Vaikuttamistyö

Lausunnot

24.8.2018

Lausunto 12/2018 Suomen Kuntoutusyrittäjät ry terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverosta 24.8.2018


16.8.2018

Lausunto 11/2018 Suomen Kuntoutusyrittäjät ry irtisanomissuojasta 16.8.2018


14.8.2018

Lausunto 10/2018 Suomen Kuntoutusyrittäjät ry vuosilomalain muutosesityksestä 14.8.2018


15.6.2018

Lausunto 9/2018 Suomen Kuntoutusyrittäjät ry asiakassetelin, henkilökohtaisen budjetin ym. malliasiakirjoista 15.6.2018

Aihe: Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n vastaus Sosiaali- ja terveysministeriön 15.5.2018 päivättyyn lausuntopyyntöön liittyen asiakassetelin, henkilökohtaisen budjetin ja suun terveydenhuollon yksikössä tuotettavien suun terveydenhuollon suoran valinnan palveluja koskeviin asiakirjamalleihin.


25.5.2018

Lausunto 8/2018 Suomen Kuntoutusyrittäjät ry Kanta-kokonaisarkkitehtuurista 25.5.2018

Aihe: Vastaus kommenttipyyntöön sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen kansallisesta kokonaisarkkitehtuurista.


16.5.2018

Lausunto 7/2018 Suomen Kuntoutusyrittäjät ry Asiantuntijalausunto Sosiaali ja Terveysvaliokunnalle 16.5.2018

Aihe: Kuntoutuksen järjestäminen; HE 16 / 2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi – pyydettynä näkökulmana kuntoutuksen järjestäminen.


15.5.2018

Lausunto 6/2018 Suomen Kuntoutusyrittäjät ry Keski Suomen Järjestämissuunnitelmasta 15.5.2018


3.5.2018

Lausunto 5/2018 Suomen Kuntoutusyrittäjät ry Maakuntien sote-keskuksen asiakirjamallit 3.5.2018


25.4.2018
Lausunto 4/2018 Suomen Kuntoutusyrittäjät ry Asiantuntijalausunto 25.4.2018
Aihe: HE 16 / 2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Poimintoja asiantuntijalausunnosta:

  • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry tukee sote-uudistuksen valmistumista siitäkin huolimatta, ettei uudistus ole sosiaali- ja terveydenhuollon mikro- ja pk-palveluntuottajien kannalta täydellinen. Uudistuksen onnistuminen edellyttää toteuttajilta paljon osaamista. Pienten yritysten tulevaisuuden kannalta ratkaisevia ovat maakunnissa tehtävät päätökset ja liikelaitoksen toiminta. Maakuntien päätökset vaikuttavat joko vahvistavasti tai heikentävästi pk-yritysten toimintaedellytyksiin, mikä tulee ilmi myös Työ- ja elinkeinoministeriön 11.4.2018 julkaisemassa raportissa.
  • Sote-ratkaisun viivästyminen on tuonut pieniin yrityksiin epävarmuutta ja aiheuttanut suurten toimijoiden aggressiivista ja omaehtoista asiakasohjausta. Tämä on näkynyt pk-yrityksissä vähentyneinä läheteasiakkaina. Siksi uudistus pitää toteuttaa ja sen antamat raamit, pelisäännöt, neutraali palveluohjaus ja valvonta on saatava toimimaan mahdollisimman pian, jotta uudistukselle asetetut tavoitteet olisivat saavutettavissa. Tavoitteiksihan on kirjattu nopeat hoitopolut ja kustannustehokkaat lähipalvelut – nyt on huolehdittava siitä, että myös mikro- ja pk-yritykset ovat jatkossakin tuottamassa työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä edistäviä kuntoutuksen lähipalveluja pienissäkin kunnissa tälle ikääntyvälle kansalle.
  • Lakiluonnos antaa mahdollisuuden sote-palveluiden horisontaaliseen ja vertikaaliseen integraatioon. Integraatiosta vastaa maakunta järjestäjänä ja se edellyttää järjestäjätahon vahvaa talous- ja johtamisosaamista. On hyvä, että Suomessa on integraatiota auttamassa sähköinen potilastietojärjestelmä (Kanta-palvelut), jonka kautta asiakkaiden tiedot ovat ammattilaisten käytössä.
  • Henkilön tarvitsemien palveluiden integroiminen kaikkia palveluntuottajia sitovan asiakassuunnitelman avulla parantaa paljon hoitoa ja tukea tarvitsevien henkilöiden palvelun vaikuttavuutta. Kun tähän yhdistetään sote-tiedon integraatio, paranee paljon sote-palveluja tarvitsevien henkilöiden palvelu merkittävästi nykyisestä, mikä edistää terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista.
  • Valinnanvapauslakiesitykseen kirjattu asiakassetelijärjestelmä on välttämätön edellytys sille, että myös mikro- ja pk- palveluntuottajayrityksillä on mahdollisuus olla mukana tarjoamassa palveluja. Lakiin on kuitenkin vielä selkeämmin kirjattava asiakassetelin käyttöönotto fysioterapiassa ja muussa kuntoutuksessa. Maakunnat on velvoitettava ottamaan asiakassetelit käyttöön niissäkin tilanteissa, joissa maakunnan liikelaitoksella olisi riittävästi resursseja tuottaa palveluita myös itse.
  • Palvelusetelistä noin kymmenen vuoden aikana kertyneiden kokemusten perusteella on välttämätöntä, että sote-palvelujen järjestäjälle eli maakunnille säädetään velvoite ottaa asiakasseteli käyttöön ja tarjota sitä aina asiakkaalle. Muuten vaarana on, että asiakassetelin käyttö jää mitättömäksi. Palvelusetelikokemukset ovat olleet myönteisiä kaikilla osapuolilla; sote-palvelujen järjestäjillä, asiakkailla ja yrittäjillä. Myös tämä on vahva perustelu maakunnan velvoitteelle käyttää ja tarjota asiakasseteliä.
  • Asiakassetelin suuruus on mitoitettava sellaiseksi, että asiakas saa sillä riittävästi laadukasta hoitoa ja hänellä on tosiasiallinen mahdollisuus valita sillä maakunnan hyväksymä palveluntuottaja. Tämän vuoksi on tärkeää, että asiakassetelin arvoa määriteltäessä on otettava huomioon todelliset kustannukset, jotka aiheutuisivat maakunnan liikelaitokselle vastaavan palvelun tuottamisesta.
  • Asiakassetelin hinnassa on huomioitava fysioterapian ja kuntoutuksen vaativuus. Asiakasseteli ei voi olla aina samansuuruinen, vaan seteliä myönnettäessä on huomioitava asiakkaan tarvitseman palvelun vaativuuden lisäksi esim. kotikäyntien etäisyys ja terapeutin matkaan käyttämä aika. On tärkeää, että asiakkaalla on oikeus käyttää myös omia varojaan tarvitsemiensa lisäpalveluiden hankkimiseksi asiakassetelin lisäksi.
  • Henkilökohtainen budjetti on erittäin hyvä keino toteuttaa valinnanvapautta. Sen toteutuksessa on varmistettava, että asiakkaalle jää tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa asiakassuunnitelman mukaisten palvelujen painotuksiin, yksityiskohtaiseen sisältöön ja esimerkiksi ajalliseen jaksottamiseen.
  • Henkilökohtainen budjetti sopii erinomaisesti myös ikääntyvien ihmisten kuntoutukseen, esim. muistisairaiden, kotikuntoutusta tarvitsevien ja tasapaino- ja pidätysongelmista kärsivien henkilöiden kuntoutukseen. Nyt lakiesityksessä henkilökohtaisen budjetin käyttö on maakunnan kannalta pakollista vain vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain sekä kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaisissa palveluissa. Henkilökohtaisen budjetin käyttöä on syytä näiden lisäksi laajentaa yllä lueteltuihin muihin palveluihin.
  • Jotta asiakkaan valinnanvapaus toimii, on palveluohjauksen oltava ehdottoman neutraalia. Tähän liittyen joko potilaslain 5 §:n käyttöä on valvottava nykyistä tehokkaammin. Järjestäjän ja tuottajan eriyttäminen vahvistaa osaltaan neutraalin palveluohjauksen mahdollisuuksia.
    Riittävällä, erilaisia tuottajia ja asiakasryhmiä tasapuolisesti kohtelevalla neuvonnalla ja ohjauksella on ratkaiseva rooli valinnanvapauden tosiasiallisessa toteutumisessa. Siksi on syytä varmistaa, että se toteutuu myös käytännössä.
  • Suomessa on noin 18.500 sote-alan yritystä ja 99 % näistä yrityksistä on alle 50 hengen yrityksiä. Näissä yrityksissä on noin 60.000 työntekijää. On tärkeää, että sote-uudistuksessa mahdollistetaan sote-alan yrittäjyys. Tämä edellyttää maakunnan ja sote-yrittäjien avointa vuoropuhelua ja maakunnan tekemiä läpinäkyviä ja ennakoitavissa olevia päätöksiä.

14.3.2018

Lausunto 3/2018 Suomen Kuntoutusyrittäjät ry Sote-keskuksia koskevien malliasiakirjojen kuulemistilaisuuden kommentit 14.3.2018
LIITE lausuntoon 3/2018 Suomen Kuntoutusyrittäjät ry Suullinen puheenvuoro 14.3.2018


2.3.2018

Lausunto 2/2018 Suomen Kuntoutusyrittäjät ry Kanta-sanasto 2.3.2018


20.2.2018

Lausunto 1/2018 Suomen Kuntoutusyrittäjät ry Lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan 20.2.2018