Kilpailutuksessa eriytettävä terapeutin osaamisen perustaso ja erityisosaaminen

Tiedote on julkaistu Kelan Lasten ja nuorten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lisähankinnan kuulemistilaisuuteen 6.11.2018

Terapeuttien koulutuksen ja kokemuksen perustaso

Kilpailutuksessa tulee erottaa selkeästi, mikä on terapeutin pätevyyden perustasoa ja mikä eristyisosaamista, jota laatupisteillä arvotetaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat saaneet ammatinharjoittamisoikeuden Valviralta. Tämän ammatinharjoittamisoikeuden tulee olla perustaso, jolla kuntoutusta voidaan totetuttaa ja jonka päälle erityisosaamista ja kokemusta voidaan lähteä rakentamaan. On kohtuutonta vaatia, että fysioterapeutilla, toimintaterapeutilla, puheterapeutilla tai psykoterapeutilla on oltava lähtökohtaisesti erityiskoulutus ja työkokemus kun he opintonsa päättävät. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä edellyttää jatkuvaa lisä- ja täydennyskoulutusta. Lain asettamien perusvaatimusten täytyy mahdollistaa ammatinharjoittaminen ja sen pitäisi riittää myös Kelalle. Käytännössä kentällä on ollut jo pitkään käytössä ns. mestari – kisälli -malli, jossa kokeneemmat kollegat mentoroivat urapolkunsa alussa olevia terapeutteja ja tämä on koettu erittäin toimivaksi. Kokemusta ei voi syntyä ellei työtä pääse tekemään.

Erityisosaamisen sisältö ja arvostus laatuna

Perusvaatimusten lisäksi kilpailutuksessa voidaan osaamista arvostaa laadulla. Mikäli hinta-laatu painotus on 80-20% kaltainen, käytänössä vain hinta merkitsee valinnassa. Hankintalaki edellyttää sote-hankinnoissa myös laatukomponentin osuutta. Lasten ja nuorten, sekä erityisesti vauvojen terapia on yksi vaativimmista kuntoutuksen osa-alueista ja vaatii erityisosaamista. Palveluntuottajan asiakaskunnan rakenne ratkaisee mitä erityisosaamista henkilöstö tarvitsee. Yksittäisten markkinaehtoisten koulutusten nostaminen laadun takeeksi on vaarallista ja johtaa monopoliin. Eritysiosaamisen sisältö ratkaisee. Vaativan kuntoutuksen asiakaskunnassa voi olla mm. neurologisia sairauksia, reumasairauksia, hengityselinsairauksia, lihastauteja, sensomotorisia häiriöitä ja psykofyysisiä ongelmia. Yksikään yksittäinen täydennyskoulutus pitkä tai lyhyt, ei vastaa kaikkien näiden sairausryhmien tarpeeseen. Erityisosaamisen sisältöjen määrittely on laaja-alainen työ, sitä ei voi yksiselitteisesti määritellä kyllä-ei vastauksilla. Kaiken takana on kuntoutus-tiede, mutta fysio- ja toimintaterapiassa osaamista tarvitaan mm. perusliikkumisesta, lapsen motorisesta kehityksestä ja sen poikkeavuuksista, kivunhoidosta, hengityselimistöstä, tuki- ja liikuntaelimistön toiminnasta, hermostosta, sensoriikasta, apuvälineistä, kommunikaatiomenetelmistä, kuntoutusjärjestelmästä ja verkostoitumisesta.

Pitkät erikoistumiskoulutukset eivät vanhene ajan myötä, vaan niitä päivitetään ja osaaminen karttuu vuosien kokemuksen myötä – osaaminen täydentyy koko ajan. Laaja-alainen erikoisosaaminen voidaan myös saavuttaa useammalla erillisellä ja lyhyemmällä koulutuksella. Yksi tärkeimmistä ammatillisuuden ja erityisosaamisen osa-alueista on terapeutin kyky valita asiakkaan tarpeisiin soveltuva lähestymistapa. Tämä kyky kehittyy kokemuksen myötä.

