alueella aktiivinen ihminen, joka haluaa itsenäisesti hoitaa kaikki asiansa.”

Fysioterapeutti Jouni Viinamäki

 

“Mihin sinä fysioterapiaa tarvitset…?”

Vesa Sydänmaa on elämänsä varrella törmännyt tilanteisiin, joissa hänen oikeutensa saada fysioterapiaa on kyseenalaistettu: on kummasteltu pyörätuolilla liikkuvan miehen liikunnallista aktiivisuutta ja perusteltu, että sinähän olet niin hyvässä kunnossa, ettet sinä mitään fysioterapiaa tarvitse.

Fysioterapeutti Jouni Viinamäki – miksi Vesku tarvitsee fysioterapiaa?

– On osa-alueita, joita hän ei vammansa takia pysty millään itse tekemään, vaikka on huippukuntoinen liikkuja. Yksi niistä ovat halvaantuneiden alaraajojen käsittelyt.

– Veskulle on sanottu, että pystythän sinä ne jalat itsekin venyttelemään. Silloin ei ymmärretä, että kun puhutaan selkäydinvammaisen ihmisen toimintakyvyn kannalta tärkeästä spastisuuden laukaisemisesta, kyse on aina liikehoidosta yhdistettynä venyttelyyn. Sitä ei yksinkertaisesti pysty tekemään itse, Jouni Viinamäki korostaa.

Myöskään nivelkäsittelyt, joilla ehkäistään nivelten jäykistymistä ja pidetään yllä liikkuvuutta, eivät onnistu vammautuneelta itseltään.

– Se on fysioterapeutillekin paitsi ammattiosaamista myös voimia vaativaa, hikistä työtä. Jos se jätetään tekemättä tai puolitiehen, seuraukset näkyvät toimintakyvyssä jo lyhyessä ajassa.

Image
- Vaikka Vesku on ollut läpi vuosien huippukuntoinen liikkuja, fysioterapia on hänelle välttämätöntä. Teemme fysioterapiassa sellaisia toimintakykyä tukevia asioita, jotka mahdollistavat hänen aktiivisen, itsenäisen elämänsä vammasta huolimatta, fysioterapeutti Jouni Viinamäki toteaa.
Image
Sopeutuminen traumaattiseen vammaan vie viitisen vuotta, kertoo nuorten kuntoutujien tukena toimiva Vesa Sydänmaa. Fysioterapeutti Jouni Viinamäki toivoo selkäydinvammakuntoutuksen akuuttiin vaiheeseen lisää paukkuja. - Ihmiset tuntuvat tulevan pyörätuolillaan ulos maailmaan aika huonoilla pohjilla. Ohjausta ja valmennusta tarvittaisiin enemmän.

Terapiakertoja ei voi vähentää ilman seuraamuksia

Viimeisten parin vuoden aikana on eri järjestäjätahojen linjauksena ollut vähentää kuntoutujien terapiakertoja – vain harva kuntoutuja on saanut pidettyä tarvitsemansa määrän kuntoutusta.

– Vuonna 2017 tuli selkeä linjaus. Kun olen kysynyt syitä, järjestäjätahoilla on myönnetty, että kyse on rahasta, fysioterapeutti Jouni Viinamäki sanoo.

– Taustalla on se ajatus, että kertamääristä voidaan “säästää” ilman, että sillä on vaikutuksia. Se ei pidä paikkaansa, Jouni Viinamäki sanoo.

Selkäydinvammansa vuoksi Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavalle Vesa Sydänmaallekin myönnettiin aiemmin 75 käyntikertaa vuodessa, mikä mahdollisti säännölliset kaksi terapiakertaa viikossa. Nyt määrä on pudotettu  60:een.

– Tämä tarkoittaa sitä, että kertoja on nyt joka toisella viikolla vain yksi. Prosentuaalinen pudotus on sen verran suuri, että sillä on seurauksensa.

– Joudumme joka käyntikerralla tekemään aina vähän enemmän töitä mm. alaraajojen spastisuuden kanssa, jotta tilanne ei oleellisesti huonone, Jouni Viinamäki sanoo.

Fysioterapeutti tunnistaa ihmiskehon syys-seuraussuhteet

Fysioterapeutit ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, liikkumisen asiantuntijoita, joiden ammattiosaaminen liittyy tuki- ja liikuntaelimistön häiriöiden hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn.

– Itselläni tuli toukokuussa täyteen 33 vuotta fysioterapeuttina. Teen itse pääsääntöisesti nivel- ja lihaskäsittelyjä käsilläni eli manuaalisesti – liikkeen kautta. Lisäksi olen aina käyttänyt kuntoutuksessa paljon kuntosaliharjoittelua – kuntosaliohjauksessakin olen aina korostanut sitä, että tuloksia saadaan vain liikkeen hallinnan kautta, fysioterapeutti Jouni Viinamäki sanoo.

– Olen huolissani siitä, että fysioterapiakoulutuksissa linjauksena tuntuu olevan se, että fysioterapeutin ammattia viedään enemmän jumpanohjaajan suuntaan – olen huomannut tämän ohjatessani harjoitteluun tulleita opiskelijoita.

– Mielestäni fysioterapeutin ydinosaamista ovat nimenomaan spesiaalit nivel- ja lihaskäsittelyt, jotka suomalainen fysioterapeutti osaa todella hyvin.

– Taustalla on liikkeen ja syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen olipa kyseessä sitten jo syntyneen häiriön korjaaminen, sen ennaltaehkäisy tai liikeradan ja suorituksen hallinnan hiominen huippuunsa vaikkapa urheilussa.

