Suomen suurimpia haasteita ovat julkisen talouden kestävyysvaje, kasvavat sote-menot, työvoimapula, väestön ikääntyminen, nuorten pahoinvointi sekä kiristyvä kansainvälinen toimintaympäristö.
Ratkaisu ei löydy pelkästään leikkaamalla tai hallintorakenteita muuttamalla. Ratkaisu löytyy vahvistamalla ihmisten toimintakykyä, jotta suomalaiset voivat yhteiskuntana taklata kohtaamansa haasteet. Kuntoutus on tässä keskeinen ratkaisu.
Kuntoutus on investointi, joka ehkäisee syrjäytymistä, pidentää työuria, vähentää raskaiden palveluiden tarvetta ja vahvistaa julkista taloutta. Kuntoutuksen huomioinnissa alan yritykset ovat keskeisessä roolissa.
Katso alta kolme syytä, miksi kuntoutuksen pitää kuulua seuraavan hallituksen kärkitavoitteisiin.
Kun ongelmiin puututaan ajoissa, vältetään myöhemmin huomattavasti kalliimpien sote-palveluiden käyttö.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt ovat yleisimmät työkyvyttömyyden syyt Suomessa. Siksi Kuntoutusyrittäjien eduskuntavaaliohjelma on valinnut ne kahdeksi kärjeksi.
Oikea-aikainen ja riittävä kuntoutus auttaa ihmisiä pysymään työelämässä, opinnoissa ja osallisina yhteiskunnassa. Tämä on arvokasta paitsi taloudellisesta, myös inhimillisestä näkökulmasta.
Kuntoutus vahvistaa palvelujärjestelmän kestävyyttä: yksityisillä kuntoutusyrityksillä on laadukasta osaamista, kapasiteettia ja valmiit palvelut käytössä jo tänään. Yritysten hyödyntäminen on myös erittäin kustannustehokasta suhteessa hyvinvointialueiden omaan palvelutuotantoon.
Kun kuntoutusresursseja hyödynnetään tehokkaammin, ihmiset pääsevät nopeammin avun piiriin, ja myös hyvinvointialueiden työ helpottuu.
Kuntoutuksen on oltava aidosti saavutettavaa riippumatta asuinpaikasta, palveluntuottajasta tai elämäntilanteesta. Ihmisellä tulee olla mahdollisuus päästä tarvitsemansa kuntoutuksen piiriin nopeasti ja valita itselleen sopiva palveluntuottaja. Samalla koko kuntoutusalan osaaminen ja kapasiteetti on otettava tehokkaasti käyttöön.
Tavoitteemme rakentuvat tämän periaatteen ympärille. Haluamme varmistaa oikea-aikaisen kuntoutuksen läpi elämän sekä vahvistaa erityisesti tuki- ja liikuntaelinterveyttä ja mielenterveyttä, jotka ovat suomalaisen työ- ja toimintakyvyn keskeisimpiä haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Keskiössä on kuntoutukseen luotava uusi, kaikki terapia-alat kattava Kela-korvaus.
Uusi Kela-korvaus madaltaisi kuntoutukseen pääsyn kynnystä merkittävästi, tukisi omatoimista palveluhakua aidon tarpeen hetkellä, kannustaisi ennaltaehkäisyyn ja tasa-arvoistaisi palveluiden saatavuutta tilanteessa, jossa kaikilla ei ole terveysvakuutuksia ja hyvinvointialueiden prosessit ovat hitaita.
Kuntoutuksen Kela-korvaus rajattaisiin vain yksityiseen sairaanhoitoon ja kuntoutukseen (mukaan lukien oireen hoitoon ilman virallista lääkärin diagnoosia eli hoitoon ilman lääkärin lähetettä). Korvattavaksi tulisivat neljällä kalenterivuosittaisella käyntikerralla Soteriin rekisteröity, LVV:n valvoman ammattihenkilön suorittama:
Kela-korvausta ei myönnettäisi tapaturman tai onnettomuuden vuoksi loukkaantuneille ja siksi hoitoa tarvitseville, sillä heidän kuntoutuksensa toteutuu jo tyypillisesti vakuutusyhtiöiden korvaamana. Edellä mainitut eivät ole kuitenkaan tyypillisesti yksityisten sairauskuluvakuutusten korvaamia hoitoja, jolloin korvaus parantaisi suoraan yksityishenkilöiden kuntoutukseen pääsyä.
Suomen tulevaisuus rakentuu toimintakykyisten ihmisten varaan. Kun kuntoutusta tarjotaan oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja riittävästi, voidaan vähentää palveluiden kokonaiskustannuksia ja vahvistaa työ- ja toimintakykyä kaikissa elämänvaiheissa.
Avainasemassa ovat kuntoutusalan yritykset kaikkialla Suomessa. Niissä yhdistyvät korkea laatu, kustannustehokkuus ja sitoutuneet asiakassuhteet – ja niistä saataisiin jopa puolet enemmän terapiakäyntejä kuin tuottamalla palvelut hyvinvointialueilla itse.
Kuntoutuksen ostopalveluihin käytetty euromäärä on valtavan pieni osa koko soten kustannuksista. Millaiseksi Suomi muuttuisi, jos tuota määrää nostettaisiin?
Tavoitteemme
Lakimuutokset:
Nykytilan säilyttäminen ja kehitystyö:
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yksi Suomen suurimmista työ- ja toimintakyvyn haasteista. Ne aiheuttavat vuosittain merkittäviä kustannuksia terveydenhuollolle, työelämälle ja yhteiskunnalle. Silti niiden hoito käynnistyy usein liian myöhään ja väärässä paikassa: noin 80 % tule-potilaista päätyy ensin lääkärin eikä fysioterapeutin vastaanotolle, jolloin esimerkiksi sairauspoissaolot pitkittyvät turhaan.
Tällä on hintansa. Ajoissa aloitettu fysioterapia vähentää poissaoloja, lääkityksen tarvetta ja erikoissairaanhoidon kuormitusta – ja riittää usein yksinään: noin puolet fysioterapiasta alkaneista hoitopoluista sisältää enää yhden lääkärikäynnin.
Tavoitteemme
Nuorten mielenterveyden haasteet, neuropsykiatriset vaikeudet ja niihin liittyvä syrjäytymisriski ovat yksi Suomen suurimmista tulevaisuuden kysymyksistä. Jokainen syrjäytyvä nuori on menetettyä potentiaalia ja kasvavia kustannuksia vuosikymmeniksi eteenpäin – ja vuosi on nuoren elämässä pitkä aika.
Kaikki eivät hyödy lyhytkestoisista palveluista, kuten terapiatakuun lyhytterapiasta, vaan osa tarvitsee pitkäjänteistä kuntoutusta ja useiden ammattilaisten samanaikaista tukea. Kun mielenterveyden haasteet kietoutuvat esimerkiksi päihteisiin tai lastensuojelun asiakkuuteen, tarvitaan pitkäjänteistä kuntoutusta ja useiden ammattilaisten samanaikaista tukea. Ennaltaehkäisy ei voi tarkoittaa vain lievien ongelmien varhaista hoitoa, vaan myös sitä, että vakaviin haasteisiin tarjotaan ajoissa riittävän vahvaa tukea. Siksi kuntoutukseen tulee satsata, jotta ongelmat eivät pitkity.
Tavoitteemme
Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
Pasilankatu 14, 00240 Helsinki
© Suomen Kuntoutusyrittäjät ry. Kaikki oikeudet pidätetään.