HVA hankintakuulumisia 2025 kesällä

Hyvinvointialueiden terapioiden hankintakuulumisia kesällä 2025

Kuntoutusyrittäjiin on tullut jäsenistöltä tietoa useista nyt avoinna olevista terapiakilpailutuksista, joissa jäsenistöä on neuvottu. Jokaisella alueella tuntuu olevan omat haasteensa.

Kerava-Vantaan hyvinvointialue

Lähetimme Kerava-Vantaalle oheisista seikoista sähköpostiviestin.

Tähän kilpailutukseen ei varmastikaan ehditä enää muutoksia tekemään, mutta suosittelimme hyvinvointialueelle, että kilpailutustietoja täydennettäisiin esimerkiksi kysymysten vastaamisen yhteydessä tiedottamalla niin, että tyypillinen tarjoaja ohjeistetaan vastaamaan ”ei” ja ”ei” kaikkiin ESPD-osioiden II ja III kysymyksiin. Lauserakenteet ovat näissä isoissa pitkiä ja monimutkaisia, eivätkä jäsenet uskalla välttämättä vastata juuta eivätkä jaata, jos eivät koe niitä täysin ymmärtävänsä. Myös viittaukset direktiiveihin tai muuhun eurooppalaiseen lainsäädäntöön ovat useimmille tarjoajille liian vaikeita sellaisenaan.

Toivoimme Vakehyvalta, että olisi parempi hyvä, jos valtaosa kysymyksistä olisi vain niin, että niihin vakuutettaisiin ”kyllä” ja vieressä lukisi myös, että ”kyllä” vastaus on se, jota vaaditaan. Näin on toimittu alalla vaikkapa Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksissa.

Allekirjoittaneelle tuli kysymys myös tarjouspyynnön liitteenä olevasta tietoturvallisuussopimuksesta, joka koettiin vaikeaselkoiseksi. Se sisältää paljon velvollisuuksia, joista tyypillinen terapioiden palveluntuottaja ei osaa sanoa mitään. Olisi myös selkeämpää, jos henkilötietojen käsittelysopimus liitettäisiin osaksi palvelusopimusta. Näin onkin nyt osittain tehty, kun itse sopimukseen on kirjattu muun muassa se tärkeä seikka, että asiakastietolain 13 §:n mukaisesti hyvinvointialue on palvelussa rekisterinpitäjä, ja palveluntuottaja henkilötietojen käsittelijä.

Tietoturvavaatimusliitteen sijaan voisi olla selkeästi esillä maininta, että palveluntuottajalla on käytössään Kanta-yhteensopiva Valviran hyväksymä A-luokan asiakastietojärjestelmä. Näin vaatimus myös epäsuorasti on, kun sopimuksessa vaaditaan sähköistä potilastietojärjestelmää.

Sellainen useimmilla on, ja se täyttää myös Kerava-Vantaan tietoturvavaatimukset. Terapiayrityksille jää varmasti muuten epäselväksi, mitä tarkoittaa esimerkiksi ”Tilaajan palvelun tuottamiseen liittyvät Toimittajan laitteet, ympäristöt ja sovellukset ovat aktiivisen tietoturvavalvonnan piirissä: korotettu”. Sen ja muita kohtia asiakirjassa voisi korvata sillä, että palveluntuottajalla on sähköisen Kanta-yhteensopivan järjestelmän lisäksi laadittuna asiakastietolain 77 §:n mukainen lakisääteinen tietoturvasuunnitelma.

Olisi hyvä käsitellä jo sopimustasolla myös käytännön kysymys siitä, miten tiedot on tarkoitus toimittaa palveluntuottajalle palvelun edetessä: onko Kerava-Vantaalla käytössä ostopalvelun valtuutus, jolloin tiedot voidaan toimittaa Kanta-palveluiden kautta, vai toimitetaanko tiedot esimerkiksi turvasähköpostilla, jolloin tietoja ei saa viedä potilastiedon arkistoon eli Kantaan.

Hyvää oli, että terapiahankintoja tehdään ja hankinnan kohteen tietojen syöttö -osio oli oikein selkeä. Nämä muiden alojen valmiit mallit ovat kuitenkin usein jäsenille niitä haastavia, erityisesti ESPD ja yleismalliset tietoturvaliitteet. Vastaavia ESPD-ongelmia oli joitain vuosia takaperin esimerkiksi Pohteen alueella, mutta ne haasteet on sittemmin onnistuttu selättämän.

