Soterin kestämättömät ongelmat – mitä ratkaisuja niihin voisi löytyä?
Vuoden alusta käytössä olleen Valviran ja aluehallintovirastojen Soteri-rekisterin ruuhkat ja korkeat lupamaksut ovat aiheuttaneet runsaasti ongelmia Kuntoutusyrittäjien jäsenten yritystoimintaan vuoden 2024 aikana. Koska rekisteröintiä odottava yrittäjä ei voi ottaa asiakkaita vastaan ilman hyväksyttyä rekisteröintiä, on seurauksena ollut yritystoiminnan keskeytymisiä, omistajanvaihdosten vaikeutumista, suuria tulonmenetyksiä ja myös asiakasturvallisuuden vaarantumista, kun sovitut kuntoutukset eivät ole päässeet alkamaan tai ovat keskeytyneet. Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajille tilanne on niin ikään haastava, sillä esimerkiksi toimitilaa vaihtaessa ei voi toimia rekisteröintiä odottaessa toimitilattomana, vaan vaarana on sopimussakko Kelan taholta.
Suomen Kuntoutusyrittäjät ry teetti elokuussa 2024 alan yrityksille anonyymin kyselyn Soteri-rekisterin vaikutuksista. Kyselyyn vastasi 143 yrittäjää, suurin osa yksinyrittäjiä. Terapia-aloista eniten olivat edustettuina fysioterapia ja psykoterapia.
Kyselyn vastauksista on tehty kooste, johon voi tutustua täällä.
Mikä avuksi?
Akuuteimpana ratkaisuehdotuksena tilanteen korjaamiseksi Kuntoutusyrittäjät esittää, että STM:n asetuksella kaikkien Soteri-rekisteröitymistä tai omien tietojen muutosta hakeneiden yritysten luvat tulisi hyväksyä ehdollisena, jotta yrittäjät voisivat aloittaa työnsä. Hakemukset tulisi hyväksyä ilman täydennyspyyntöjä puuttuvista suunnitelmien (omavalvonta- ja tietoturvasuunnitelmat) päivämääristä. Yrittäjä voisi täydentää päivämäärät esimerkiksi maaliskuun 2025 loppuun mennessä. Tuolloin toimitettavista puuttuvista päivämääristä ei enää tehtäisi uutta päätöstä, vaan täydennetyt tiedot vain kirjattaisiin Valvirassa tai AVI:ssa vastaanotetuiksi. STM:n asetus perustuisi sote-valvontalain 16 §:n, joka mahdollistaa asetuksen antamisen mm. Soteri-rekisteriin tallennettavista tiedoista.
Kuntoutusyrittäjät kannattaa myös nyt julkisessa keskustelussa esillä olevia vaatimuksia sote-valvontalain muuttamisesta pienyritysten tilanteeseen paremmin sopivaksi. Esimerkiksi jo mainitussa 16 §:ssä olevia vaatimuksia voisi olla tarkoituksenmukaista huomattavasti keventää. Asetuksen käyttäminen tarjoaisi kuitenkin lakimuutosta nopeamman ratkaisun akuuttiin tilanteeseen ja mahdollistaisi sen, että yritykset voisivat aloittaa tai jatkaa toimintaansa mahdollisimman pian.
Lisäksi Valviran tulisi luoda Soterin kehittämiseksi erillinen työkalu, jolla palveluyksikön poistaminen ja siellä olevan palvelupisteen siirtäminen toisen olemassa olevan palveluyksikön alle tapahtuisi automatisoidusti. Myös käytäntöjä pitäisi yhtenäistää. Esimerkiksi nyt osa Aveista ei hyväksy osoitteenmuutosta muutosilmoituksena, vaan vaatii palvelupisteen lopettamisen ja uuden avaamisen.
Miten Kuntoutusyrittäjät on vaikuttanut päättäjiin Soterin tiimoilta tähän mennessä?
Aiemmin tänä vuonna Kuntoutusyrittäjät on ollut kirjallisesti useita kertoja yhteydessä Valviraan jäsenyritysten esille tuomista epäkohdista. Tammikuussa on viestitty tarpeesta piilottaa osoite, helmikuussa jonotilanteen kohtuuttomuudesta yleisesti ja kesäkuussa palveluyksiköiden määrän karsimisesta. Eduskunnassa annettiin heinäkuussa Soterin ruuhkaa koskeva kirjallinen kysymys, jonka kirjoittamiseen Kuntoutusyrittäjät myös osallistui.
Jäseniä on koulutettu jo viime vuoden lopulla Soterin täyttämiseen ja sen vaatimien suunnitelmien tekemiseen. Koulutusta on järjestetty Suomen Kuntoutuskouluttajien kautta sekä jäsenwebinaareina. Jäsenyyteen kuuluu myös Soterin täyttöä ja pakollisia asiakirjoja koskeva neuvonta valmiine asiakirjamalleineen.
Elokuussa Kuntoutusyrittäjät ry on tavannut Valviran ylijohtajaa sekä muuta Valviran johtoa, ja tuonut esille kyselyn vastauksia, tilanteen kestämättömyyttä sekä toivottuja muutoksia. Kuntoutusyrittäjien ehdotus STM:n antamasta asetuksesta on viestitty myös elokuun aikana kansanedustajille.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Anna Nurmi-Lehto
anna.nurmi-lehto@kuntoutusyrittajat.fi