Blogi: Sosiaalinen media ja hakukoneoptimointi kuntoutusalalla – vinkkejä digiviidakossa pärjäämiseen

Tässä blogikirjoituksessa Kuntoutusyrittäjien koordinaattori Oili Paaskoski ja jäsenyrittäjä, fysioterapeutti Johannes Hesso jakavat vinkkejä siihen, kuinka kuntoutusyrittäjä voi aloittaa digimarkkinoinnin ilman suurta budjettia tai välitöntä ulkopuolisen yhteistyökumppanin palkkaamista. Itsemaksavien asiakkaiden osuuden kasvattaminen jäsenyritysten palveluvalikoimassa on puhuttanut viime aikoina, ja tässä tekstissä tarjotaan siihen työkaluja. Sitäkin on kuultu, että kun eräs asiakas sai hyvinvointialueelta listan palveluntuottajista, hän pystyi tunnistamaan listalta tietyn yrityksen digimarkkinoinnista saadun mielikuvan kautta.

Oili käsittelee tekstissä sosiaalisen median, Johannes Google-hakukoneoptimoinnin aloittamista.

Miten päästä alkuun sosiaalisen median kanssa, jos en tiedä siitä mitään?

Sosiaalinen media voi tuntua alkuun haastavalta varsinkin kuntoutusyrittäjälle, joka ei ole tottunut käyttämään sitä markkinoinnissa. Moni ajattelee, että somen päivittäminen ei tuo omaan yritykseen yhtään asiakkaita tai rahaa, kun sen aloittaa nollasta. On totta, että some ei ole mikään sormia napsauttamalla toimiva maaginen ihmelääke, mutta useamman vuoden pitkäjänteisellä tekemisellä se voi vaikuttaa ratkaisevasti omaan yritykseen liitettäviin mielikuviin, rakentaa yrityksen ympärille yhteisön ja sitä kautta lopulta synnyttää asiakasvirtaakin.

Somessa ei ole kyse vain markkinoinnista. Se on myös tapa viestiä arvoistasi ja yrityksen toiminnasta – jättää jälki ihmisten mieleen. Viime vuosina esimerkiksi Instagramissa on enenevissä määrin näkynyt kuntoutuksen ammattilaisia, jotka tekevät sisältöä kohderyhmänään muut terveydenhuollon ammattilaiset tai jopa omat kollegat.

Selkeytä viestisi: mitä haluat sanoa?

Ennen kuin lähdet tekemään somejulkaisuja, mieti, mitä sillä tavoittelet ja miten kertoisit palveluistasi asiakkaalle muutamalla lauseella. Tiivis viesti herättää mielenkiinnon ja kertoo olennaisen. Osaisitko kertoa palveluistasi niin, että myös henkilö, joka ei tunne kuntoutusalaa, ymmärtäisi niiden arvon? Jos et ole selkeyttänyt sitä, mitä haluat viestiä, ei ulkopuolinen markkinointiyrityskään sitä välttämättä saa kaivettua esille.

Yrityksesi someviestinnän tulisi heijastaa sen arvoja ja kohderyhmää. Millaista äänensävyä käytät? Puhutko asiantuntevasti, oletko helposti lähestyttävä, haluatko tuoda mukaan ripauksen huumoria? Kun viestintäsi on linjassa yrityksesi toiminnan kanssa, se tekee siitä tunnistettavan.

Aloita rohkeasti – ei haittaa, vaikka laatu ei olisi täydellistä!

Somea voi olla hyvä opetella tekemään itse, vaikka myöhemmin ulkoistaisitkin osan sisällöntuotannosta. Näin opit, miten asiakkaasi ymmärtävät palvelusi ja mikä heitä kiinnostaa. Lisäksi aitous vetoaa ihmisiin enemmän kuin liian silotellut mainosmaiset julkaisut. Kehityt tässä vain toistojen kautta: siksi kannattaa vain aloittaa, vaikka tuntuisi aluksi siltä, että ei osaa.

Kaikissa somekanavissa ei tarvitse olla, eikä arjen kiireissä voi mitenkään huolehtia kaikista kanavista pitkäjänteisesti. Valitse 1–2 kanavaa, jotka tuntuvat sinulle luontevilta ja joissa kohderyhmäsi on aktiivinen. Moni kuntoutusyrittäjä aloittaa Instagramista tai Facebookista ja seuraa, mitä muut oman terapia-alan ammattilaiset tekevät. Somessa ”hengailemalla” saat käsityksen siitä, millainen sisältö toimii ja millä tavalla yleisösi haluaa olla vuorovaikutuksessa. Sopivia kanavia voi löytyä myös LinkedInistä tai oman alueen suljetuista Facebook-ryhmistä.

Älä jää odottamaan täydellistä kuvauskalustoa, inspiraatiota tai sitä kun on aikaa – tärkeintä on aloittaa! Mitä useammin viestit palveluistasi, sitä paremmin ihmiset ne muistavat.

Tapoja järjestää somen tekeminen käytännössä on monia. Kuntoutusyrittäjien jäsenistössä on käytetty oppilaitosharjoittelijoita, kierrätetty some-vastuuta työntekijöillä, ostettu palveluita pienistä alan yrityksistä tai hyödynnetty omien perheenjäsenten osaamista. Kun olet ensin työstänyt asiaa ja oppinut, millainen some-tekeminen sinulle ja yrityksellesi sopii, voit lähteä miettimään muiden tekijöiden ottamista mukaan.

Trendejä ja työkaluja avuksi

Vuonna 2025 somessa korostuvat erityisesti lyhytvideot (Instagram Reels, Tiktok), aitous ja yhteisöjen rakentaminen. Mikrovaikuttajien, joilla on esimerkiksi vain 2000 seuraajaa, rooli kasvaa, ja algoritmit suosivat julkaisuja, jotka saavat aikaan keskustelua. Kuntoutusalalla vastuullisuus ja eettisyys ovat yrittäjille itsestäänselvyyksiä, eikä niitä osata välttämättä tunnistaa ”trendikkäiksi” aiheiksi, joista voisi viestiä somessa. Kaikki edellä mainitut trendit kuulostavat kuntoutusalan pienemmille yrityksille aika hedelmällisiltä.

Somepostausten tekemiseen löytyy paljon ilmaisia tai hyvin edullisia työkaluja, jotka kannattaa ottaa haltuun:
-Canva – helppo työkalu somegrafiikoihin
-CapCut – nopea lyhytvideoiden editori
-ChatGPT ja muut tekoälytyökalut apuna tekstien ideointiin ja jäsentelyyn.

Muistathan kuitenkin, että tekoälyn tuottamaa sisältöä ei kannata sellaisenaan käyttää, vaan se on parhaimmillaan työkalu luomaan esimerkiksi tekstiä pohjaksi julkaisuun tai pallottelemaan ideoita. Lopullisen muokkaustyön joudut kuitenkin usein tekemään itse.

Lisäksi on tärkeää ajastaa julkaisut, sillä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Metan kanavissa (Facebook ja Instagram) julkaisut voi ajastaa Meta Business Suite -työkalulla, LinkedInissä on oma ajastustyökalunsa. Koska yrittäjänä on muitakin asioita hoidettavana, hoituu somen päivittäminen helpoiten niin, että ajastat esimerkiksi julkaisut kerran viikossa tai kuukaudessa valmiiksi. Voit kerätä ideoita postauksiin vaikka puhelimen muistiinpanoihin, ja hyödyntää niitä sisältöä ajastaessasi. Ja sitten kun – ei jos vaan kun – tulee spontaaneja kohtaamisia ja hetkiä, jotka haluat yrityksesi kanavaan julkaista, ne täydentävät jo valmiiksi säännöllistä sisällön virtaa.

Miten saada kävijöitä omille verkkosivuille?

Tilastokeskuksen tilaston mukaan suomalaiset etsivät terveystietoa netistä.  Sosiaalisen median kanavat ja Google dominoivat tiedonhakua ja sen omaksumista meillä ja maailmalla. Jopa 80 % 55-74 -vuotiaista naisista on selvittänyt omaan terveyteensä liittyviä asioita netistä kyselyä edeltäneen kolmen kuukauden aikana.

Kuntoutusyrittäjälle näkyminen terveyshuoliaan datailevalle suunnitelmallisesti sekä houkuttelevasti asiantuntijana voi olla kilpailuvaltti, jolla voi saada klikkejä verkkosivuille. Kun potentiaalinen asiakas pääsee sivulle, aukeaa mahdollisuus vakuuttaa hänet huolellisesti tehdyin sisällöin, ja todennäköisyys vastaanottokäynnin varaamiseen kasvaa.

