Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntö lähenee toisiaan ja vapaa-ajan rikokset huomioitaisiin jatkossa kielitaidon ohella, mutta kehittämistyötä tarvitaan vielä lisää
Lue Kuntoutusyrittäjien antama lausunto tästä linkistä.
Suomen Kuntoutusyrittäjät ry on antanut lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta, joka koskee terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain uudistamista. Lausunnossa pidimme useita ehdotettuja muutoksia perusteltuina, mutta nostaa esiin myös merkittäviä jatkokehitystarpeita kuntoutusalan näkökulmasta.
Kuntoutusyrittäjät pitää tärkeänä, että ammattihenkilöiden kielitaidon varmistamiseen kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Suomessa suoritettu terveydenhuollon tutkinto voi olla toteutettu englanniksi, eikä tämä aina takaa riittävää suomen kielen taitoa asiakastyössä. Puutteellinen kielitaito voi vaikeuttaa asiakkaiden palvelua ja heikentää palveluiden saavutettavuutta.
Lausunnossa suhtaudutaan myönteisesti myös LVV:n toimivallan laajentamiseen tilanteissa, joissa ammattihenkilön ammattioikeuteen voidaan puuttua ammattitoiminnan ulkopuolella tehdyn rikoksen perusteella. Kuntoutusyrittäjät katsoo, että muutos voisi vähentää työnantajien tarvetta erilliseen rikosrekisteriotteiden valvontaan esimerkiksi lasten, ikääntyneiden ja vammaisten parissa tehtävässä työssä, mikä olisi huomioitava valvontalain jatkokehittämisessä.
Joustavampi työnjako saa kannatusta – sosiaalihuolto saisi mallia terveydenhuollosta
Kannatimme ehdotusta, jonka mukaan sosiaalihuollon ammattihenkilöt voisivat nykyistä joustavammin toimia toistensa tehtävissä laissa säädetyin edellytyksin. Terveydenhuollossa vastaava toimintamalli on osoittautunut toimivaksi, ja sen arvioidaan tukevan sekä henkilöstön saatavuutta että tarkoituksenmukaista työnjakoa.
Kuntoutusyrittäjien mukaan tulevaisuudessa olisi syytä tarkastella myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden mahdollisuuksia toimia nykyistä joustavammin yli ammattirajojen silloin, kun palveluiden järjestäminen sitä edellyttää. Yhteistyön lisääntyessä tarve tällaisille ratkaisuille voi edelleen kasvaa.
Musiikkiterapeuttien ja audionomien asemaa vahvistettava
Lausunnossa kiinnitetään huomiota musiikkiterapeuttien ja audionomien ammattiryhmiin, joiden osaamisen valvonta tapahtuu nykyisin vain epäsuorasti. Nostimme esiin erityisesti musiikkiterapeutit ja audionomit, joiden pätevyys joudutaan usein arvioimaan erikseen palveluita hankittaessa, koska heillä ei ole omaa virallista Terhikkiin merkittävää ammattinimikettä.
Ehdotimme, että LVV selvittäisi näiden ammattiryhmien keskeiset koulutustiedot ja kirjaisi ne ammattihenkilöiden keskusrekisteriin samalla tavoin kuin laillistettujen ja nimikesuojattujen ammattien osalta jo tehdään. Tämä vahvistaisi ammattiryhmien asemaa ja helpottaisi heidän osaamisensa tunnistamista palvelujärjestelmässä. Muutos edellyttäisi nimikesuojauksen ulottamista käytännössä musiikkiterapeuttien ja audionomien ammattiryhmiin.
Jalkaterapeuttien laillistamista edistettävä
Kuntoutusyrittäjät pitää puutteena sitä, ettei esityksessä käsitellä jalkaterapeuttien aseman muuttamista nimikesuojatusta ammatista laillistetuksi ammattinimikkeeksi. Yhdistyksen mukaan muutos selkeyttäisi korkeakoulutettujen jalkaterapeuttien ja ammattikoulutettujen jalkojenhoitajien työnjakoa sekä parantaisi potilasturvallisuutta erityisesti vaativien potilasryhmien, kuten diabetesta sairastavien, hoidossa.
Kuntoutustyön käytännöt vaatisivat lainsäädännön päivitystä
Lausunnossa nostetaan esiin myös kuntoutuksen käytännön työn ja voimassa olevan lainsäädännön välinen ristiriita. Kuntoutusprosessin kokonaisvastuu voi nykyisin käytännössä olla esimerkiksi laillistetulla terapeutilla, vaikka lainsäädännön lähtökohta on edelleen vahvasti lääkärivetoinen. Kuntoutusyrittäjien mukaan kysymykset taudinmäärityksestä, suoravastaanottotoiminnan laajentamisesta ja eri ammattiryhmien vastuista tulisi ottaa mukaan ammattihenkilölainsäädännön jatkokehitykseen.
Kuntoutusyrittäjien kanta nostettiin aiemmin erikseen esille myös STM:n selvityksessä ammattihenkilölainsäädännön uudistamiseksi (sivu 24, itse teksti löytyy täältä). Lue STM:n uutinen tästä.
Lisäksi ehdotimme muutoksia nimikesuojattuihin ammatteihin opiskelevien asemaan. Tavoitteena olisi yhdenvertaistaa opiskelijoiden mahdollisuuksia toimia harjoittelun aikana verrattuna laillistettuihin ammatteihin opiskeleviin henkilöihin. Tällä hetkellä nimikesuojattuun ammattiin opiskelevat joutuvat perimään työstään esimerkiksi arvonlisäveron, mikäli myynti ylittää alv-alarajan.
Esitysluonnos sisältää useita kannatettavia uudistuksia, mutta samalla se osoittaa tarpeen jatkaa ammattihenkilölainsäädännön kehittämistä, jotta sääntely vastaisi paremmin kuntoutusalan muuttuvia toimintamalleja, osaamisrakenteita ja palvelujärjestelmän tarpeita.
Hallituksen esitysluonnos ammattihenkilölain osauudistamiseksi
- Esityksellä vahvistettaisiin ammattioikeutta hakevalta sekä ammattihenkilöltä edellytettävää kielitaitoa.
- Lisättäisiin Lupa- ja valvontaviraston toimintaedellytyksiä ja tiedonsaantioikeuksia ammattihenkilöiden valvonnassa sekä vähennettäisiin rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden prosessiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnan toimintaan liittyvää hallinnollista taakkaa.
- Käräjäoikeuksille tulisi velvollisuus ilmoittaa tietyistä rikostuomioista Lupa- ja valvontavirastolle, joiden merkitystä ammatinharjoittamisoikeuden ja potilasturvallisuuden kannalta virasto arvioisi erikseen.
- Esityksellä yhdenmukaistettaisiin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa sääntelyä vahvistamalla sosiaalihuollon ammattihenkilöiden mahdollisuuksia toimia toistensa tehtävissä, selkeyttämällä sosiaalihuollon nimikesuojatun ammattinimikkeen käytön edellytyksiä ja sosiaali- ja terveydenhuollon säänneltyyn ammattiin opiskelevien mahdollisuuksia toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävissä.
- Lakiuudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2027, mutta ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistus jatkuisi seuraavalla vaalikaudella eli kevään 2027 eduskuntavaalien jälkeen.
