Ei tehdä siitä niin vaikeaa…

… siis sotesta. Jos on lukenut valinnanvapauslakiesityksen yksityiskohtaisine perusteluineen, ymmärtää hyvin idean: kaikki lailliset kriteerit täyttävät palveluntuottajat voisivat tuottaa kansalaisille soten peruspalveluja ja asiakas saisi itse valita, keneltä palvelunsa hakee. Myös pienet, paikalliset sote-palveluntuottajat pääsisivät mukaan asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin myötä. Asiakas valitsisi ja hinnoittelu pohjautuisi julkisen omaan hinnoitteluun. Reilua, lopultakin julkiset ja yksityiset olisivat palveluntuottajina samalla viivalla.

Olisipa onnellista, jos viimeistään nyt – sotea odotellessa – kaikissa kunnissa otettaisiin tehokäyttöön voimassa olevan lain mukaiset palvelusetelit. Niillähän ihminen pääsee valitsemaan jo nyt palveluntuottajan, jos tarvitsisi vaikkapa kuntoutusta kipeään polveensa. Tämä tietenkin edellyttää, että kunnilla olisi käytössään palvelusetelit ja niitä myös annettaisiin palveluja tarvitseville ihmisille. Kaikilla kunnilla ei jostain kumman syystä vielä ole. Monilla on. Ne, joilla on, voisivat opastaa palveluseteleiden hyödyistä niitä, joilla ei vielä ole.

Myös palvelusetelin hinnoittelu perustuu julkisen omaan hinnoitteluun vastaavasta palvelusta. Valitettavasti käytäntö on osoittanut, että ihan aina hinta ei ole noudattanut julkisen omaa kustannustasoa, vaan jostain syystä asiakkaalle annetun setelin hinta on usein alhaisempi ja niinpä asiakas on joutunut maksamaan omasta kukkarostaan osan hinnasta. Näin ei enää tulevassa asiakassetelimallissa saa olla, vaan asiakasetelin on riitettävä sellaisenaan kattamaan palvelun hinta, eikä asiakas  voi eikä saa maksaa itse lisämaksuja.

Nythän olisi hyvää aikaa opetella palvelusetelin hinnoittelun kanssa tulevaa uutta mallia.