Helsingin- ja uudenmaan sairaanhoitopiirin yhtymä (HUS:n terapiat)

Saimme jäseneltä tiedon, että juuri avatussa puheterapian kilpailutuksessa rajoitetaan uusien terapeuttien lisäämistä kilpailutetulle sopimukselle sopimuskauden aikana.

Suosittelimme HUS:lle, että ehdottomista henkilöstön lisäämiseen liittyvistä rajauksista luovuttaisiin, ja tätä kilpailutusta (tai tulevia kilpailutuksia!) korjattaisiin myös siten, että uusien terapeuttien lisääminen sopimukselle sallittaisiin sopimuskauden aikana. Ehtona lisäämiselle voi siltikin olla HUS:n eli ihankintayksikön antama kirjallinen suostumus. Terapeuttien lisäämiselle voidaan myös asettaa edellytyksiä, kuten ennakoitua suuremman asiakasmäärän ohjautuminen palveluntuottajalle.

Suuri osa terapiapalveluita tuottavista yrityksistä on pieniä, 1-3 terapeutin suuruisia. Pienelle yritykselle ensimmäisen tai toisen työntekijän rekrytoiminen on aina suuri ponnistus ja riski. Ehdottomat rekrytointikiellot voivatkin muodostaa pienille yrityksille kasvun esteitä, ja terapeuttien näkökulmasta ne vaikeuttavat työmarkkinoiden toimintaa, kun työnantajien kyky kilpailla työntekijöistä heikkenee. HUS on merkittävä terapiapalveluiden ostaja alueellaan, joten HUS:n ja muidenkin hankintayksiköiden linjauksilla on merkitystä yrityskentän toiminnan ja kehittymisen kannalta.

Näemme, että laaja ja sopimuskaudenkin aikana muuntautumiskykyinen palveluntuottajakenttä on sekä koko toimialan että ostajien etu. Näin ollen sopimuskauden aikaista toimintaa rajoittavien ehtojen tarpeellisuutta on hyvä aika ajoin pohtia, sillä kovilla rajauksilla on tyypillisesti ennen pitkää tarjontaa heikentävä vaikutus.

HUS ei ole ainoa ostaja, joka tällaisia henkilöstön pysyvyyteen liittyviä ehtoja on asettanut tai asettamassa, ja kasautuessaan ne voivat vaikeuttaa erityisesti pienten yritysten ja näiden työntekijöiden toimintamahdollisuuksia muutostilanteissa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha

Varhan alueella jäsenistöä pohditutti vaatimus Soteri-rekisteröinnin osoittamisesta. Jäsenistö ei oikein tiennyt, miten asia Varhalle osoitetaan tai mitä asiakirjaa he haluavat nähdä, ja parikin jäsentä joutui lähettämään vanhan lain aikaisen rekisteröintipäätöksen Varhalle uudelleen. Varha hyväksyi nuo asiakirjat vasta toisella kerralla.

Varhan puolesta on todettava, että Soteri-asiat ovat olleet erityisen vaikeita muillekin julkisille organisaatioille. Esimerkiksi Kela on uudistanut Oma Väylä -kuntoutuksensa rekisteröintiä, ja törmännyt samaan ongelmaan Soteri-rekisteröinnin osoittamisesta. Näin varsinkin, kun vanha laki salli yritystoiminnan aloittamisen sekä luvalla että ilmoituksella. Yhdessä siirtymäsäännösten kanssa näitä voi olla vaikea tulkita.

Yrittäjillä on myös ollut kohta kaksi vuotta aikaa harjoitella Soteria käytännössä, joka on epäilemättä helpottanut mukautumista. Hyvinvointialueilla tuo suuri Soteri-harjoitus on vasta edessäpäin.

Jäsenistöä neuvotaan hankinta-asioissa nyt ja jatkossakin

Kuntoutusyrittäjien jäsenpalveluun liittyen jäsenet voivat olla meihin aina yhteydessä kaikissa asioissa, myös kilpailutukseen osallistumiseen ja tarjouspyyntöjen täyttämiseen liittyvissä konkreettisissa asioissa. Monesti myös olemme välissä tulkkamaassa sitä, mitä hyvinvointialue on kirjeellään tai tarjouspyynnöllään mahdollisesti tarkoittanut.

Ainoa asia, johon emme luonnollisesti voi vaikuttaa, on se haluaako palveluntuottaja lopulta itse osallistua kilpailutukseen vai ei, tai minkälaisella hinnalla kilpailutukseen yrityksen kannattaisi mahdollisesti osallistua. Nämä asiat ovat vain ja ainoastaan jokaisen yrityksen itsensä päätettävissä.