Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n ja Leijonaemot ry:n kannanotto Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutukseen
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tällä viikolla julkaistu tarjouspyyntö on keskeneräinen ja se tulee palauttaa valmisteluun viipymättä. Kyse ei ole yksittäisistä teknisistä yksityiskohdista, vaan periaatteellisesta kysymyksestä: siitä, turvataanko kilpailutuksessa lain edellyttämä erityisasiantuntemus ja kuntoutuksen laatu vai asetetaanko ratkaisevaksi tekijäksi yksinomaan hinta. Riskin mahdollisesti aiheutuvista lieveilmiöistä kantavat usein haastavassa asemassa olevat kuntoutuksen asiakkaat, joista ylivoimaisesti suurin kohderyhmä ovat lapset ja nuoret.
“Nyt julkaistun tarjouspyynnön luoman mahdollisen skenaarion toteutuminen heikentäisi hyvin herkässä ja ratkaisevassa kehitysvaiheessa olevien henkilöiden saaman kuntoutuksen laatua ja vaikuttavuutta”, sanoo erityislasten vanhempien vertaistukea tarjoavan Leijonaemot ry:n toiminnanjohtaja Noora Peltoniemi.
“Hintaa painottavan kilpailutuksen seuraukset voivat vaikuttaa hyvin negatiivisesti lasten motoriseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Kuntoutuksen heikko laatu kuormittaa lasten ja nuorten itsensä lisäksi perheitä, päiväkoteja ja kouluja. Kelan esityksen kerrannaisvaikutukset voivat olla laajasti haitalliset, heijastua perheiden arkeen ja lisätä raskaampien sote-palveluiden tarvetta epätarkoituksenmukaisesti toisaalla.”
Lain edellyttämä erityisasiantuntemus
Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettu laki (566/2005) 10 § edellyttää, että lain nojalla järjestettyjen terapioiden ja moniammatillisten kuntoutuspalvelujen tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaisia sekä perustua erityisasiantuntemukseen ja tarpeelliseen yhteistyöhön. 1.1.2027 voimaan astuva Kelan palvelukuvaus ei kuitenkaan määrittele, mitä erityisasiantuntemuksella tarkoitetaan tai miten se todennetaan, eikä siten yksinään täytä Kelan kuntoutusetuuksista annetun lain vaatimuksia. Kelan järjestämistä markkinavuoropuheluista huolimatta tämä haaste ei ole poistunut, ja Kela on kategorisesti kieltäytynyt keskustelemasta aiheesta markkinavuoropuheluiden aikana.
“Asiantuntemuksen määrittelyn vajavaisuus on merkittävä ongelma kuntoutuksen toteuttajille”, toteaa Kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtaja Anna Nurmi-Lehto.
“Toteutunut terapiakäynti sisältää huomattavan paljon muutakin työtä kuin itse terapiakäynnin. Vaativien kuntoutusprosessien suunnittelu ja valmistelu sekä terapeutin erityisosaamisesta huolehtiminen ja osaamisen kehittäminen ovat osa vaikuttavaa kuntoutusta siinä missä minuuttien mukaan määritelty terapiakertakin. Nämä muut tehtävät ovat osa palveluntuottajan arkea vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa terapia-alaan katsomatta.”
Nyt tarjouspyynnössä esitetty palvelukuvaus edellyttää terapeutilta keskimäärin yhden opintopisteen täydennyskoulutusta vuodessa, mutta ei välttämättä lainkaan työkokemusta omalta terapia-alalta. Lisäksi suosituksena on mentorointi terapeutille, jolla on alle kaksi vuotta työkokemusta. Palveluntuottajalta ei edellytetä erityisosaamista tukevia tiloja eikä välineistöä. Nämä puutteelliset vaatimukset asettavat kyseenalaiseksi sen, täyttyykö lain edellyttämä vaatimus erityisasiantuntemuksesta ja turvataanko kuntoutujille tosiasiallisesti vaativan tason palvelu.
Mikä vaikutus on sillä, että laatu poistuu kilpailutuksesta?
Kela on päättänyt toteuttaa nyt avatun kilpailutuksen 100 % hintaperusteisena, jolloin laadun pisteytys on poistettu kokonaan. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että erityisosaaminen, lisäkouluttautuminen, työkokemus tai investoinnit tiloihin ja välineistöön eivät vaikuta palveluntuottajan asemaan kilpailutuksessa.
Esimerkiksi SI-terapeutit, lasten terapiaa tekevät terapeutit, robotiikkaa hyödyntävät toimijat sekä muut tiloihin, välineistöön ja omaan tai työntekijöiden osaamiseen investoineet palveluntuottajat ovat suuremman kulurakenteensa vuoksi eri asemassa hintakilpailuun lähdettäessä kuin kevyemmällä kulurakenteella toimivat yritykset. Kun laatu ei vaikuta valintaan, yritysten kannustin kehittää osaamista ja investoida palveluihin heikkenee merkittävästi.
