Pohteen alueen terveisiä 17.12.2025
Kuntoutusyrittäjät tapasi kolmen aluevaltuutetun kanssa Pohteen viranhaltijoita kuntoutuksen hankintoihin ja yhteistyön kehittämiseen liittyen OYS:n tiloissa Oulussa. Pohteen viranhaltijoita tapaamisessa oli paikalla läsnä viisi, etänä kolme, Kuntoutusyrittäjiltä Anna Nurmi-Lehto ja Juhani Saarinen, sekä kolme Pohteen aluevaltuutettua (yksi valtuutettu ja kaksi varavaltuutettua), joista kaksi oli myös itse kuntoutuksen toimialan yrittäjiä.
Pohteella oltiin innoissaan vuoropuhelun kehittämisestä alueen yrittäjien kanssa. Myös yhteisiä haasteita nähtiin, kuten vaikkapa Etelä-Suomesta myös oululaisten korviin kantautuneet koulujen ovimaksut.
Tapaamisessa Pohteen edustajat esittelivät kuntoutusorganisaationsa tunnuslukuja sekä organisaatiota. Pohde on viime vuosina panostanut omaan palvelutuotantoon ja leikannut kuntoutuksen ostopalveluista, joka on johtanut työmäärien pienentymiseen yksityisellä sektorilla. Pohteen taholta oman henkilömäärän kasvattamista on perusteltu Sote-järjestämislailla, joka edellyttää hyvinvointialueelta riittävää omaa palvelutuotantoa. Joissain kuntoutuspalveluissa Pohteen oman tuotannon osuus on ollut 20-30 %, jota on pidetty Pohteen taholta riittämättömänä. Tilaisuudessa paikalla ollut Pohteen aluehallituksen varajäsen tosin huomautti, ettei laissa ole tarkkoja rajauksia sille, mikä määrä omaa palvelutuotantoa on riittävää.
Tilaisuudessa esitettiin luottamushenkilöiden taholta kysymyksiä myös Pohteen oman tuotannon hinnoittelusta. Pohteen taholta todettiin, että oman tuotannon kustannuksia ei ole selvitetty, ja että ainoat käytettävissä olevat hinnat ovat hyvinvointialueen hinnastohinnat. Hinnastohinnat ovat kuntoutuksessa huomattavasti ostopalveluhintoja suurempia, ja tämän eron syytä ei ole tarkemmin saatu vielä avattua.
Kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtaja Anna Nurmi-Lehto toi omassa esityksessään esille Pohteen laskennallisen asiakaskontaktien lukumäärän kuntoutuksessa, joka oli vähän yli kaksi kontaktia per työntekijä, huomioiden viisipäiväisen työviikon. Pohteen taholta kerrottiin, että heidän tavoitteensa on nostaa määrä noin 4-5 asiakaskontaktiin.
Taloustilanne on myös Pohteella haastava: samaan aikaan omaa väkimäärää tulisi lisätä ilman, että sen kustannukset tunnetaan, ja kustannustehokkaaksi tunnettuja ostopalveluita karsitaan, jotta oman väen lisäämiseen on riittävästi varoja. Siltikin taloudessa on tiukkaa, kuten kaikkialla muuallakin.
Kuntoutusyrittäjien esityksessä tuotiin esille alan suurempien työnantajayritysten määrän pienentymistä viime vuosina ja muutenkin keskittymiskehitystä, johon vaikuttavat monet tekijät, kuten vakuutusyhtiöt, edullisimman palveluntuottajan priorisointi, samoin kuin itse maksavien asiakkaiden pienentynyt määrä ja heikentynyt maksukyky. Pohteen suuntaan esitettiin toive, että Pohde käyttäisi mahdollisuuksiaan valita asiakkaalle tämän tarpeita parhaiten vastaava palveluntuottaja, sen sijaan, että tälle valittaisiin aina kilpailutuksen perusteella edullisin. Kilpailutuksen kautta saaduilla asiakkuuksilla on merkitystä myös Pohteen kuntoutuksen jo päätyttyä, kun samat asiakkaat usein jatkavat kuntoutustaan Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaina.
