Kelan on korjattava epäonnistuneen kilpailutuksen vaurioita välittömästi
Kelan viimekeväinen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutus on aiheuttanut valtavaa sekasortoa kuntoutuskentällä. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry haluaa, että epäonnistunut kilpailutus korjataan.
Kelan kilpailutuksessa painotettiin kohtalokkaalla tavalla hintaa laadun sijaan. Sen seurauksena ulkopuolelle sopimuksia jäi iso joukko vakiintuneita kuntoutussuhteita eikä erityisosaamiselle annettu arvoa.
Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n puheenjohtaja Mikko Utechtin mukaan keskeinen huoli on, miten tarkoituksenmukainen ja vaikuttava kuntoutus voi toteutua, kun lukuisten erityisosaajien hyvä työ jää käyttämättä.
– Nyt on käynyt niin, että jopa useiden vuosien luottamukselliset ja vaikuttavat terapiasuhteet katkeavat. Asiakas jää ikään kuin koneiston rattaisiin ja tyhjän päälle. Monille kuntoutujille vakaa terapiasuhde on avainasemassa tuloksien saavuttamisessa, Utecht sanoo.
Kuntoutusyrittäjät on vaatinut hankintamenettelyn oikaisua. Kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtaja Hanna-Kaisa Järvi toteaa, että Kela on todennut yksikantaan, ettei oikaisu ole enää lainmukainen. Kuntoutusyrittäjät vaatii, että Kela vähintäänkin korjaa suorahankintahakemusten käsittelyprosessin kuntoutujan oikeudet yksilöllisesti huomioivaksi ja asianmukaiseksi. Tietoomme on tullut useita tapauksia, joissa kuntoutujan oikaisupyyntöä ei ole edes otettu käsittelyyn. Näin ei voi olla.
– Korjaavia toimenpiteitä on syytä tehdä nopeasti. Yhteiskunnassa olisi nyt paikka laajalle arvokeskustelulle. Onko niin, että tässä maassa arvo annetaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville vain mediamyllyn kautta? Kelan kilpailutuksessa suurin kärsijä on kuntoutuja eli asiakas, jolle katkeamaton hoitoketju on elintärkeä osa kokonaishyvinvointia, Järvi sanoo.
Kela on jo tehnyt sopimukset uudelle kaudelle. Kilpailutus kohdistui vuoteen 2019, jossa on mukana kolme optiovuotta. Kela on siirtymässä rekisteröitymismenettelyyn, koska Kelassakin on tunnistettu se tosiasia, että näin toteutettu kilpailutus ei vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen sovi. Neljä vuotta on liian pitkä aika odottaa rekisteröitymismenettelyä. Siihen on siirryttävä viipymättä, mutta jo ennen sitä Kelan on järjestettävä uusi, kaikkia Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita koskeva täydennyskilpailutus, jossa pisteytyksen painotus on lasten- ja nuorten toteutuneen kilpailutuksen tapaan koulutuksessa ja kokemuksessa. Tällöin lain vaatima erityisasiantuntijuus tulee huomioiduksi.
– Kilpailutuksen oheistuotteena Kela on myös tiukentanut huomattavasti palveluntuottajien rekrytointimahdollisuuksia. Mielestämme terapeuttien määrää on pystyttävä lisäämään palveluntuottajan ilmoituksen perusteella, ainakin tiettyyn rajaan asti, Järvi vaatii.
Kela on luvannut lähestyä palveluntuottajia kyselyllä kilpailutukseen liittyvän rekrytointimenettelyn tiimoilta.
– Olemme käyneet koko epäonnistuneen kilpailutuksen ajan keskusteluja Kelan suuntaan, niin yksin kuin yhdessä muiden terapialiittojen kanssa. Vasta tammikuun lopussa pääsimme keskustelemaan Kelan johdon kanssa tilanteesta. Keskustelu oli hyvähenkinen, mutta valitettavasti jo syntyneeseen tilanteeseen siitä ei ole apua, Utecht sanoo.
Kuntoutusyrittäjien kyselyssä 94% prosenttia jäsenistä piti kilpailutusta epäonnistuneena. 30% jäsenistä on jonkinlaisten sopeuttamistoimien edessä. Me olemme valmiit nostamaan asian laajempaan arvokeskusteluun esimerkiksi oikeusasiamieskantelun kautta. Mutta toivomme aitoa ratkaisua Kelalta ensimmäiseksi täydennyskilpailutuksen ja asiakkaiden lähettämien suorahankintahakemusten asianmukaisen käsittelyn kautta. Kelan on myös sallittava uusien terapeuttien rekrytointi. Rekisteröitymismenettely ei ehdi auttaa tässä hetkessä. Ajan kanssa tässä kilpaa juostaan.
Lisätietoja:
Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
Mikko Utecht, puheenjohtaja, puh. 046 810 2070, mikko.utecht@kuntoutusyrittajat.fi
Hanna-Kaisa Järvi, toiminnanjohtaja, puh. 040 754 7728, hanna-kaisa.jarvi@kuntoutusyrittajat.fi
Suomen Kuntoutusyrittäjät ry on edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 700 kuntoutuspalveluja tuottavaa yritystä. Näillä yrityksillä on 900 toimipistettä eri puolilla Suomea. Jäsenistömme koostuu fysio-, psyko-, puhe-, ravitsemus- ja toimintaterapiayrittäjistä ja -yrityksistä. Valtaosa yrityksistä on pieniä, 1 – 3 hengen yrityksiä, jotka työllistävät ja tarjoavat lähipalveluja kotikuntansa asukkaille. Toimialan yritykset ovat jo vuosikymmenien ajan tuottaneet lähipalveluna mm. vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja.