Blogi: Koko Suomi on taas norminpurkutalkoissa – ja sillä on merkitystä myös kuntoutusyrityksissä
Norminpurkutalkoot ovat olleet kevään hallitusneuvotteluiden päättymisestä lähtien jälleen pinnalla. Käsitehän ei ole mitenkään uusi: 2010-luvun alusta asti se on vieraillut hallitusohjelmissa ja houkutellut vaalilupauksissa, innostanut organisaatioita muuttamaan toimintatapojaan reippain ryhtiliikkein (pidämmehän me suomalaiset talkoista muutenkin) ja kannustanut kuntia tulemaan lähemmäksi asukkaitaan. Suomen Yrittäjät on syksyn 2023 aikana kerännyt jäsentensä toiveita purettavista normeista, ja luovuttanut niistä 130 normin listan valtiovarainministeri Riikka Purralle. Ideoita kaivataan, sillä hallitus on luvannut suurieleisesti purkaa 300 yrityksiä tai kansalaisia koskevaa normia.
Sanalla “norminpurku” viitataan siihen, että kaikenlaisia lain vaatimia velvollisuuksia ja sääntöjä pitäisi vähentää. Se nostaa esille, kuinka sääntely aiheuttaa monen yrityksen ja yksityishenkilönkin elämään turhautumista, korkeita kustannuksia ja ajan menetystä. Sote-kentällä viranomaisetkin ovat pikku hiljaa huomanneet tämän.
Kuntoutuksen parissa varovainen innostus normien purkamiseen näkyy vuoden vaihteessa voimaan tulevassa sote-valvontalaissa, jossa toimiluvat ja itsenäisen ammatinharjoittajan ilmoitukset yhdistetään rekisteröitymismenettelyyn. Kuntoutuspalveluiden suurinta julkistaa ostajaa Kelaa houkuttelee rekisteröintimalli, joka tarjoaisi kilpailutusta helpomman tavan saada yrityksiä mukaan tuottamaan kuntoutuspalveluita. Samalla terveydenhuolto ja sosiaalihuolto tulevat lähemmäksi toisiaan, ja Kuntoutusyrittäjien toimistollekin on saatu iloisia yhteydenottoja siitä, että sosiaalihuollon palveluihin laajentaminen muutosten myötä helpottuu.
Kuntoutusalan pienissä yrityksissä on varsin tuttua se, että omien fysio-, toiminta-, puhe- tai psykoterapia-asiakkaiden terapiakäyntien ohella on paljon muuta hoidettavaa, josta osan jäljet johtavat sääntelytehtaalle. On potilastietojen kirjaamista, lakisääteisten asiakirjojen (kuten tietoturvasuunnitelman tai omavalvontadokumenttien) valmistelua, tarjousten näpyttelyä, laskutusta ja paljon muuta. Viimeisen vuoden ajan on myös puhuttu työmarkkinoiden sääntelystä alalla Kelan vaatiessa terapeuttien koulutusten ja työkokemusten pisteyttämistä tietyin ehdoin. Tämä, kipeästi purkamisen tarpeessa oleva normi aiheuttaa terapiayrityksissä ongelmia osaavan työvoiman rekrytoinnissa ja kouluttamisessa.
Poimin Yrittäjien keräämistä normeista muutaman sellaisen, joilla on merkitystä myös kuntoutuksen markkinalle. Norminpurkutalkoiden ollessa käynnissä kannustankin kuntoutuksen ammattilaisia tuomaan esiin omaan alaansa liittyviä normeja. Normeista kannattaa kertoa Kuntoutusyrittäjien toimistolle, alueesi yrittäjävaikuttajalle (löydät listan heistä täältä) tai tutulle aluevaltuutetulle tai kansanedustajalle. Käsitteenä norminpurku on jo nimittäin valmiina monen päättäjän huulilla tai työpöydällä.
Esimerkkejä kuntoutuksen purettavista normeista Suomen Yrittäjien listalta
- Puretaan leikkauksia koskeva keskittämisasetus Julkista palveluiden järjestäjää, kuten hyvinvointialuetta, koskevat rajoitteet hankkia erikoissairaanhoidon palveluita yksityiseltä sektorilta. Rajoitteilla on vaikutusta hoitojonoihin. Vaikka keskittämisasetus ei suoraan koskekaan kuntoutusta, olisi tämän normin purkamisella vaikutusta valinnanvapauden huomioimiseen myös leikkausta koskevan kuntoutuksen osalta.
- Poistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain 8 §:stä riittävän oman palvelutuotannon sääntely
Pykälä säätelee sitä, missä määrin hyvinvointialueella on oltava omaa palvelutuotantoa. Moni hyvinvointialue voisi ohjata nykyistä useamman asiakkaan alueen kuntoutusyrityksiin palvelusetelillä tai maksusitoumuksella.
- Sallitaan laajemmin asiakkaan oman rahan käyttö palvelusetelin yhteydessä Palveluseteleiden sääntökirjat ovat tällä hetkellä todella tiukkoja sen suhteen, mikä palvelun kiinteä kattohinta on. Palveluseteliasiakkaan olisi hyvä saada mahdollisuus käyttää myös omaa rahaa kuntoutuksen yhteydessä.
- Lupaviranomaisella tulee olla laissa määrätty enimmäiskäsittelyaika
Vaikka tämän normin yhteydessä puhutaan paljon kansainvälisyydestä ja investoinneista, ovat venyvät jonot terveydenhuollon lupien ja ilmoitusten käsittelyssä vaikeuttamassa yritystoiminnan käynnistämistä ja laajentamista myös Suomen maakunnissa.
- Poistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislakiin sisältyviä alihankinnan rajoituksia.
Monella terapia-alalla yritykset käyttävät alihankkijoita – esimerkkeinä tulee mieleen ainakin kommunikaatio-ohjaus puheterapiassa sekä ammatinharjoittajat psykologipalveluissa ja fysioterapiassa. Sote-hankinnoissa alihankkijoiden käyttöön on suhtauduttu karsaasti, jos se ylittää 30–49 % palveluntuotannosta. Tähän on tarttunut hyvinvointialueista viimeisimpänä Pohjois-Pohjanmaa, johon Kuntoutusyrittäjien taholta ollaan vaikuttamassa.
Palveluntuottaja joutuu kuitenkin vastaamaan alihankkijoiden työstä kuin omastaan, joten alihankintaa ei olisi tarpeen näin paljoa rajoittaa. Alihankinta on myös tärkeä osa monen yksinyrittäjän yritystoimintaa kuntoutusalalla: se tuo tärkeän tuen hankintoihin, joissa tarvitaan enemmän osaamista, tekijöitä tai liikevaihtoa.
Haluatko ehdottaa itse purettavia normeja? Suomen Yrittäjien norminpurkutyöhön voi osallistua jättämällä ehdotuksia purettavista normeista täällä.
Kirjoittaja työskentelee koordinaattorina Suomen Kuntoutusyrittäjissä. Järjestöön kuuluu yli 1000 kuntoutuspalveluja ja terapiaa tarjoavaa yritystä. Jäseniä ovat esimerkiksi fysio-, psyko-, puhe-, ravitsemus-, musiikki-, audionomi- ja toimintaterapiayrittäjät ja –yritykset. Kuntoutusyrittäjät on Suomen Yrittäjien toimialajärjestö.