Image
- Fysioterapeutin ammatissa pystyy konkreettisesti auttamaan ihmisiä. Itse olen tehnyt mielenkiintoista ammatillista matkaa vuodesta 1985 saakka ja kokenut paljon. Voin suositella fysioterapiaa innokkaille, aktiivisille ihmisille. Tämä on vaativa, mutta antoisa ammatti, fysioterapeutti Jouni Viinamäki sanoo.
Image
Kuntoutus on vaikuttavaa - samoin saamatta jäänyt kuntoutus. Vesa Sydänmaa ei saanut vammastaan huolimatta seitsemään vuoteen tarvitsemaansa fysioterapiaa, koska hänen katsottiin olevan niin hyvässä kunnossa. Seuraus: niskaan kehittyneet pahat kulumat. - Olisin ehdottomasti tarvinnut fysioterapeutin ammattiosaamista, arvioita ja ohjeita, Vesa Sydänmaa sanoo.

Kuntoutuksen laadusta ei voi tinkiä

Vaikuttava kuntoutus on terveydenhuollon koulutettujen ihmisten tekemää, vankkaan tieto-taitoon ja erityisosaamiseen perustuvaa asiantuntijatyötä.

– Esimerkiksi olkanivelen mobilisointi ei ole pelkkää ylös-alas -heiluttelua, vaikka se siltä saattaa maallikon silmiin näyttää. Se on kuntoutusta, jossa monenlaisilla lisäopinnoilla osaamistaan syventänyt fysioterapeutti käyttää tietojaan ja taitojaan asiakkaan tilannetta analysoiden ja juuri hänen toiminnanhäiriöitään korjaten. Hän tunnistaa kapselikireyksiä ja muita ongelmanaiheuttajia, joita sitten korjaa mobilisaatiokäsittelyillä ja muilla käytössään olevilla keinoilla, Jouni Viinamäki kuvailee.

Paino on sanalla laadukas. – Meillä on Veskun kohdalta kokemuskin tästä. Hän oli muutama vuosi sitten kuntoutusjaksolla, jolla vielä kokematon fysioterapeutti ei tohtinut toteuttaa olkanivelen kuntoutusta riittävällä intensiteetillä. – Seuraus oli, että Veskun olkanivelten liikkuvuus heikkeni tuossa lyhyessä ajassa 20 astetta fleksiosuuntaan. Meiltä meni fysioterapiassa jonkin aikaa, ennen kuin saimme palautettua liikkuvuudet taas maksimiin, Jouni Viinamäki toteaa.

– Jos fysioterapia jäisi kokonaan saamatta, kuntoutuja olisi nopeasti toisten autettava. Vesku esimerkiksi kulkee omalla autolla, tekee siirtymiset itse ja nostaa pyörätuolin kyytiin ja pois. Jos hän ei saisi ammattitaitoista fysioterapiaa, hänen toimintakykynsä heikkenisi nopeasti ja kuntoutussuunnitelmaan tarvittaisiin aivan uudet linjaukset.

Työtä, liikuntaa, klassista musiikkia – ja fysioterapiaa

Vesa Sydänmaan rakas pyörätuolikoripallo oli tehdä hänelle tepposet. Tai ei koripallo vaan se, että mies käytti vuosikaudet samaa tuolia sekä pelaamiseen että liikkumiseen ja tuli siksi “nököttäneeksi” päivästä toiseen niskaa kuluttavissa asennoissa. Kun liian hyväkuntoiseksi kuntoutumaan “tuomitun” miehen fysioterapia oli samaan aikaan katkolla seitsemisen vuotta, tuho ehti tapahtua. – Kun niskani tilanne paljastui, lääkäri määräsi minut siitä paikasta eläkkeelle.

Hyvä ratkaisu löytyi, kun ystävä ehdotti yhteistä yritystä. Syntyi autoilun apuvälineisiin erikoistunut Careha Finland Oy, jossa Vesa Sydänmaa voi käyttää kaikkea tietotaitoaan, mutta pystyy samalla ottamaan ajan riittävään lepoon ja kuntoutukseen. – Muutimme myös silloisen fysioterapeuttini, Lahdessa toimivan 10-Fysion Jari Teräväisen kanssa siitä hetkestä fysioterapiani – asioita alettiin tehdä niskan ehdoilla ja hyväksi.

Seuraus on, että Vesa Sydänmaa on saanut niska-asiat kuntoon, tekee työtä, liikkuu, harrastaa ja toimii yhteiskunnallisissa tehtävissä. – Fysioterapia mahdollistaa tämän – ilman sitä en olisi enää nyt yli viisikymppisenä toimintakykyinen siitä huolimatta, että olen aktiiviliikkuja.

 

Image
Vesa Sydänmaa on löytänyt aktiivikoripallovuosien jälkeen lajikseen sulkapallon, mutta valmennustyö koripallossakin jatkuu. Kuva: Heikki Kihlström.

“Itselleni on fysioterapeuttina ja ihmisenä ollut upeata tavata tällainen Vesa Sydänmaa -niminen henkilö. En yhdeksän vuotta sitten tiennyt paljoakaan selkäydinvammaisista tai heidän elämästään ja selviytymisestään. Vesan kautta minulle on avautunut aivan uudenlainen näkökulma vammaisen ihmisen elämään suomalaisessa yhteiskunnassa. Olen oppinut näkemään ongelmakohdat esim. kaupungissa – itse terveenä en niitä aiemmin huomannut. Meillä on paljon kauniita puheita, mutta vähän tekoja, jotka edesauttaisivat ihmisten elämää. On vielä paljon tehtävää, että maailmamme olisi esteetön.”
Fysioterapeutti Jouni Viinamäki

 

  Kuntoutusyrittäjä 2/2018