Kuntoutusyrittäjien tulevaisuudennäkymiä on kirkastettava

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry selvittää parhaillaan koronaviruksen vaikutuksia jäsentensä toimintaan. Tulokset julkaistaan ensi viikolla, mutta jo nyt voin kertoa, että vaikutukset ovat paikoin dramaattisia. Tähän saakka toimialalla konkurssien määrä on ollut vähäinen, eikä toiminta ole loppunut muutoin kuin eläköitymisen tai yrityskauppojen myötä. Kelan kilpailutus kaksi vuotta sitten aiheutti jo toimialalle pyörremyrskyn, jonka vaurioita edelleen korjataan. Juuri kun kuntoutusyritykset olivat pääsemässä jaloilleen, iski koronavirus. Mikään ei ole ollut sen jälkeen ennallaan eikä varmaan pitkään aikaan tule olemaankaan. Nyt on löydettävä nopeasti keinot siihen, miten toiminta jatkuu akuutin kriisin jälkeen.

Kela kielsi heti poikkeusolojen alkaessa kaikki läsnäolokuntoutukset. Yhdistys reagoi Kelan ratkaisuun välittömästi ja saimmekin Kelan lieventämään ohjeistusta. Huhtikuun alusta myös läsnäolokuntoutukset on sallittu tietyin reunaehdoin. Vahinko on kuitenkin jo ehtinyt tapahtua. Epätietoisuus siitä, miten terapioita toteutetaan, ei ole hävinnyt. Kelan alkuperäinen toimintatapa levisi sairaanhoitopiireihin, kuntiin ja muihin palvelujen ostajiin. Esimerkiksi hoivakodit ovat sulkeneet ovet terapeuteilta.

Taudin leviämisen vaara on otettava tosissaan ja kaikkien on sitouduttava noudattamaan ohjeita. Mutta on myös punnittava mikä on kuntoutuksen keskeytymisen ja rajoitusten yhteishinta. Tämä punninta on tehtävä ministeriötasolla ja sitä on toteutettava valtakunnallisesti. Globaalin koronaviruspandemian torjumisen hyötyjen ja haittojen punnintaa ei pidä kokonaan jättää yksittäisten hoivakotien tai kuntien oman harkinnan varaan. Tällöin kukin tarkastelee toimintaa vai omasta näkökulmastaan, jolloin kokonaisuus on vaarassa unohtua.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaa poikkeusolojen aikana ei voi kiitellä. STM:n päätökset ovat luoneet luottamuksen sijaan epävarmuutta. STM antoi vihdoin 9.4. ohjeistuksen kunnille ja toimintayksiköille koronavirustilanteessa. Ohjeistuksen mukaan välttämätön terapia voi jatkua, eikä terapeuttia lasketa vierailijaksi. Ovet ovat silti pysyneet terapeuteilta pääsoin kiinni. Me olemme vedonneet ja edelleen vetoamme kaikkiin yksiköihin, että tätä STM:n ohjeistusta noudatettaisiin yhtenäisesti kaikkialla. Keskeytynyt kuntoutus voi olla kohtalokasta. Toimintakäytäntöjen erilaisuus asettaa palveluntuottajat eriarvoiseen asemaan.

On tärkeää turvata kuntoutuksen jatkuminen ihmisten toimintakyvyn turvaamiseksi poikkeusoloissa. Katseet pitää kuitenkin nyt jo kohdistaa rajoitusten jälkeiseen aikaan. Ensinnäkin on luotava tiekartta sille, miten poikkeusolojen aikana syntynyttä kuntoutusvajetta täydennetään ja sumaa puretaan. Tätä työtä pitää tehdä yhteistyössä Kelan kanssa. Myös STM:n on annettava niin selkeät ohjeistukset siitä, miten terapiat jatkuvat, ettei tulkintavaikeuksia tule.

Tämän lisäksi on turvattava kuntoutustoimialan taloudelliset edellytykset. Vaikka kuntoutusalan elinkeinonharjoittamista ei ole kielletty lailla kuten ravintola-alan, lock downilla on merkittäviä vaikutuksia kuntoutusalalle. Odotettavissa on rajoitusten omaisia olosuhteita vielä pitkään, vaikka rajoituksia aletaankin purkaa. Toimialan palvelujen piirissä on paljon sellaisia ryhmiä, joiden olosuhteita on rajoitettava tiukemmin kuin muiden.

Kasvokkain tapahtuvan kassakäymisen rajoitukset ovat vaikuttaneet negatiivisesti kaikkeen kuntoutukseen, sillä tyypillisesti kuntoutus tapahtuu kuntoutujan kanssa henkilökohtaisesti kohdaten. Tällä on ollut jäsenkentällä merkittävät vaikutukset. Jos kuntoutusyritykset lopettavat tai supistavat toimintaansa merkittävästi, on ongelma myös valtakunnallinen. Jos yrityksiä ei koronakriisin jälkeen enää ole, kuntoutuspalveluita ei tuottaisi enää kukaan. Vastaavia julkisia toimijoita ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Alan jatkuminen on siten turvattava. Nykyiset käytössä olevat rahoituskeinot eivät ole riittäviä, eivätkä erityisesti pienyritykset kykene rahoittamaan toimintansa jatkumista lainarahalla. Monilla yrityksillä ei ole kassavaroja tai suurta omaisuutta, jolla rahoittaa yritystoiminnan pitkäaikaista keskeytymistä.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee tukipakettia muillekin kuin ravintola-alan yrityksille. Tässä valmistelussa on otettava huomioon kuntoutusalan erityinen rooli julkisten palvelujen suurtuottajana. Tätä harkintaa on tehtävä myös niin terveydellisistä kuin taloudellisistakin näkökulmista, jolloin TEM:n ja STM:n yhteistyö korostuu.