“Kuntoutusyrittäjien keskeinen viesti Kelalle on kilpailutuksen valmistelussa ollut laadun turvaaminen. Meitä on varmasti kuultu, mutta Kela ei silti ole peruuttanut päätöksessään järjestää 100 % hintaan perustuva kilpailutus eikä tuonut riittävästi laadun elementtejä palvelukuvaukseen”, Nurmi-Lehto kommentoi.
Kun laadulla ei kilpailutuksen pisteytyksessä ole merkitystä ja hinta ratkaisee 100 %, nähdään palveluntuottajina toimivissa Kuntoutusyrittäjien jäsenyrityksissä riskit liiketoiminnassa ja erityisesti investoinneissa suurina.
Kilpailutuksen lukuisilla muutoksilla on vaikutuksia markkinaan ja terapiasuhteisiin
Kaikkiin terapia-aloihin kohdistuva kotikäyntikorvausten supistaminen uuden kotikäyntilisämallin myötä voi heikentää terapiapalveluiden saatavuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja ohjata kuntoutusta etä- tai vastaanottopainotteiseksi. Yritysten mahdollisuudet reagoida muutokseen ovat rajalliset työn laadun ja luonteen vuoksi. Kotikäyntilisiin tehdyt isot muutokset haastavat kaikkia Kuntoutusyrittäjien jäseniä, sillä iso osa Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen käynneistä toteutetaan asiakkaan arkiympäristössä.
Kotikäyntilisien ja puheterapiapalveluihin asetetun hintakaton yhteisvaikutuksesta puheterapeuttiyrittäjien tulot voivat alentua jopa kolmanneksella. Erityisen ongelmallista on se, että hintakatto kohdistuu vain yhteen ammattiryhmään. Hintakatto on Kuntoutusyrittäjien mielestä epätoivottu instrumentti mihinkään kilpailutukseen. Kiinteän hintakaton sijaan Kela olisi voinut käyttää lievempiä keinoja, kuten varata oikeuden yksinkertaisesti hylätä liian korkeat yksittäiset hinnat, mikä on Kuntoutusyrittäjien mielestä hankintalain sallima keino.
Samaan aikaan hyvinvointialueiden ja itse maksavien asiakkaiden ostot ovat vähentyneet, mikä on aiheuttanut edelleen jatkuvaa kuntoutusmarkkinan keskittymistä. Kiristyvät kilpailutusehdot voivat entisestään vahvistaa tätä kehitystä. Hinnan muutosten suuresta määrästä maksavat edelleen kuntoutuksen asiakkaat.
“Lapsi tai nuori sekä vanhemmat luovat aina suhteen terapeuttiin, mikä on osa terapian vaikuttavuutta”, Peltoniemi kommentoi.
“Ei ole tavatonta, että kuntoutus voi onnistua ja toteutua vaikuttavasti vain tietyn terapeutin kanssa, johon lapsi ja perhe luottaa. Tällaisten suhteiden katkeaminen herkässä kasvuvaiheessa voi heikentää kuntoutuksen tuloksia merkittävästi. Tämä uuvuttaa sekä lasta itseään että koko perhettä ja muuta lähipiiriä.”
Muutoksia kuntoutusyritysten kentällä on nähtävissä myös horisontissa, sillä nyt avautunut kilpailutus jää mahdollisesti jopa kaikkien aikojen viimeiseksi Kelan terapiakilpailutukseksi. Kilpailutuksen korvautuminen palveluntuottajien rekisteröinnillä on jo lakimuutoksena Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesvalmistelussa. Tässäkin muutoksessa laadun ja hinnan suhde on turvattava siten, että yritykset näkevät kasvun ja laadun kehittämisen mahdolliseksi jatkossakin.
Kelan tarjouspyyntö tulee palauttaa valmisteluun
Kuntoutusyrittäjät ja Leijonaemot katsovat, että nykyisessä muodossaan Kelan tarjouspyyntö ei riittävästi turvaa lain edellyttämää kuntoutuksen erityisasiantuntemusta tai laatua. Tarjouspyyntö tulee palauttaa valmisteluun, palvelukuvaukseen on sisällytettävä selkeä erityisasiantuntemuksen määrittely ja laadulliset tekijät on palautettava osaksi kilpailutusta. Myös hintakattoa ja kotikäyntikorvauksia koskevat ratkaisut tulee arvioida uudelleen.
Mielestämme kyse on ennen kaikkea arvovalinnasta: siitä, turvataanko haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja aikuisten oikeus laadukkaaseen ja vaikuttavaan kuntoutukseen, vai annetaanko hinnan yksin ratkaista palveluiden tulevaisuus.
Suomen Kuntoutusyrittäjät ry edustaa noin 950:tä kuntoutusalan yritystä, joista suurin osa on pieniä, 1–3 hengen yrityksiä. Kuntoutusyrittäjät tekee edunvalvontaa alan yrittäjiä koskevista asioista sekä auttaa ja palvelee yrityksiä oman liiketoimintansa vahvistamisessa.
Leijonaemot ry on valtakunnallinen erityislasten vanhempien oma turvaverkko, jonka tärkein tehtävä on edistää erityislasten vanhempien hyvinvointia yli diagnoosirajojen. Leijonaemot tarjoaa vertaistukea sekä valvoo erityislasten oikeuksia edunvalvonnalla.
