Kelan harkinnanvarainen kuntoutus

Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varat voivat loppua kesken – tällä ei ole vaikutusta muihin kuntoutusmuotoihin

Kela on antanut 16.9.2024 tiedotteen, jonka mukaan se joutuu todennäköisesti hylkäämään osan harkinnanvaraisen kuntoutuksen hakemuksista, tai järjestelmään harkinnanvaraisia kuntoutuspalveluita muuten uudelleen. Tämä ei kuitenkaan vaikuta muihin terapioihin, kuten vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen tai kuntoutuspsykoterapiaan.

Joissain medioissa Kelan tiedotetta on lainattu ilman, että uutisoinnin yhteydessä on täsmennetty uutisen koskevan nimenomaan harkinnanvaraista kuntoutusta. Kelalla on neljä Kelan kuntoutuslakiin perustuvaa kuntoutustehtävää: 1) ammatillinen kuntoutus, 2) vaativa lääkinnällinen kuntoutus, 3) kuntoutuspsykoterapia sekä 4) harkinnanvarainen kuntoutus, jonka on aina oltava muuta, kuin kolme edellä mainittua kuntoutusmuotoa.

Yllä mainitut kuntoutusmuodot, ammatillinen kuntoutus, vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja kuntoutuspsykoterapia, ovat luonteeltaan subjektiivisia oikeuksia kuntoutusetuuksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että lakiin kirjatut palvelut on järjestettävä rahoituksen riittävyydestä riippumatta.

Harkinnanvarainen kuntoutus on näitä kuntoutusmuotoja täydentävä etuus, mutta toisin kuin sen kolme sisarusta, on harkinnanvaraisen kuntoutuksen toteuttaminen sidottu laissa sitä varten myönnettyihin määrärahoihin.

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluntuottajan näkökulmasta määrärahojen loppuminen voi näkyä siten, että asiakkaita tulee maksusitoumuksen myötä vähemmän, jos määrärahat on jo käytetty. Varsinaisesta leikkauksesta ei ole kyse, vaan kyse on ennalta myönnettyjen määrärahojen loppumisesta kesken, eikä määrärahoja ole päätetty täydentää myöskään lisätalousarviolla. Toki leikkauksen ja lisämäärärahojen myöntämättä jättämisen lopputulos on molemmissa tapauksissa sama: pääsyä kuntoutukseen rajataan.

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahojen mahdollinen loppuminen ei kuitenkaan vaikuta muihin yllä mainittuihin lakisääteisiin kuntoutusetuuksiin.

Taustalla kasvanut kysyntä palveluille

Kelan tiedotteen mukaan harkinnanvaraisten kuntoutuspalveluiden kustannukset ja kuntoutusmäärät ovat kasvaneet 2020-luvulla.

Kelan tiedote ei juurikaan yksilöi syitä kasvulle, mutta taustalla saattaa vaikuttaa osittain myös hyvinvointialueiden aloittaminen vuoden 2023 alussa ja siitä seuranneet hyvinvointialueiden järjestämien kuntoutuspalveluiden haasteet. Kuntoutusyrittäjien alkuvuonna 2024 tekemän jäsenten pulssikyselyn mukaan hyvinvointialueilla on ollut vaikeuksia paitsi tuottaa kuntoutussuunnitelmia alueen asukkailla, mutta myös vaikeuksia tuottaa tai ostaa omia terveydenhuoltolain mukaisia kuntoutuspalveluita suoraan kansalaisille. Kuntoutuksesta on siis suomeksi sanottuna säästetty.

Kelan harkinnanvarainen kuntoutus ei edellytä hyvinvointialueen hoitovastuullisen tahon laatimaa kuntoutussuunnitelmaa. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen riittää kenen tahansa lääkärin laatima B-lausunto, joka on helpompi saada kuin kuntoutussuunnitelma.

Kuntoutusyrittäjät pitää mahdollisena, että ainakin osa harkinnanvaraisen kuntoutuksen kasvupaineista saattaa selittyä nyt ilmenneillä hyvinvointialueiden kuntoutuksen järjestämisen haasteilla.

Hyvinvointialueiden haasteet voivat vaikuttaa joko sitä kautta, että palveluita ei järjestetä riittävästi kuntoutujille omana tai ostopalveluna, tai sitä kautta, että kuntoutujat eivät saa kuntoutussuunnitelmaa, jonka laatiminen hyvinvointialueella on esimerkiksi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saamisen edellytys. Näin ollen harkinnanvarainen kuntoutus voi näyttäytyä aiempaa houkuttelevampana tapana päästä kuntoutukseen, vaikka täysin samasta palvelusta ei olisikaan kyse.

Oma vaikutuksensa on toki myös sillä, että Kela on kehittänyt ja järjestänyt juuri kansalaisten tarpeisiin vastaavia palveluita. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen saaminen on myös muista syistä helpompaa: laissa ei ole esimerkiksi ikärajoja kuntoutukseen pääsylle.