Lastenterapian erityispiirteitä

Lasten ja nuorten terapiassa korostuu verkostotyö. Terapeutit tekevät työtä kodin, koulun, päiväkodin, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa kiinteästi. Hetkessä tällaiset verkostot eivät muodostu toimiviksi lapsen ja nuoren toimintakykyä ja arjenselviytymistä tukeviksi malleiksi. Lasten ja nuorten terapia sisältää siis paljon verkostotyötä myös varsinaisen terapia-ajan ulkopuolella, tämä työ pitää sisällyttää hintaan. Lasten terapiapäätökset ovat nykyään 45 minuutin terapioita, käytännössä lasten kanssa jokaiseen terapiakertaan menee aikaa kuitenkin vähintään 60 minuuttia. Tämäkin vaikuttaa hinnoitteluun. Lisäksi lapsien ja nuorten kohdalla erilaiset esim. flunssa- ja vatsatautiepidemiat vaikuttavat siihen, että terapioita peruuntuu merkittävästi enemmän kuin aikuisten kohdalla. Tämä nostaa terpiakerran hintaa, palveluntuottajan on maksettava työntekijälle palkka, tuli asiakas terapiaan tai ei.

Palveluiden järjestäjänä Kelalla on oltava ymmärrys siitä, mitä milloinkin ollaan kilpailuttamassa ja mikälaiselle asiakasryhmälle palveluita hankitaan. Hankintalain mukaan hankinnassa on olettava huomioon laatu,  soveltuvuus kunkin erityisryhmän tarpeisiin, palvelun jatkuvuus, saatavuus ja kattavuus. Hankinnan on tuettava käyttäjien osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia, sekä huomioitava innovointiin liittyvät tekijät. Pitkäkestoisissa hoito- ja asiakassuhteissa ei sopimusten kesto saa aiheuttaa kohtuutonta tai epätarkoituksenmukaista haittaa tai seuraamuksia asiakkaalle. Jotta laadun arvostus kilpailutuksessa tulee aidosti esille oikea painotus olisi hinta 40% ja laatu 60%.

Tilat, laitteet ja välineet

Tarvittavien tilojen laitteiden ja välineiden osalta määritteleviä tekijöitä ovat mm. asiakkaan ikä, toimintakyky, kommunikaatiotaidot, kongnitio, aistiyliherkkyydet ja -vammat, sekä muut yksilölliset tekijät kuten kiinnostuksen kohteet ja motivaatio. Tilan koko tai välineiden määrä ei voi määritellä palvelun laatua, kuntoutujan tarpeiden täytyy olla keskiössä. Tilojen esteettömyys ja soveltuminen kunkin asiakasryhmän tarpeisiin sen sijaan on laatua. Vauvaikäistena asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia kuin teini-ikäisten.

Hankintalaki edellyttää sote-hankinnoissa myös innovaation mahdollisuuksien sisällyttämistä kilpailutukseen. Liian tiukat tila-, laite- ja välinemääritelmät eivät tue hankintalain henkeä.

Valinnan mahdollisuuden kaventaminen ei tue laatua

Tähän asti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat ovat voineet käyttää valinnanvapauttaan palveluntuottajan vallinnassa. Tämä on tukenut erityisosaamisen kehittymistä kentällä – asiakkaat ovat hakeutuneet juuri heille soveltuvan palveluntuottajan vastaanotolle määreinä osaava, kokenut, motivoitunut ja juuri heidän tarpeisiinsa soveltuvan ammattihenkilöstön toteuttama kuntotus heidän tarpeisiinsa soveltuvassa ympäristössä.

Helsingissä 6.11.2018

Susanna Antikainen, kehitysjohtaja, fysioterapeutti, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
susanna.antikainen@kuntotusyrittajat.fi p. 050 5125960
Arja Piironen, toimitusjohtaja, fysioterapeutti NDT, Virike Oy, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry hallituksen jäsen
arja.piironen@virike.fi p. 0400 578361
Leila Salonen, toiminnanjohtaja, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
leila.salonen@kuntoutusyrittajat.fi p. 040 7498706