Vulvodynian hoito fysioterapiassa

Vulvodynia on yhteisnimitys emättimen eteisen erilaisille kiputiloille. Potilaat ovat suurimmaksi osaksi hedelmällisessä iässä olevia naisia. Vulvodynia heikentää elämänlaatua ja potilaista tulee helposti terveyspalvelujen suurkuluttajia.

| Vulvodynia, fysioterapia 22.12.2018


Vulvodynian esiintyvyyttä Suomen väestötasolla on tutkittu vähän, mutta arviolta 6-13% naisista ikäryhmästä riippuen kärsii vulvodyniasta. (Paavonen 2013.) Vulvodynian syntymekanismia ei vielä täysin tunneta, mutta selkeitä riskitekijöitä on kuitenkin huomattu; alle 16-vuotiaana aloitettu tai yli 2 vuotta jatkunut yhdistelmäehkäisypillereiden käyttö sekä oireita edeltävät gynekologiset infektiot (emättimen hiivasieni-infektio ja virtsatieinfektiot) (Paavolainen 2013, 487; Leclair, Leeborg, Jacobson-Dunlop, Goetsch & Morgan 2014).

Terveydenhuoltohenkilöstön tietämys vulvodyniasta ja sen tunnistaminen on riittämätöntä.  Alidiagnosoidun oireyhtymän vaivat aiheuttavat potilaille erilaisia fyysisiä ja psykoseksuaalisia toimintahäiriöitä, joiden vaikutukset heijastuvat mm. parisuhteeseen ja perhesuunnitteluun. (Corsini-Munt yms. 2007; Tommola 2017; Törnävä 2017.)

Hoitokokemusten perusteella potilaiden kuvaamat oireet on sivuutettu, ymmärretty tai diagnosoitu väärin vastaanotolla ja potilaat joutuvat tapaamaan useita lääkäreitä ennen diagnoosin saamista. Lisäksi diagnoosin viivästyminen lisää myös potilaiden kokemia oireita.

Vulvodynia-diagnoosin saaminen on koettu tärkeäksi tilan hyväksymisen ja kuntoutumisen kannalta. Kustannuksia sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla aiheuttaa erityisesti se, että oireita lieventäviä hoitoja etsitään pitkään. (Törnävä 2017.) Lisäksi potilaat kärsivät mm. yhtenäisten ja validien hoitomuotojen puutteesta (Tommola 2017). Monet vulvodyniaa kärsivistä hyötyvätkin useamman hoitomuodon yhdistelmästä (Leppänen 2016, Tommola 2017).

Lue artikkeli kokonaisuudessaan

Vulvodynian hoito fysioterapiassa

Kirjoittajat:
Carla Kuuri-Riutta, fysioterapeuttiopiskelija, Saimaan ammattikorkeakoulu
Kaire Partti, terveydenhoitaja AMK, fysioterapeuttiopiskelija, Saimaan ammattikorkeakoulu
Mira Hämäläinen, fysioterapeuttiopiskelija, Saimaan ammattikorkeakoulu

 

  Kuntoutusyrittäjä 4/2018