Yritykset tuottavat kuntoutusta, josta hyötyy koko Suomi

Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus on merkittävä työllistäjä ja varmistaa palvelujen saatavuuden kaikkialla Suomessa.

• Kilpailutuksen muutos 2026: Hankinnan toteuttaminen täysin hinnan perusteella ei saa heikentää palvelun laatua. Muut uudistukset, kuten kotikäyntilisien muutos, on tehtävä hallitusti ja yrityslähtöisesti.
• Palveluiden järjestäjä: Kuntoutus tulee säilyttää Kelan vastuulla – siirto hyvinvointialueille rapauttaisi palveluiden saatavuutta ja laatua.
• Ikärajan nosto: Kelan kuntoutuksen yläikäraja tulee nostaa yli 65 vuoden, sillä tarve ei lopu ikärajan tullessa täyteen.
• Tulevaisuuden malli: Rekisteröintimalli, kuten kuntoutuspsykoterapiassa, olisi ketterämpi ja yrityksille helpompi tapa päästä tuottamaan palvelua.

Kun hyvinvointialue hyödyntää paikallisia kuntoutusyrityksiä, kaikki voittavat

• Edullisempi vaihtoehto: Kuntoutusyritysten palvelut ovat keskimäärin yli kolmanneksen hyvinvointialueiden omaa tuotantoa edullisempia. Paikalliset yritykset kannattaa ottaa täysipainoisesti mukaan palvelujen toteutukseen.
• Riittävästi kuntoutusta: Liian moni asiakas saa tällä hetkellä liian vähän kuntoutusta, mikä kasvattaa erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluiden kustannuksia myöhemmin. Riittävä kuntoutuskertojen myöntäminen parantaa toimintakykyä ja säästää rahaa.
• Laatu ennen hintaa: Etusijajärjestyksen käyttö kaventaa valinnanvapautta ja syrjäyttää pieniä yrityksiä. Hyvinvointialueiden kuntoutuskilpailutuksissa on painotettava asiakkaan etua ja laatua.
• Palvelusetelin arvo kohdalleen: Monilla alueilla palveluseteli ei kata kuntoutuksen todellisia kustannuksia eikä ole yrityksille kannattavaa. Arvon korottaminen turvaa palveluiden saatavuuden.
• Nopeammat prosessit: Kuntoutuksen aloitus voi viivästyä jopa vuodella monimutkaisten arviointikäytäntöjen vuoksi. Prosessit on selkeytettävä ja nopeutettava yhteistyössä kuntoutusyritysten kanssa.
• Sujuva yhteistyö: Pienillä yrityksillä ei usein ole yhteyshenkilöä hyvinvointialueella. Säännöllinen vuoropuhelu kuntoutusyritysten kanssa parantaa palvelujen laatua ja sujuvuutta.

Soterin on tuettava yrittäjiä, jotta kuntoutus sujuu

• Helpompi rekisteröityminen: Jokaisen kuntoutusyrittäjän on liityttävä Soteri-rekisteriin, mutta rekisteröityminen on hidasta, kallista ja epäselvää. Valviran ja AVIen tulisi tehdä rekisteröitymisestä yrityksille mahdollisimman helppoa, jotta se sopeutuu yrityksen ja yrittäjän elämän muutoksiin. Kuntoutusyrittäjien jäsenet menettivät arviolta neljänneksen liikevaihdostaan Soterin ruuhkautumisen vuoksi.
• Käyntiosoitteen muutos joustavaksi: Toimipisteen osoitetietoa tulisi voida muuttaa ilman uutta, satoja euroja maksavaa palvelupisteen lopetus- ja avaamismenettelyä.
• Hakemuksen täydentäminen: Pieniä puuttuvia tietoja tulisi voida täydentää ilman uutta päätöstä. Tämä vähentäisi rekisterin ruuhkia ja turhaa päällekkäistä käsittelyä.
• Palveluyksiköiden yhdistäminen: Yrityksille on luotu siirtymävaiheessa turhia palveluyksiköitä. Uusi työkalu mahdollistaisi niiden yhdistämisen hallinnollisella päätöksellä, ilman lakimuutosta.
• Ennakkoratkaisuelin käyttöön: Moniin olennaisiin kysymyksiin, kuten allasterapian määrittelyyn omaksi palvelupisteekseen, tarvitaan selkeitä linjauksia. Ennakkoratkaisuelin loisi avoimuutta ja yhtenäisiä käytäntöjä.

Fysioterapian Kela-korvausta täytyy kehittää: suoravastaanotto nopeuttaa hoitoa ja säästää kustannuksia

• Kela-korvausta kehitettävä: Nykyinen korvaus on vain neljä kertaa vuodessa, 15 €/kerta – korvausta tulee kasvattaa, jotta useampi suomalainen pääsee hyötymään vaikuttavasta fysioterapiasta.
• 65+ valinnanvapaus: Fysioterapia tulee sisällyttää yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeiluun ilman käyntirajoitusta ja ilman lääkärin lähetettä. Tämä turvaisi hoidon jatkuvuuden, kun Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus päättyy.
• Suoravastaanotto nopeuttaa hoitoa: TULES-vaivoissa vain 10 % hakeutuu suoraan fysioterapiaan, loput ensin lääkäriin. Suoravastaanotto lyhentää odotusajan 30 päivästä 2–7 vuorokauteen ja kustannukset ovat yli 80 % pienemmät.
• Ennaltaehkäisy ja vaikuttavuus: Suoravastaanotossa fysioterapeutti aloittaa hoidon heti, räätälöi kuntoutuksen yksilöllisesti ja vähentää lääkkeiden ja leikkausten tarvetta – tämä tukee ikäihmisten liikkumiskykyä ja säästää yhteiskunnan kustannuksia.
• Edullisempi ja tasa-arvoisempi: Fysioterapiakäynti on lääkärikäyntiä huomattavasti edullisempi, mutta Kela-korvauksen kautta myös pienituloisilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä hoitoon.

