Asiakkaiden ohjaaminen sekä yrityskaupat muokkaavat fysioterapiamarkkinaa

Sanomalehti Karjalainen:

”Fysioterapia-alalla asiakkaiden ohjaaminen ja markkinan keskittyminen kuohuttaa: Kuntokeskus Energyn Karhu: ”Meillä oli 18 terapiatyöntekijää, nyt kahdeksan”

Sanomalehti Karjalainen julkaisi 14.8. uutisen otsikon aiheesta. Alkuperäisen jutun voit lukea maksumuurin takaa täältä.

Yksityisen terveydenhuollon keskittyminen ja vakuutusyhtiöiden tekemä asiakkaiden ohjailu hoitopaikkoihin herättävät huolta alan pienissä yrityksissä, kirjoittaa Karjalainen.

– Vakuutusyhtiöiden osallistuminen terveysmarkkinaan on vaikeuttanut alan pienten yritysten asemaa, joensuulaisen Kuntokeskus Energyn fysioterapeutti ja toimitusjohtaja Kari Karhu sanoo.

Muutos on ollut suuri viimeisten viiden vuoden aikana. Kuntokeskus Energyllä oli parhaimmillaan töissä 14 fysioterapeuttia ja neljä hierojaa, kun nyt jäljellä on kuusi fysioterapeuttia ja kaksi hierojaa, kertoo Karhu Karjalaiselle.

Karhun mukaan suunta on sama myös muissa suurten ketjujen ja yksityisten lääkärikeskusten ulkopuolelle jäävissä yrityksissä.

Hänen omat asiakkaansa ovat kertoneet vaikeuksista valita oma terapiapaikkansa.

– Asiakkaille sanotaan, että korvauksen saaminen ei ole varmaa tai että he joutuvat maksamaan hoidot ensin itse. Kaikki asiakkaat eivät tiedä oikeuksiaan, kirjoittaa Karjalainen.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto muistuttaa, että valinnanvapaus on oltava

”Kilpailullisesta näkökulmasta en näe hoitoon ohjauksessa ongelmaa, kunhan asiakkaan valinnanvapaus säilyy ja markkinoilla on riittävästi vaihtoehtoja”, kommentoi Kilpailu- ja kuluttajaviraston yrityskauppavalvonnan johtaja Sanna Syrjälä Karjalaiselle.

Fysioterapiayrityksille neutraali asiakasohjaus on tärkeä, koska huomattava osa asiakkaista tulee vakuutusyhtiöiden kautta.

– Toiset vakuutusyhtiöt ovat tässä sallivampia kuin toiset, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Satu Grekin sanoo.

Asiakkaille ohjailusta voi olla haittaa, mikäli he eivät pääse haluamaansa hoitopaikkaan.

– Se voi tarkoittaa vaikkapa pitkiä matkoja kuntoutukseen, Grekin jatkaa Karjalaiselle.

^{Valinnanvapaus toteutuu toisaalla, ja toisaalla ei}

Oman kuntoutuspaikan valintamahdollisuus on Kuntoutusyrittäjien mukaan puutteellinen. Yhdistys onkin valmistelemassa vetoomusta asiasta sosiaali- ja terveysministeriölle.

EU:n kilpailuoikeus edellyttää, että kilpailua ei saa rajoittaa. Asiakkaiden ohjaaminen kuntoutuspaikan valinnassa perustuu kansalliseen lainsäädäntöön, joka antaa siihen mahdollisuuden: Kyse on siitä, että potilaslakiin vaihtoehtojen tasapuolinen tarjoaminen on kirjattu, mutta vakuutusyhtiöitä se ei koske.

Lakisääteisissä vakuutuksissa, kuten työntekijöiden tapaturmavakuutuksissa ja liikennevakuutuksissa, ohjailu on tehokkaampaa, kun taas vapaaehtoisissa vakuutuksissa ohjailu perustuu erilaisiin kannustimiin.

Fysioksen Joensuun toimipaikkojen paikallisjohtajan Esa Mönkkösen sanomalehti Karjalaisen mukaan valinnanvapaus riippuu hyvin pitkälti siitä, kuka terapian maksaa.

– Jos asiakas maksaa itse, hänellä on täysi valinnanvapaus. Mutta jos maksaja on jokin muu, kuten vakuutuslaitos, niin sitten maksajan ohjaus on aika voimakasta.

