Jäsentarina: Puheterapiasta apua kielen, vuorovaikutuksen ja syömisen haasteisiin
Lappeenrannassa ja sen lähiympäristössä toimivan Puheenpolku-yrityksen puheterapeutti Kirsi Neuvoselle innostus puheterapiaan avautui kielten opiskelun kautta.
”Lukion jälkeen haaveilin ammatista kielten parissa. Kaverini, joka oli lähtenyt opiskelemaan puheterapiaa, suositteli alaa minulle. Lähdettyäni opiskelemaan huomasin, että alassa yhdistyy monta minua kiinnostavaa asiaa: kielet, lääketiede, psykologia ja ihmisten kanssa työskentely.”
Neuvonen oli ensin töissä Helsingissä Lasten ja nuorten sairaalassa, mutta hän innostui yrittäjyydestä päätettyään kokeilla siipiään ammatinharjoittajana isossa kuntoutusalan yrityksessä. Nyt hänellä on ollut oma yritys toiminnassa parisenkymmentä vuotta.
”Siirryin vähitellen palkansaajasta itsenäiseksi yrittäjäksi. Tykkään yrittäjyydestä ja pienyrittäjyydestä, joten valinta oli luonteva”, Neuvonen kertoo.
”Yritykseni työllistää vain minut. Toisinaan minulla on työsuhteessa kommunikaatio-opettajia, mutta esimerkiksi tällä hetkellä näin ei ole.”
Vaihtelua työhön tuo myös väitöskirjaprojekti Helsingin yliopistossa. Neuvonen tarkastelee väitöskirjatyössään viestinnän apuvälineitä käyttävien lasten ja nuorten keskustelun ja kerronnan taitoja. Tulevaisuudessa tohtorin tutkinto voikin tuoda puheterapeutin kliinisen työn oheen mielenkiintoisia opetus- ja tutkimustehtäviä.
Työssä parasta asiakkaan kehityksen seuraaminen
Puheterapeutti arvioi ja kuntouttaa puheen, kielen, äänen, vuorovaikutuksen, syömisen ja nielemisen häiriöitä. Puheenpolun asiakkaita ovat pääasiassa alle kouluikäiset lapset. Ikähaitari ulottuu alle 1-vuotiaista lapsista esikouluikäisiin, ja muutamia isompiakin mahtuu joukkoon.
Terapia on Puheenpolussa yksilömuotoista. Ohjaava työskentely keskittyy myös paljolti lähiympäristöön ja läheisten, kuten lapsen vanhempien, ohjaamiseen sekä yhteistyöhön päiväkodin tai koulun kanssa. Lasten tarpeet puheterapialle ovat hyvin yksilöllisiä, joten on tärkeää, että kuntoutusta tehdään tiiviisti perheiden ja läheisten kanssa.
Suurin osa Neuvosen asiakkaista ohjautuu terapiaan Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kautta tai kuntien ostopalveluista. Hänen mielestään puheterapeutin työn parasta antia on prosessi, jossa lapsen kehitys tulee terapiatyöskentelyn edetessä esille.
”Parasta työssäni on ehdottomasti lapsen oppimisen ja kehityksen seuraaminen. Mikään ei voita sitä, kun pääsee näkemään asiakkaan pienet onnistumiset matkan varrella.”
Etäterapia, resurssipula ja vaatimusten kasvu
Kuntoutusalan ajankohtaisista asioista kysyttäessä Neuvonen nostaa esiin useammankin asian. Yksi niistä on koronapandemiankin vauhdittama etäterapiamuotojen kehitys.
”Puheterapiaan liittyvät etäpalvelut ovat huomattavasti lisääntyneet. Omassa asiakaskunnassani suurin osa on lapsia, jotka hyötyvät nimenomaan lähiterapiasta. Etäterapia on myös hyvä mahdollisuus tilanteissa, joissa lähipuheterapian saatavuus on haasteellista. Koronan alettua oma asiakastyöni meni oikeastaan tauolle kohderyhmän luonteen vuoksi. Onneksi pian pääsin jatkamaan lähityöskentelyä terveysturvallisuus huomioiden”, Neuvonen kertoo.
Puheterapeutteja kaivataan jatkuvasti lisää, ja resurssipula on niin ikään ajankohtainen. Alan koulutuspaikkoja lisätään koko ajan, mutta sen tulokset tulevat näkymään vasta viiveellä. Puheenpolku-yrityksen toiminnassa tämä näkyy siten, että asiakkaista ja töistä Etelä-Karjalan alueella ei ole ollut pulaa.
Neuvonen mainitsee myös vaatimustason nousun, joka kohdistuu puheterapeutin hallinnollisiin töihin sekä yritystoiminnan että maksavien tahojen puolelta.
”Lisääntynyt paperi- ja toimistotyö vie aikaa asiakastyöltä. Kaikki kirjaamiseen, tietosuojaan, julkisiin hankintoihin ja sähköisiin järjestelmiin liittyvät velvoitteet kuuluvat tähän. Siellä on suunnitelmia, arviointia ja monta muutakin asiaa.”
Huolta herättää myös maksavien tahojen halu vähentää terapiakertojen määrää ja kertoja.
”On tärkeä ymmärtää, että terapiassa harjoitellaan lapselle usein varsin vaativia asioita ja niiden omaksumiseen tarvitaan rauhallista, kiireetöntä harjoittelua ja aikaa. Terapiaa ei voi suorittaa, eikä se saa kuormittaa lasta liikaa. Toisaalta on tärkeää, että yhteistyössä lähettävien tahojen kanssa mietitään, kuka hyötyy puheterapiasta ja milloin on aika pitää terapiasta taukoa, jotta jo opitut taidot kypsyvät”, Neuvonen toteaa.
Kollegan suosituksen kautta Kuntoutusyrittäjiin
Neuvonen on ollut Suomen Kuntoutusyrittäjien jäsenenä nyt muutaman vuoden. Tuttu yrittäjäkollega suositteli jäsenyyttä hänelle, ja Neuvonen on ollut jäsenyyteen tyytyväinen.
”Minulle kaikista tärkein jäsenpalvelu on erilaiset yrittäjyyteen liittyvät koulutukset, jotka järjestetään terapia-alojen toimintakentän tuntemuksella. Kun Kuntoutusyrittäjät järjestää koulutuksia tietosuojasta, hankinnoista, kirjaamisesta ja monesta muusta asiasta, säästyy minulta ne käytyäni enemmän aikaa asiakastyöhön. Lakimiespalvelu on myös järjestön ehdoton etu.”
Neuvonen pitää erittäin tärkeänä myös Kuntoutusyrittäjien tekemää valtakunnallista vaikuttamistyötä.
”On todella hyvä, että joku muu kuin yrittäjä itse ottaa selvää sote-kentän muutoksista ja vaikuttaa maksavien ja lähettävien tahojen suuntaan pienyrittäjien etuja ajaen. Se helpottaa minunkin työtäni”, hän kiittää.
Neuvosen mukaan Kuntoutusyrittäjät tekee tärkeällä tavalla terapeuttien työtä näkyväksi.
”Terapeuttiyrittäjyys on hyvin erilaista kuin monet muut yrittäjyyden muodot. Siinä täytyy jatkuvasti säilyttää tasapaino terapeuttisen työn ja liiketoiminnan välillä, jotta niiden yhdistelmä toimii.”
Kirsi Neuvonen tiivistää terapeuttiyrittäjyyden kolmeen adjektiiviin.
”Tämä on antoisaa, kivaa ja monipuolista. Siksi olen valinnut puheterapian.”
Lue lisää Puheenpolusta täältä.