Vakuutusyhtiöiden on turvattava kuntoutujalle oikeus kuntoutua siellä missä haluaa

• Aito mahdollisuus valita: Vakuutusyhtiöt ohjaavat usein asiakkaita omille yhteistyökumppaneilleen eli isoille terveyspalveluyrityksille, vaikka lähialueelta löytyisi sopivia palveluita. Asiakkaalle on turvattava oikeus valita itselleen sopiva kuntoutuspaikka, myös pienistä paikallisista yrityksistä.
• Lainsäädäntö ajan tasalle: Lainsäädäntöä on muutettava vakuutusyhtiöiden osalta, jotta asiakkaat saisivat puolueetonta tietoa hoitopaikkavaihtoehdoista ja heidän oikeutensa toteutuisivat yhdenvertaisesti.
• Lähipalvelut käyttöön: Pienet kuntoutusyritykset tarjoavat laadukasta ja usein edullisempaa palvelua, mutta jäävät alihyödynnetyiksi. Tämä on asiakkaalle epäreilua ja heikentää alueellista elinvoimaa.
• Nopea ja kustannustehokas hoito: Valinnanvapauden toteuttaminen ei hidasta hoitoon pääsyä eikä lisää kustannuksia. Kilpailu parantaa laatua ja tuo kustannustehokkaita ratkaisuja. Digitaaliset työkalut mahdollistavat sujuvan yhteistyön useiden palveluntuottajien kanssa.

Kuntoutus kouluissa ja varhaiskasvatuksessa kuuluu lapselle – ei tilavuokraa terapeutille

• Kuntoutus tukee oppimista ja hyvinvointia: Lasten kuntoutus on maksutonta ja sen tarkoitus on tukea lapsen arkea, oppimista ja toimintakykyä. Terapia voidaan toteuttaa koulussa, päiväkodissa tai kotona lapsen parhaaksi.
• Päätökset lähellä lasta: Kuntoutusta koskevat ratkaisut tulisi tehdä mahdollisimman lähellä arkea – mieluiten koulun tai päiväkodin tasolla – jotta tuki vastaa lapsen yksilöllisiä tarpeita.
• Ei vuokria terapeuteille: Terapeutilla ei ole velvollisuutta maksaa koulusta vuokraa. Vuokran periminen voi siirtää terapian pois lapsen arkiympäristöstä, jolloin kuntoutuksen vaikuttavuus kärsii ja lapsen koulunkäynti vaikeutuu.
• Yhteistyö ratkaisee: Terapian toteutuminen koulussa tai päiväkodissa vahvistaa yhteistyötä terapeutin, opettajien ja vanhempien välillä. Vuokrakäytännöt voivat katkaista tämän vuoropuhelun ja heikentää lapsen tukiverkostoa.
• Kunnille ei hyötyä: Vuokrien periminen ei tuo kunnille todellista taloudellista hyötyä, mutta voi karkottaa terapeuttien palveluja toisiin kuntiin. Lopputulos ei palvele lapsen etua eikä kunnan elinvoimaa.

Psykoterapiaan tarvitaan selkeämpi tie ja riittävä tuki

• Terapiat rikosvahinkolain korvamiksi: Tällä hetkellä rikoksesta johtuva lääkinnällinen kuntoutus, kuten psykoterapia, on kyllä korvattavaa – mutta asiakkaan on ensin maksettava se itse. Monille tämä on ylivoimainen este. Lakiin tarvitaan muutos, joka mahdollistaisi Valtiokonttorin maksusitoumukset suoraan, jotta asiakkaan ei tarvitsisi maksaa terapiaa ensin omasta pussistaan.
• Kelan korvauksen nosto: Kuntoutuspsykoterapiakerran Kela-korvausta on nostettava, jotta palvelu olisi aidosti saavutettavaa kaikille – ei vain suurituloisille.
• Perustason palvelut ja ohjautuminen: Perusterveydenhuollon arviointiprosessien on oltava nopeita ja selkeitä, jotta ihmiset pääsevät ajoissa hoitoon ilman katkoksia. Erityisesti vakavien elämäntapahtumien, kuten seksuaaliväkivallan, kohdalla asiakkaat on ohjattava rohkeasti kuntoutuspsykoterapiaan. Yksityisten psykoterapeuttien ja hyvinvointialueen ammattilaisten yhteistyö, esimerkiksi konsultoinnin kautta, varmistaa laadun ja jatkuvuuden koko terapian ajan.

Ammattihenkilölaki ajan tasalle – kuntoutuksen osaajat tunnistettava paremmin

• Musiikkiterapeutti ja kuulon kuntoutusta tekevä audionomi terveydenhuollon ammattihenkilöiksi: Virallinen asema poistaisi arvonlisäverotukseen ja potilastietojen käsittelyyn liittyvät ongelmat, vahvistaisi näiden alojen arvostusta ja tekisi osaamisen näkyväksi Terhikki-rekisterissä.
• Vähemmän turhaa byrokratiaa: Lakiin on kirjattava, että hoidon tarpeen voi arvioida myös muu terveydenhuollon ammattilainen kuin lääkäri – näin vältetään turhat lähetteet ja lausunnot, kevennetään lääkärien kuormaa ja parannetaan kuntoutuksen sujuvuutta.