Järjestöjen viesti kansanedustajaehdokkaille: Väestö ikääntyy, joten Kelan kuntoutuksen yläikärajoja on tarkasteltava uudelleen
Kuntoutusyrittäjät vetoaa yhdessä kymmenen muun järjestön kanssa kansanedustajaehdokkaisiin Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian puolesta.
Tiesitkö, että 65 vuotta täyttäneet käytännössä putoavat pois subjektiivisen kuntoutusoikeuden piiristä? Tiesitkö, että 68 vuotta täyttäneet eivät voi saada kuntoutuspsykoterapiaa?
Mitä kuntoutus on?
Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus on rajattu alle 65-vuotiaille. Sen asiakkailla on yleensä vamman tai sairauden aiheuttamia merkittäviä arjen toimissa selviytymisen haasteita. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saaminen on kuntoutujalle Kelan kuntoutuslain mukainen subjektiivinen oikeus. Vamma tai sairaus eivät henkilöltä poistu, vaikka hän täyttäisi 65 vuotta.
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on esimerkiksi fysioterapiaa, joka edistää karkeamotoriikan toimintaa, kuten istumaan ja seisomaan pääsyä. Se voi olla puheterapiaa, jota tarvitaan vaikkapa vamman vuoksi nielemisvaikeuksista kärsiville. Kuntoutus voi niin ikään olla toimintaterapiaa, jolla selvitään kotona asumisen edellytyksistä, kuten aterioinnista tai hampaiden pesusta. Neuropsykologinen kuntoutus auttaa, kun toimintakykyä rajoittaa neurologinen sairaus tai vamma, neuropsykiatrinen kehityksellinen häiriö tai oppimisvaikeudet. Psyykkisten sairauksien kohdalla voidaan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena antaa myös psykoterapiaa.
Kuntoutuspsykoterapiaan voi päästä 16–67-vuotiaana. Kuntoutuspsykoterapialla palautetaan tai ylläpidetään työkykyä, joka on heikentynyt psyykkisen oirehdinnan vuoksi. Usein kuntoutuspsykoterapiaan hakeutuneella on masennusoireita, ahdistusta tai molempia. Mukana voi olla myös esimerkiksi univaikeuksia, ongelmia ihmissuhteissa tai vaikeutta säädellä omaa käyttäytymistään.
Puolustamme kaikenikäisten ihmisten oikeutta saada kuntoutusta, joka pitää heidät työ- tai toimintakykyisenä.
Kuntoutuksen ansiosta
- mahdollistetaan kuntoutujien työssäkäynti tai yrittäminen
- mahdollistetaan kuntoutujan läheisen työssäkäynti tai yrittäminen
- pidetään ihmiset pidempään poissa palveluasumisesta tai muista raskaammista ja kalliimmista palveluista
- parannetaan kuntoutujien elämänlaatua
Tavoitteenamme on, että
- Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian 65 vuoden ja 67 vuoden yläikärajoja tarkastellaan kriittisesti
- Kuntoutuspsykoterapiaan ja vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen korvamerkitty raha pidetään jatkossakin kohdennettuna juuri kuntoutukseen, sillä nyt ei ole oikea aika tehdä isoja muutoksia
- Kuntoutuspsykoterapian ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen valtakunnallinen yhtenäinen laatu ja järjestäminen säilytetään edelleen asiakkaan subjektiivisena oikeutena
Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta toteuttavat muun muassa fysio-, puhe- ja toimintaterapeutit sekä psykologit ja psykoterapeutit. Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on, että kuntoutuja sairaudesta tai vammasta huolimatta pystyy tekemään töitä tai selviytymään arkielämän toiminnoista paremmin. Kuntoutuspsykoterapialla puolestaan tuetaan kuntoutujan opiskelu- ja työkykyä.
Miksi Kelan kuntoutuslain mukaan järjestetty kuntoutus toimii?
Kelan järjestämän kuntoutuksen etuna on, että Kela on jatkuvasti tutkinut ja kehittänyt järjestämisvastuullaan olevaa kuntoutusta, laatinut sille valtakunnallisesti yhtenäiset kriteerit sekä korvamerkinnyt rahaa kuntoutuksen toteuttamiseen. Jos järjestämisvastuu kuntoutuksesta siirtyisi hyvinvointialueille, uhkana on, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan hyödyt katoaisivat ja kuntoutuksen rahoitus muuttuisi epävarmaksi yleiskatteellisuuden myötä. Lisäksi alueellinen epätasa-arvo laadussa ja saatavuudessa on uhka.
Vanhuuseläkeiän tavoitteen noustessa suhteessa elinikäodotteeseen, on kestämätöntä, että vaativa lääkinnällinen kuntoutus on nyt rajattu vain alle 65-vuotiaille, ja kuntoutuspsykoterapia 16–67-vuotiaille. Siksi onkin tärkeää, että tutkittuun näyttöön perustuvan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian ikärajoja tarkistetaan.
Allekirjoittaneet:
Merja Blomqvist, puheenjohtaja, Työfysioterapeutit ry
Satu Grekin, toiminnanjohtaja, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
Ansa Holm, toiminnanjohtaja, Luustoliitto ry
Janne Juvakka, toimitusjohtaja, Invalidiliitto ry
Raimo Kalliokoski, puheenjohtaja, Kuntoutuksen toimialayhdistys KTAY ry
Marja Kinnunen, toiminnanjohtaja, Tuki- ja Liikuntaelinliitto Tule ry
Soile Kuitunen, toimitusjohtaja, Kuntoutussäätiö
Laura Lee Kamppila, puheenjohtaja, Suomen Osteopaattiliitto ry
Jari Lipsanen, puheenjohtaja, Suomen Psykologiliitto ry
Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät ry
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, Hyvinvointiala HALI ry
Kirsi Töyrylä-Aapio, toiminnanjohtaja, Selkäliitto ry
