Faktat pöytään!

SuomiAreenalla puolueiden pj:t esittivät näkemyksiään sotesta. Voi kuinka jäinkään toivomaan sellaista keskustelua, jossa ihan alkuun kerrattaisiin, mitä valinnanvapauslakiesityksen päälinjaukset pitävät sisällään ja mihin perustuvat arviot sote-kustannuskehityksestä. Kansankin pitäisi tietää enemmän aiheesta.

Päättäjien sote-keskustelu ei saisi jatkuvasti olla eipäsjuupas -tasolla. Ellei Suomen hallitus kykene paremmin tiedottamaan kansaa sote-uudistuksen sisällöstä, oppositiopuolueille jää mahdollisuus sensaatiohakuiseen ”tiedottamiseen” nostamalla suuresta kokonaisuudesta pelkkiä nyansseja esiin. Esimerkiksi hokema ”markkinamallista” hämmästyttää ja harhauttaa kuulijaa.

Mikä siinä pelottaa, jos peruspalveluja tarjoavia uuden ajan terveyskeskuksia voisivat perustaa sekä yksityiset että julkiset toimijat? Mikä siinä olisi väärin, jos kansalainen saisi itse valita sote-keskuksensa – samoilla pelisäännöillähän kaikkien peruspalveluja tuottavien sote-keskusten olisi lakiesityksen mukaan toimittava. Mikä siinä olisi väärin, jos julkiset ja yksityiset palveluntuottajat olisivat tässä kohdassa samalla viivalla? Mitähän väärää siinäkin olisi, jos kansalainen saisi valita asiakassetelipalveluntuottajansa (esim. kuntoutukseen) tai henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajansa, maakunnassahan nämä välineet hinnoiteltaisiin julkisen palvelutuotannon omaan kustannuslaskentaan perustuen. Erikoissairaanhoito pysyisi edelleen julkisen toimijan näpeissä.

Tuleva syksy näyttää, miten sote-ratkaisu edistyy. Sitä ennen kaikkien päättäjien kannattaisi vielä kerran lukea valinnanvapauslakiesityksen kirjaukset kertaalleen ja valaista tietämystään aiheesta. Suomessa on yli 18.500 sote-palveluja tuottavaa yritystä, joista 95 % on mikroyrityksiä. Nämä yritykset tuottavat lähipalveluja pienilläkin paikkakunnilla. Jos valinnanvapauslakiesityksen kirjaukset toteutuisivat, nämä yritykset tuottaisivat palvelujaan myös uudessa sote-ajassa tälle ikääntyvälle ja palveluja entistä enemmän tarvitsevalle kansalle.