Kysyimme Pohteen edustajilta sitä, seurataanko Pohteen alueella kuntoutusvelan kasvua alueen väestön tilastollista kuntoutuksen tarvetta ja ostopalveluiden sekä oman tuotannon määriä vertaamalla, ja vastaukseksi saatiin, että vertailutyötä tehdään. Tilastoja aiheesta ei tällä hetkellä ollut kuitenkaan saatavilla, mutta Pohteen taholta vakuutettiin, että jonoja kuntoutuspalveluihin ei juurikaan enää ole. Pohteen jonot ovat luonteeltaan alueellisia, ja keskittyivät lähinnä puheterapiaan ja toimintaterapiaan.
Kuntoutusyrittäjät toi esille tilaisuudessa myös, että Pohde on valtakunnallisesti kenties tarkin yksityisten palveluntuottajien valvoja. Esimerkiksi 49 % alihankintaosuuden ylittämisestä seuraa Pohteella palaveri palveluntuottajan ja Pohteen välillä, kirjallinen reklamaatio ja kirjallinen vastine tuohon reklamaatioon. Tiukkaa valvontakuria perusteltiin lailla ja potilasturvallisuudella.
Pohteen puolesta esitettiin yhteistyön jatkamista alueen yritysten kanssa
Pohteen viranhaltijat olivat hyvinkin halukkaita kehittämään yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa. Kuntoutusyrittäjien näkemyksen mukaan säännöllisyyden tuominen yhteistyöhön olisi tärkeää, jotta jokaisen tilaisuuden alusta ei tarvitsisi käyttää arvokasta kokousaikaa eri osapuolten organisaatiokaavioiden esittelyyn.
Kun osapuolet ovat päässeet toisilleen pääosin tutuiksi, on käytännön pulmien kimppuun käyminen helpompaa. Tänään järjestetty tapaaminen oli tarpeellinen askel tähän suuntaan liikuttaessa, mutta valitettavasti palveluntuottajatapaamisten jatkokehitys jäi toiseen kertaan. Pohteen edustajat olivat innostuneita kuukauden takaisen Maikkulan kartanon tapaamisesta ja siitä saaduista ideoista, jonka pohjalle yhteistyötä tullaan varmasti myös rakentamaan.
Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrittäjien järjestämä Maikkulan kartanon tapaaminen järjestettiin samaan aikaan Kuntoutusyrittäjien vuosikokouksen kanssa, mutta Ouluun yhteistyötä kehittämään pääsi mukaan Kuntoutusyrittäjien palvelupäällikkö Oili Paaskoski.
Potilasturvallisuus on kuntoutuksen toimialalla hyvä – valvontapohjakin alkaa olla rakennettu, mutta lainsäädäntöä on kehitettävä
Kuntoutusyrittäjät pyrkii saamaan 49 % alihankintarajoituksen poistamisen seuraavien eduskuntavaalien kautta hallitusohjelmaan, sillä se ei todennäköisesti paranna hoidon laatua eikä, valvonta todennäköisesti myöskään lisää kustannustehokkaita elinvuosia hyvinvointialueiden asukkaille.
Samoin Soteri-hakemuksen kautta kohdistettu ennakollinen valvonta vaatii runsaasti kehittämistä. Tästä lisää Soteri-maksulausunnostamme.
Kuntoutusyrityksiin kohdistetaan myös jonkin verran päällekkäistä valvontaa. Alan toimijoita valvovat esimerkiksi vakavaraisuuden, omavalvonnan ja palvelun laadun tiimoilta aluehallintovirastot/valvira (ensi vuonna Lupa- ja valvontavirasto valtakunnallisesti), hyvinvointialueet ja monissa yrityksissä myös Kela. Olisi toivottavaa, että kovin paljon päällekkäistä valvontaa ei ainakaan jatkossa tehtäisi. Toki valvontatehtävä on hyvinvointialueille ollut nyt uusi, ja tulevaisuudessa kun palveluntuottajakenttä on alueille tuttu, voidaan valvontaa toivottavasti paremmin suhteuttaa myös valvottavien laatuun.
Kuntoutuksen toimialalla riskit ovat yleensä pieniä, ja tämä olisi syytä jatkossa huomioida myös valvonnan euroja kohdistettaessa. Tätä tukee havainto siitä, että yli 12 000 terapia-alan yrityksen toimialalla (PVK:n tilastot) potilasvahinkoja korvataan yksityiseltä sektorilta tyypillisesti 5-7 kappaletta vuodessa. Tapaturmat ja hoitovirheet ovat alalla hyvin harvinaisia.