Vakuutusyhtiöillä on omat listauksensa hoitolaitoksista, joiden kanssa niillä on sopimukset.

– Kumppaneita on yleensä useampiakin, mutta vakuuttajat tekevät mielellään sopimuksia suurempien toimijoiden kanssa.

Vakuutusyhtiöillä on yhteistyösopimuksia valtakunnallisten yksityisten toimijoiden, kuten Mehiläisen, Terveystalon, Fysi Partnersin tai Pihlajalinnan kanssa. Niillä on myös terveydenhuoltoalalla sijoituksia ja omistuksia.

– Kyse on arvoketjujen rakentamisesta, Satu Grekin sanoo. On luonnollista, että yritykset tavoittelevat kasvua. Jos halutaan edistää pienten yritysten mukanaoloa, se tapahtuu vain edistämällä käytäntöä, jotka päästävät uusia ja pieniä yrityksiä markkinoille, hän jatkaa.

Kesän yrityskaupat vaikuttavat markkinoihin

Heinäkuun alussa tapahtui suuri muutos, kun Mehiläinen kertoi ostaneensa valtakunnallisen Fysios-ketjun.

Suomen suurimmaksi fysioterapia-alan yritykseksi puolessa vuosikymmenessä kasvaneella Fysioksella on Joensuussa kaksi toimipaikkaa, jotka työllistävät kahdeksan fysioterapeuttia.

– Kauppa tarvitsee vielä kilpailuviranomaisen vahvistuksen, jota käsitellään vasta vuodenvaihteessa, joten mitään muutoksia ei ole vielä tullut, Fysiosin Pohjois-Karjalan paikallisjohtaja Esa Mönkkönen sanoo Karjalaiselle.

Fysios oli jo ennen nyt julkistettua kauppaa Mehiläisen ”valtakunnallinen fysioterapiakumppani”.

– Tämäkin yhteistyö on melko nuorta, eikä silläkään ole ollut käytännön merkitystä, jatkaa Mönkkönen.

Mönkkönen toimi Joensuun Fysiokeskus Oy:n yrittäjänä ennen sen myyntiä vuonna 2015. Fysiokeskus oli yksi seitsemästä alan yrityksestä, joista Fysiosin kasvutarina lähti liikkeelle.

– Olihan se iso muutos. Meitä oli kolme yrittäjää, joista minä jäin paikallisjohtajaksi.

Sen jälkeen ketju laajeni Joensuussa vielä Fysiofixin ostolla, joka toteutui vuonna 2016.

– Pohjois-Karjalassa on todella paljon fysioterapia-alan toimijoita ja kova kilpailu. Paikkakunnalla on myös alan koulutusta ja siten ylitarjontaa, Mönkkönen sanoo.

Vakuutusyhtiöasiakkaiden merkitys Fysiokselle

Vakuutusyhtiöiden osuus meidän liiketoiminnasta on alle kymmenen prosenttia, Fysioksen toimitusjohtaja Heikki Tiitinen sanoo.

Finanssivalvonnan mukaan vakuutusyhtiöt korvasivat tapaturmavakuutuksista 1 210 miljoonan euroa vuonna 2018. Vakuuttajien ostot fysioterapiapalvelualalta jäävät Fysioksen ulkopuolisella taholla teettämän markkinaselvityksen mukaan noin 30 miljoonaan euroon.

– Me olemme suuntautuneet tuki- ja liikuntaelinfysioterapiassa kuluttajamarkkinaan. Siellä itsemaksavien asiakkaiden osuus on yli puolet.

Kasvu pirstaleisella fysioterapia-alalla on ollut kotimaisen pääomasijoittajan Vaaka Partnersin tukemalle Fysiokselle kohtuullisen helppoa, koska alan yritykset ovat pieniä. Liikevaihdoltaan ne ovat keskimäärin noin 250 000 euroa.

– Aiomme jatkaa ostoja tulevaisuudessa, Tiitinen sanoo.

Terapia-alan markkina kasvaa jatkuvasti, kun väestö ikääntyy. Tällä hetkellä se on Kuntoyrittäjien yhdistyksen mukaan noin miljardin euron arvoinen, josta fysioterapian osuus on noin puolet, lopettaa Karjalainen uutisensa.