Kuntoutusyrittäjät esittää merkittäviä kevennyksiä sote‑valvontaan ja Soteri‑rekisteröintiin
Suomen Kuntoutusyrittäjät ry on antanut Sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä antanut lausunnon (luettavissa tästä) sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain kehittämistarpeita koskevasta arviomuistiosta (lausuntopalvelu.fi -linkki pyyntöön), eli tuttavallisemmin Soteri-lainsäädännöstä.
Lausunnossaan Kuntoutusyrittäjät esittää laajoja muutoksia, joilla vähennettäisiin kuntoutusalan yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa, nopeutettaisiin lupaprosesseja ja alennettaisiin kohtuuttomiksi kasvaneita rekisteröintimaksuja.
Kuntoutusyrittäjien näkemyksen mukaan nykyinen Soteri‑rekisteröinti kuormittaa erityisesti pieniä yrityksiä ja yksinyrittäjiä ilman, että asiakasturvallisuus vastaavasti paranee.
Tarpeettomat ja epäselvät palvelupisteet aiheuttavat turhaa byrokratiaa
Lausunnossa nostetaan keskeiseksi ongelmaksi palvelupisteen käsitteen epäselvyys. Nykyinen sääntely ei anna selkeitä kriteerejä sille, milloin toiminta edellyttää palvelupisteen lisäämistä Soteri‑rekisteriin, joka voi johtaa tarpeettoman suureen määrään palvelupisteitä. Tämä aiheuttaa epävarmuutta esimerkiksi silloin, kun palveluja tuotetaan muualla kuin omissa tiloissa, kuten uimahalleissa tai ratsastustalleilla.
Kuntoutusyrittäjät esittää, että alihankintana tuotettavaa toimintaa ei tulisi jatkossa vaatia rekisteröitäväksi alihankkijan omaksi palvelupisteeksi. Riittävää olisi, että toimeksiantaja ilmoittaa alihankinnan käytöstä omassa rekisteröinnissään. Tämä vähentäisi päällekkäisiä rekisterimerkintöjä, hallinnollista työtä ja yrityksille koituvia kustannuksia.
Lisäksi yhdistys ehdottaa, että palvelupisteiden nimeäminen uudistetaan nykyistä selkeämmäksi. Termit kuten ”käyntiosoitteellinen toimipiste” ja ”käyntiosoitteeton palvelupiste” kuvaisivat toimintaa nykyisiä käsitteitä ymmärrettävämmin.
Yritysjärjestelyt ja muutokset jumittuvat lupakäsittelyihin
Lausunnossa kiinnitetään huomiota myös palveluyksikön siirtoihin yritysjärjestelyjen yhteydessä. Vaikka lainsäädännön mukaan kyse on ilmoitusasiasta, käytännössä siirrot voivat muuttua lupaa edellyttäviksi olennaisiksi muutoksiksi, mikä aiheuttaa jopa kuukausien viiveitä.
Kuntoutusyrittäjät esittää, että palveluyksikön siirron tulisi aina toteutua suunnitellussa aikataulussa, vaikka samalla käsiteltäisiin muita muutoksia. Tämä lisäisi ennakoitavuutta ja tukisi yritystoiminnan sujuvuutta.
Vähäriskisille aloille kevyempi menettely
Kuntoutusyrittäjät painottaa, että kaikki sosiaali‑ ja terveysalan palvelut eivät ole riskitasoltaan samanlaisia. Lausunnossa esitetään, että vähäriskiset terapiapalvelut tulisi tunnistaa omaksi ryhmäkseen, jota koskisi kevennetty rekisteröintimenettely.
Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tilojen osoitteenmuutos olisi näillä aloilla ilmoituksenvarainen, eikä nykyiseen tapaan maksullinen ja odotettava olennainen muutos. Samalla Soteri‑hakemuksesta voitaisiin poistaa vähäriskisille toimialoille tarpeettomia vaatimuksia, kuten yksityiskohtaisia henkilöstömitoituksia tai suunnitelmia, joita toiminta tai lainsäädäntö ei tosiasiassa edellytä.
Soteri‑hakemusten käsittely vie liikaa aikaa ja rahaa
Lausunnossa esitetään voimakasta kritiikkiä Soteri‑hakemusten käsittelyyn käytettävää työaikaa ja hakemuksista perittäviä maksuja kohtaan. Yksinyrittäjän perustamismaksut noisevat aina yli tuhanteen euroon, vaikka toiminta olisi yksinkertaista, eikä sisältäisi erityisiä riskejä. Tämä johtuu hakemusten korkeasta viranomaistyömäärästä: jopa 11 tuntia.
Kuntoutusyrittäjien mukaan hakemusten käsittelyssä tehdään runsaasti päällekkäistä ja manuaalista työtä, joka olisi pitkälti automatisoitavissa. Yhdistys esittää, että yleisimmät käsittelymaksut puolitettaisiin ja Soteriä kehitettäisiin käyttäjälähtöisesti esimerkiksi ”Soteri‑velhon” avulla, joka ohjaisi hakijaa rasti‑ruutuun‑periaatteella koko hakemuksen läpi.
Yhteinen palveluyksikkö jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi
Nykyinen sääntely mahdollistaa yhteisen palveluyksikön usealle yritykselle, mutta käytännössä mallia ei ole saatu toimimaan. Prosessi on vaikeaselkoinen, potentiaalisesti kallis ja edellyttää usein kuukausien lupakäsittelyä.
Kuntoutusyrittäjät esittää, että yhteisen palveluyksikön perustaminen automatisoidaan siten, ettei se käytännössä edellytä erillistä viranomaispäätöstä tai sen odottelua. Muutoin vaarana on, että yhteinen palveluyksikkö jää pelkäksi lain tasolle kirjatuksi mahdollisuudeksi.
Kuntoutusyrittäjät valmiina yhteistyöhön
Kuntoutusyrittäjät korostaa, että tavoitteena ei ole asiakasturvallisuuden heikentäminen, vaan resurssien järkevä kohdentaminen. Kun valvonta, rekisteröinti ja maksut vastaavat toiminnan todellista riskiä, hyötyvät sekä yrittäjät että viranomaiset.
Kuntoutusyrittäjät on valmis yhteistyöhön sosiaali‑ ja terveysministeriön sekä Lupa‑ ja valvontaviraston kanssa, jotta Soteri‑rekisteröinnistä saadaan toimiva, kustannustehokas ja ymmärrettävä osa sosiaali‑ ja terveydenhuollon ohjausta.
