heinäkuu 20, 2020 |

LymphaTouch-hoidolla lisätehoa nilkan nivelsidevamman akuutin vaiheen kuntoutukseen

Kaupallinen yhteistyö

Toteutimme opinnäytetyömme yhteistyössä LymphaTouch Oy:n kanssa, ja tarkoituksenamme oli tutkia LymphaTouch-hoidon vaikutusta nilkan nivelsidevamman akuutin vaiheen oireisiin, eli kipuun, turvotukseen ja liikerajoituksiin. Opinnäytetyömme julkaistaan syksyllä 2020.

Nilkan nivelsidevammat ovat yleisimpiä urheiluvammoja ja ne kattavat 20–30 % urheiluvammoista (Ristiniemi 2018). Keskimäärin vamman paraneminen kestää 3–6 viikkoa (Saarelma 2019), mutta nivelsidevamman täydellinen paraneminen vie jopa 6–12 kuukautta (Parkkari, Kannus & Kujala 2018).

Paraneminen etenee pehmytkudosvamman paranemisprosessin mukaisesti, joka jaetaan kolmeen vaiheeseen. Vaiheet ovat tulehdus-, proliferaatio- ja uudelleenmuokkautumisvaihe.

Opinnäytetyön tutkimus ajoittui tulehdus- ja proliferaatiovaiheiden ajalle. (Maxey & Magnuson 2013, 4; Parkkari ym. 2018.)

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena nuorelle kamppailulajin urheilijalle, jolle oli harjoitustilanteessa sattunut nilkan nivelsidevamma.

Kohdehenkilölle suoritettiin kahden viikon mittainen interventiojakso, jossa hänelle annettiin kolmen päivän välein alipainehoitoa LymphaTouch-laitteella. Yksi hoito kesti n. 30 min. Ensimmäinen hoitokerta oli 24 h sisällä vamman tapahtumisesta. Jokaisella hoitokerralla suoritettiin samat mittaukset sekä ennen että jälkeen alipainehoidon.

Kohdehenkilön nilkka interventiojakson alussa

 

Mitattavia muuttujia olivat nilkan nivelsidevamman akuutin vaiheen oireet eli kipu, turvotus ja liikerajoitus.

Kivun arvioimiseen käytimme NRS-kipumittaria, turvotusta tutkittiin mittaamalla nilkan ympärysmitta kolmesta eri kohdasta ja nilkan liikelaajuudet mittasimme goniometrillä sekä passiivisesti että aktiivisesti dorsi- ja plantaariflexio suuntiin.

Tutkimustulokset analysoitiin vertaamalla saatuja mittaustuloksia yhden hoitokerran sisäisesti sekä koko interventiojakson ajalta. Tutkimuksesta saatiin merkittävimpiä muutoksia turvotuksessa ja liikelaajuuksissa.

Kipuun ei pystytty vaikuttamaan yhden hoitokerran sisällä, mutta koko interventiojakson aikana kipu laski NRS-asteikolla huomattavasti. Kohdehenkilön arvio lepokivusta oli ensimmäisellä hoitokerralla NRS-asteikolla 5 ja viimeisellä hoitokerralla NRS 0.

Turvotusta pystyttiin vähentämään alipainehoidolla jokaisella hoitokerralla, yhdestä tai useammasta mittauskohdasta. Suurin mitattu muutos hoitokerran sisällä oli 2 cm ja keskimäärin tulokset olivat mittauskohdasta riippumatta 1 cm.

Taulukoissa on nähtävissä tarkemmin eri mittauskohtien ja jokaisen hoitokerran mittaustulokset.

Liikelaajuus kasvoi koko interventiojakson aikana lineaarisesti sekä dorsi- että plantaariflexio suunnissa. Plantaariflexiossa passiivista liikettä pystyttiin parantamaan ennen ja jälkeen LymphaTouch®-hoidolla parhaimmillaan 10° ja keskimäärin 4.4°.

Aktiivinen liikelaajuus lisääntyi taas parhaimmillaan 8° ja keskimäärin hieman passiivista paremmin 5.6°. Dorsiflexiossa taas passiivista liikettä pystyttiin parantamaan parhaimmillaan 8° ja keskimäärin 5.6°.

Aktiivisessa liikkeessä parannus oli hieman parempi, kun ennen ja jälkeen LymphaTouch®-hoidon suurin parannus oli 10° ja keskimäärin tulos oli 6°.

Tulokset tarkemmin alla olevissa taulukoissa.

Nilkan muutokset olivat useilla hoitokerroilla nähtävissä myös silmämääräisesti. Alla olevasta kuvasta voidaan havainnoida neljännen hoitokerran tuloksia vammautuneesta nilkasta ennen ja jälkeen LymphaTouch-hoidon.

Tutkimus osoitti, että LymphaTouch -hoidolla pystyttiin vähentämään kipua koko interventiojakson aikana, turvotusta pystyttiin laskemaan jokaisella hoitokerralla ja liikelaajuus kasvoi lineaarisesti tutkimuksen alusta loppuun asti.

Yleisiä johtopäätöksiä ei voida tehdä tapaustutkimuksen perusteella, mutta tulokset osoittavat, että LymphaTouch-hoidosta on tässä tapauksessa hyötyä ja täten aihetta kannattaisi tutkia suuremmalla kohderyhmällä.

 

Vammautunut nilkka ennen ja jälkeen neljännen hoitokerran

 

Artikkelin kirjoittajat Anni Kaipainen ja Ida Ravaska ovat Lapin Ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoita. Anni ja Ida ovat molemmat kiinnostuneita erityisesti urheilufysioterapiasta. He valmistuvat fysioterapeuteiksi vuoden 2020 aikana.

 

Lähteet

Maxey, L. & Magnusson, J. 2013. Rehabilitation for the Postsurgical Orthopedic Patient. 3., uudistettu painos. Saint Louis: Elsevier Health Sciences. E-kirja. Viitattu 20.3.2020 https://ebookcentral-proquest-com.ez.lapinamk.fi/lib/ramklibrary-ebooks/reader.action?docID=2072095

Parkkari, J., Kannus, P. & Kujala, U. 2018. Liikuntavammat ja niiden ehkäisy. Lääkärin käsikirja. Duodecim: Terveysportti. Viitattu 18.3.2020 https://www.terveysportti.fi/apps/ltk/article/ykt01390/search/nilkka%20AND%20vamma

Ristiniemi, J. 2018. Nilkan nyrjähdys. Lääkärin käsikirja. Duodecim: Terveysportti. Viitattu 7.6.2020 https://www.terveysportti.fi/apps/ltk/article/ykt00439/search/Nilkan%20nyrjähdys

Saarelma, O. 2019. Nilkan nyrjähdys. Lääkärin käsikirja. Duodecim: Terveyskirjasto. Viitattu 16.10.2019  https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01052