Etäterapia sopii fysioterapiaankin
Etäterapia on vahvasti tulevaisuutta. Puheterapiassa ja osittain toimintaterapiassa se on jo nykyisyyttäkin, mutta fysioterapiassa vähemmän käytetty mahdollisuus.
Petra Peltoniemi ja Aleksi Sarkkinen tekivät ylemmän ammattikorkeakoulun lopputyön otsikolla ”Etätutkiminen fysioterapeutin työkaluksi: Pirkanmaan Erikoiskuntoutuksen kuntoutujien kokemuksia etätutkimisesta”.
Aleksi Sarkkinen työskentelee fysioterapeuttia Tutoris Pirkanmaan Erikoiskuntoutuksessa. Tutoris Oy on kuntoutus- ja hoivapalveluita valtakunnallisesti tuottava suomalainen yritys, joka tarjoaa puhe-, toiminta- ja fysioterapiapalveluita eri ikäisille kuntoutujille. Palvelut toteutetaan kuntoutujan arjessa uusinta teknologiaa hyödyntäen. Yritys työllistää noin 200 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista.
Alkututkimus ja lomakkeet etänä
”Käytän etämahdollisuuksia pääosin fysioterapeuttisessa tutkimisessa. Alku- ja loppuhaastattelut sekä erilaiset lomakkeet sujuvat hyvin etämenetelmillä. Kuvien jakamisen kautta on helppoa määritellä tarkalleen asiakkaan ongelma-alue ja havainnollistaa asiakkaalle, mitä missäkin sijaitsee. Alkutilanteesta saa helposti yhtä tarkan kuvan kuin paikan päällä.”
Perinteisessä kuntoutuksessa asiakkaan ensimmäinen käynti terapeutin pakeilla menee pitkälti esitietojen ja ongelman kartoittamiseen. Sarkkisen ajatus on, että kun asiakas varaa ajan verkosta, alustalta lähtee saman tien esitietolomake sähköisesti. Asiakas voi täyttää sen etukäteen, ja terapeutilla on jo ensimmäisellä tapaamisella enemmän tietoa asiakkaasta ja hänen ongelmastaan.
”Moni asiakas kokee tutkimiskerrat arvoltaan vähäiseksi, he eivät koe saavansa siitä mitään konkreettista apua. Etänä tehtäessä säästetään sekä terapeutin että asiakkaan aikaa ja matkakustannuksia.”
Tsemppausta terapiajakson aikana
Myös terapiajakson aikana asiakkaan tsemppaaminen ja kuulumisten kyseleminen toimii hyvin etänä. Perinteisellä tavalla toimittaessa terapeutti ei tiedä, miten asiakkaalla menee tapaamisten välillä.
Etäterapia on kaksisuuntaista toimintaa.
”Moni asiakas kokee motivoivaksi täyttää yhdessä rakennettua liikuntapäiväkirjaa”, Sarkkinen toteaa.
Etänä toimittaessa terapeutti voi myös huomata asiakkaan kotoa tai työpaikalta saman tien, jossa siellä on jotain ongelmia. Vastaanotolla asiakas ei ehkä osaa kertoa niistä.
Turvallisuudesta ei voi tinkiä
Keskeisimmäksi asiaksi etäterapian onnistumisessa Sarkkinen nimeää turvallisuuden varmistamisen. Missään testauksessa tai harjoitteessa ei saa olla riskiä asiakkaan vahingoittumisesta. Tasapainoa tai aerobista kuntoa testattaessa tai harjoitettaessa täytyy ottaa huomioon, ettei asiakkaan rasitustila välttämättä välity ruudun kautta yhtä hyvin kuin vieressä ollessa.
Tekniikan pitää myös toimia. Jos kuva tai ääni pätkii, tilanne turhauttaa molempia osapuolia, ja vie testauksen luotettavuuden. Kynnys käyttää etämenetelmiä kasvaa saman tien.
”Minusta etämenetelmä sopii kaikille, mutta jos asiakas tai terapeutti vastustavat teknologiaa, en lähtisi pakottamaan. Yksi ongelma voi olla osaamattomuuden tunne. Nopeatempoinen työ sallii harmillisen vähän aikaa perehtyä tarpeeksi hyvin uusiin laitteisiin ja menetelmiin”, Sarkkinen sanoo.
Yksi etämenetelmien muutosvastarinnan aiheuttajista on osaamattomuuden tunne. Nopeatempoinen työ sallii harmillisen vähän aikaa perehtyä tarpeeksi hyvin uusiin laitteisiin ja menetelmiin”, Sarkkinen sanoo.
Hän kuitenkin näkee etäfysioterapian hyvänä menetelmänä ja työkaluna konventionaalisen fysioterapian rinnalla. Se ei ole itsetarkoitus, mutta työkalu, mahdollisuus laajentaa fysioterapian kenttää sekä tarjota esteetön mahdollisuus kenelle tahansa fysioterapian tarjoamaan apuun.
Navisec Health on terveydenhuollon ammattilaisille ja heidän asiakkailleen tarkoitettu turvallinen viestintäpalvelu. Palvelun avulla yritys voi muuttaa perinteisiä prosesseja digitaaliseen muotoon. Lue lisää tai varaa maksuton etäesittely health.navisec.fi