Noin 60 % suomalaisista käyttää Google Chromea selaimenaan. He siis käytännössä googlaavat kaiken, mitä etsivät netistä. Kuntoutusyrittäjälle googletteleva potentiaalinen asiakas on mahdollisuus: voit saada varsin pienellä työllä sivustosi näkymään niin oireitaan selvittelevälle kipuilijalle kuin ajanvarausta etsivälle suoravastaanottoasiakkaalle.  Jos käytät verkkosivualustana WordPressiä tai Wixiä, on tarvittava työmäärä löydettävyyden parantamiseksi pieni.

Hahmottele sellaisen kohderyhmän edustajan polku, joita kaipaisit eniten asiakkaaksi. Koita saada selville ainakin asiakkaan käyttämä datailutermi ja ostotermi. Ohessa esimerkkinä tuki- ja liikuntaelinfysioterapiaan erikoistuneen yrityksen datailu- ja ostotermit. Esimerkin yrityksen tavoitteena on näkyä Googlessa ihmisille, jotka kasvattavat kevään mittaan liian nopeasti juoksun määrää ja omaavat huonon iskutuksen sietokyvyn.

Datailutermi: säären kipu juostessa

Ostotermi: fysioterapeutti helsinki juoksu

Kun kirjoitat tekstin verkkosivuillesi datailutermin näkökulmasta fiksusti, löydyt tekstisi avulla Googlesta. Hyvin kirjoitettu ja videoin vahvistettu tieto auttaa kipuilijaa. Tekstiin voi upottaa ajanvarauslinkkejä ja muita ostamista helpottavia teknisiä ratkaisuja tarpeen mukaan.

Datailutermin lisäksi kannattaa näkyä myös ostotermillä. Mieti, mille sivulle potentiaalinen asiakas ensimmäisenä yrityksesi verkkosivuilla hakeutuu palvelua etsiessään – tätä kutsutaan laskeutumissivuksi. Mieti laskeutumissivulla sitä, että ostotermi näkyy siellä mahdollisimman hyvin. Tällöin löydyt, kun asiakas haluaa ostaa palvelun, ja etsii hyvää palveluntarjoajaa. Tärkeää on myös se, että ostaminen mahdollistetaan muutamalla klikillä – jo verkkoajanvarauksella pääsee tässä pitkälle.

Mikään edellä esitetty ei vaadi ylimääräistä rahankäyttöä enempää kuin korkeintaan 20–30 euroa kuussa, jos yritykselläsi on WordPress- tai Wix -pohjaiset verkkosivut. Voit käyttää apuna kirjallisen sisällön tuottamisessa tekoälyä, kuten Google Geminiä tai ChatGPT:tä, ja pyytää sitä kirjoittamaan tekstiä niin, että datailutermi ja ostotermi on huomioitu. Verkkosivuilla pitää huomioida pari teknistä asiaa – WordPressissä hakukoneoptimoinnissa pitää hyödyntää Yoast-lisäosaa, ja Wixissä tarvittavat hakukoneasiat saa paikalleen valikon kohdasta ”Seo basics.”

Tämä voi kuulostaa ensikertalaiselle monimutkaiselta, mutta kokeilemalla ja itse opettelemalla pääsee kyllä eteenpäin. Onhan yksi yrittäjyyden antoisimpia asioita kehittyminen ja uuden oppiminen.

Oili Paaskoski on Kuntoutusyrittäjien koordinaattori, joka on kouluttanut jäseniä sosiaalisesta mediasta ja sillä tehtävästä markkinoinnista. Oili vastaa myös Kuntoutusyrittäjien sosiaalisen median tekemisestä, ja on saanut aikaan kasvua Kuntoutusyrittäjien tileille ilman maksettua mainontaa. Oili on aktiivinen LinkedInissä kuntoutusyrittäjyyteen liittyvistä aiheista – saa laittaa kontaktipyyntöä!

Johannes Hesso on fysioterapeuttiyrittäjä ja Kuntoutusyrittäjien jäsen yrityksessään Innosta Personal Trainerissä. Lisäksi hän toimii yrittäjänä helsinkiläisessä R5 Athletics & Health -yrityksessä. Johanneksen löydät LinkedInistä, ja Instagramissa hänen nimimerkkinsä on @ptfyssarihesso.