Kuntoutusyrittäjien lausunto hoitotakuulainsäädännöstä

Kuntoutusyrittäjien lausunto hoitotakuumuutoksesta

Kuntoutusyrittäjien lausunto (ladattavana tässä) ja lausuttava materiaali ovat luettavissa lausuntopalvelu.fi:ssä aihetta koskevassa osiossa.

Kuntoutusyrittäjät lausui hallituksen esitykseen hoitotakuun muuttamisesta seitsemästä päivästä neljääntoista. Kuntoutusyrittäjät kiinnitti lausunnossaan huomiota erityisesti kuntoutuksen pääsyn kokonaisprosessin kestoon, ja ehdotti, että kolmessa kuukaudessa olisi päästävä mm. Kelan kuntoutukseen.

Näin ollen esimerkiksi kuntoutussuunnitelma olisi laadittava kahdessa kuukaudessa, jonka lisäksi Kelan olisi tehtävä kuntoutuspäätös kuukauden kuluessa. Kelan keskimääräinen käsittelyaika kuntoutuspäätöksille on Kelan oman tilaston mukaan nyt 29 päivää, mutta Kuntoutusyrittäjien kokemus on, että toisinaan päätökset viivästyvät myös tämän yli.

Koko lausunto myös ohessa alla:

HE luonnos 23.8.2023

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta annetun lain 51 a §:n ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta annetun 10 a §:n muuttamisesta

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n lausunto

Kuntoutusyrittäjät ry kiittää mahdollisuudesta lausua. Kuntoutusyrittäjät on noin 750 jäsenyrityksen valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, jonka jäsenet tuottavat mm. Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, kuten fysio-, toiminta-, puhe-, psyko-, ravitsemus-, musiikkiterapiaa sekä kuulon kuntoutusta. Tyypillisesti jäsenet ovat pieniä 1-3 hengen yrityksiä.

Kuntoutusyrittäjät kannattaa hallituksen esitystä muuttaa hoitotakuun aikamääre seitsemästä neljääntoista päivään, mutta muistutta samalla, että hoitotakuun ei tule automaattisesti tarkoittaa pelkästään lääkärikäyntejä. Ensikontakteja on alustavan hoidon tarpeen arvion pohjalta ohjattava myös muille terveydenhuollon ammattilaisille, kuten kuntoutuksen erityisosaajille, joilla on kykyä auttaa asiakkaita erityiseti työ- ja toimintakykyyn liittyvissä kysymyksissä.

Hallituksen esitys hoitotakuusta ja sen suhde kuntoutukseen

Hallituksen esitys ei suoraan vaikuta hyvinvointialueen asukkaan kuntoutukseen pääsyyn. Välillisesti näin voi kuitenkin olla, sillä esimerkiksi lääkäripalveluiden saatavuus on Kelan vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa suorassa yhteydessä kuntoutuksen aloittamiseen, koska Kelan kuntoutuslain 9 §:n edellyttämä kuntoutussuunnitelma on yleensä hyvinvointialueen lääkärin hyväksymä.

Niin voimassa olevan lain kuin hallituksen esitysluonnoksenkin perusteella kuntoutus on aloitettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa terveydenhuoltolain 51 §:n mukaisesta arviosta taikka asiakkaalle tehdyn hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti.

Itse kuntoutussuunnitelmalle ei nykylainsäädännössä ole asetettu selkeää takarajaa, joka on jatkokuntoutuksen kannalta ollut ongelma. Ilman kuntoutussuunnitelmaa tulevat Kela-kuntoutujat eivät voi hakeutua Kelan kuntoutukseen, eivätkä saa siten Kelalta kuntoutuspäätöstä.

Tyypillisesti Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajia on saatavilla, jos ei aina hyvin, niin kuitenkin paremmin kuin hyvinvointialueen järjestämässä kuntoutuksessa. Kelan päätöksen pohjana olevat kuntoutussuunnitelmat ja Kelan kuntoutuspäätökset laaditaan aina tietyksi määräajaksi, ja ne on myös säännöllisesti uudistettava. Tästä johtuen kuntoutuva kansalainen tarvitsee säännöllisesti niin hyvinvointialueen suunnitelmia kuin Kelan kuntoutuspäätöksiä. Jos ne viivästyvät, voi kuntoutus keskeytyä. Yllättävästä kuntoutuksen keskeytymisestä on lähes aina jotain haittaa kuntoutujalle ja tämän kuntoutumisprosessille.

Kuntoutusyrittäjät ehdottaa, että hoitotakuulainsäädäntöä täydennettäisiin siten, että viimeistään kolmen kuukauden kuluessa terveydenhuoltolain 51 §:n mukaisesta arviosta olisi kuntoutus aloitettava. Sen lisäksi, mikäli kuntoutujalla on oikeus Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, on kuntoutussuunnitelma laadittava viimeistään kahden kuukauden kuluessa.

Tätä voisi täydentää laajentamalla lain soveltamisalaa kuntoutukseen liittyvällä pykälällä tai Kelan kuntoutuslakia muuttamalla siten, että Kelalla olisi velvollisuus antaa kuntoutuspäätös 30 päivän kuluessa siitä, kun hakemus on kaikkine asian ratkaisun kannalta tarpeellisine liitteineen toimitettu Kelaan. Kelan antamasta päätöksestä säädetään Kelan kuntoutuslain 45 §:ssä, ja tällä hetkellä päätökselle ei ole annettu määräaikaa. Kelan kuntoutuspäätös on kuntoutuksen pidemmän hoitoprosessiketjun päätös, jolloin Kelan mahdollisesti ruuhkautunut käsittelyaika myöhentää hoitoon pääsyä. Näin ollen Kuntoutusyrittäjät ehdottaa Kelalle sitovaa määräaikaa samaan tapaan kuin Kelalle on säädetty joissain muissakin etuuksissa.

Kelan oman ilmoituksen mukaan hakemusten käsittelyaika Kuntoutusratkaisuissa on tällä hetkellä 29 päivää hakemuksen saapumisesta. Käytännössä osa hakemuksista ratkaistaan siis nyt 30 päivän aikarajan jälkeen.

Hyvinvointialueiden järjestämä kuntoutus

Kuntoutusyrittäjät ry haluaa nostaa esille paitsi kuntoutukseen pääsyn määräaikoihin myös kuntoutuksen määrään liittyvät viimeaikaiset ongelmat. Jäsenistöltä saadun tiedon mukaan osa hyvinvointialueista on saattanut leikata kuntoutusmääriä aiemmasta paljonkin. Tämä heikentää kansalaisten kuntoutumisen edellytyksiä. Erityisesti suurta määrää kuntoutusta tarvitsevat (esimerkiksi yli 30 kertaa vuodessa) ovat voineet kokea kuntoutusmäärien leikkaamisen jopa alle 10 kertaan vuodessa. Kuntoutusyrittäjät ry pyytää sosiaali- ja terveysministeriötä kiinnittämään huomiota hoitoon pääsyn määräaikojen ohella myös hoidon laatuun, tai tässä tapauksessa hyvän kuntoutuskäytännön edellyttämien hoitokertojen määrään.