JYSE 2014 – palvelut sopimuksesta liikkeellä tulkintaristiriitoja henkilöstön osalta

JYSE 2014 – palvelut sopimuksesta liikkeellä tulkintaristiriitoja henkilöstön osalta

Monet vuodenvaihteessa aloittaneet hyvinvointialueet ovat hakeneet tukea terapiapalveluhankintojensa yleisille ehdoille Valtiovarainministeriön laatimasta ja ylläpitämästä JYSE 2014 -palvelut ehdoista. Kyseiset ehdot on tarkoitettu julkisen sektorin käyttöön sovellettavaksi mihin tahansa palveluhankintoihin. Tavarahankinnoille on oma vastaava ehtokokoelmansa.

Kuntoutusyrittäjät on käynyt palveluita koskevan Jysen kohdasta 7.4 kirjeenvaihtoa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen kanssa. Aihe otettiin esille myös 4.4.2023 järjestetyssä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hankintoja koskevassa kokoontumisessa. Kuntoutusyrittäjät oli tilaisuudessa edustettuna etänä.

Ongelmallisesti tulkittavaksi on osoittautunut erityisesti Jysen ehto 7.4, joka kuuluu kokonaisuudessaan seuraavalla tavalla:

Palveluntuottaja tai hänen henkilöstönsä ei ole työ- tai virkasuhteessa tilaajaan hoitaessaan hankintasopimuksen mukaisia tehtäviä.

Pohteen tulkinta kyseisestä sopimusehdosta on ollut, että palveluntuottaja ei saa Pohteen palveluita koskevaan henkilöstöluetteloon nimetä lainkaan sellaisia henkilöitä, jotka ovat samanaikaisesti työsuhteessa myös Pohteeseen.

Tämä tulkinta luo palveluntuottajalle ongelmia: ensinnä palveluntuottaja ei voi välttämättä mistään tietää, kuka tai ketkä hänen henkilöstöstään ovat mahdollisesti jonkinlaisessa työsuhteessa Pohteeseen. Suurempi käytännön ongelma on se, että nämä henkilöt eivät ole lainkaan palveluntuottajan käytettävissä silloin, kun palveluntuottaja tuottaa Pohteelle terapiapalveluita.

Kysyimme asiaa valtiovarainministeriöltä, joka Jyse-ehdot on laatinut. Valtiovarainministeriö totesi asian olevan palveluntuottajan ja Pohteen välinen sopimusasia, mutta lausui ehdosta kuitenkin yleisellä tasolla seuraavasti:

Yleisellä tasolla JYSE 2014 -ehtojen kohdan 7.4 tarkoitus on ollut selventää, ettei henkilön toimiessaan toimittajan palveluksessa tälle muodostu työ- tai virkasuhdetta tilaajaorganisaatioon. Toisin sanoen henkilöllä voi olla jokin muu työsuhde tilaajaorganisaatioon, muttei työsuhdetta muodostu hankintasopimuksen kautta.

Kuntoutusyrittäjät on viestinyt tästä yleisestä valtiovarainministeriön tulkinta-avusta Pohteelle hankintaillassa 4.4.2023, mutta pyrimme jatkamaan Pohteen kanssa keskustelua asiasta.

Pohteen tulkinta vahingoittaa työ- ja palvelumarkkinoita ja rajoittaa työntekijöiden elinkeinonvapautta

Kyseessä on asiallisesti ottaen välillinen kilpailukielto työntekijälle, jolla rajoitetaan työsopimuslain 3 luvun 3 §:ää laajemmin ja työsopimuksen ulkopuolisella tavalla työntekijän mahdollisuuksia tehdä työtä usealle työnantajalle. Tulkinnan tosiasiallista rajoittavuutta lisää se, että Pohde on merkittävä terapiapalveluiden ostaja alueellaan. Työntekijän näkökulmasta hänen elinkeinovapauttaan on tulkinnalla rajoitettu.

Pohteen nykyinen menettely hankaloittaa yksityisten terapia-alan työnantajien toimintaa, sillä tyypillisesti mikro- ja pk-yritysten kokoisilla kuntoutusyrityksillä ei aina ole mahdollisuutta palkata työntekijää kokoaikaiseksi, ainakaan työsuhteen alussa. Tällöin työntekijän siirtyminen työnantajalta toiselle saattaa tapahtua asteittain. Kilpailu terapia-alan työntekijöistä on myös kovaa, ja työntekijöiden kanssa solmitaan yleisesti työntekijälähtöisiä osa-aikaisia sopimuksia, joiden avulla työntekijät pääsevät tekemään niitä töitä, joihin he ovat esimerkiksi itse erikoistuneet.

Pohteen tulkinta JYSE 7.4 -kohdasta on voi johtaa Pohteen toiminta-alueella ennenaikaisiin työsuhdemuutoksiin. Samoin se voi toimia työllistämisen esteenä. Siksi ehdon väärä käyttö- ja tulkintatapa on otettava esille heti, kun tällaista ilmenee.

Kuntoutusyrittäjien näkemyksen mukaan työntekijöiden mahdollinen tehtävien rajaus olisi tehtävä tapauskohtaisesti mukaillen työsopimuslain 3 luvun 3 §:n määräyksiä, jonka mukaan toiselle tehtävä työ on ilman työnantajan hyväksyntää kiellettyä vain silloin, kun se vahingoittaa työnantajaa hyvän tavan vastaisena kilpailutekona tai jos toinen työ muulla tapaa heikentää tai estää työntekijän työsuoritusta.

Kategorinen kielto on suhteettoman voimakas työkalu, josta on alueen terapia-alan työ- ja palvelumarkkinoille enemmän haittaa kuin hyötyä. Palveluita koskeva JYSE ja sen kohta 7.4 eivät saa näkemyksenne mukaan olla kilpailevan toiminnan rajoittamiseen tarkoitettu normilähde.

Työmarkkinoille rakennetut uudet esteet heikentävät osaltaan myös kuntoutujien hoitoon pääsyä, kun kaikkia työnteon tapoja ei ole saatavilla, vaikka henkilöstö olisi halukas oman työn ohella lisätöitä tekemäänkin.