Kuntoutusasiakkaan kuntoutuspaikan valintamahdollisuudet ovat rajoitettuja – Syynä ovat vakuutusyhtiöt

Kuntoutusasiakkaan kuntoutuspaikan valintamahdollisuudet ovat rajoitettuja – Syynä ovat vakuutusyhtiöt

Asiakkuus kuntoutusyrityksessä voi alkaa esimerkiksi tapaturmasta. Jos tapaturman varalle on vakuutus, tapaturman kokenut voi saada vakuutuksesta oikeuden kuntoutukseen. Esimerkiksi fysioterapia-asiakkuus voi alkaa leikkauksesta kuntoutuessa, tai psykoterapia koetun trauman jälkeen.

Vakuutusyhtiöt ohjaavat varsin vahvasti asiakasta siitä, mihin tämä päätyy kuntoutukseen.

• Ohjaaminen on laillista, mutta poikkeaa erittäin paljon tilanteista, missä esimerkiksi kotivakuutuksesta korvataan rikkoutuneita silmälaseja, sanoo Satu Grekin, Suomen Kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtaja.

Silmälasi-esimerkissä asiakas voi joko valita vakuutusyhtiön kumppanin, ja selvitä vähäisellä paperityöllä korvausta hakiessa. Asiakas voi vaihtoehtoisesti asioida muussa yrityksessä, ja saada korvauksen, mutta vähän isommalla paperityöllä, Grekin jatkaa. EU:n kilpailuoikeus edellyttää, että vakuutusyhtiöt eivät voi rajoittaa kilpailua tässä esimerkissä optisen alan yritysten kesken.

Kuntoutuksessa kilpailunrajoittamista kuitenkin tehdään. Suomen Kuntoutusyrittäjät on juuri pyytänyt Kilpailu- ja kuluttajavirastolta kannanottoa, onko lainsäädäntö EU:n kilpailuoikeuden edellyttämällä tasolla, kun se sallii kilpailun kuntoutusalalla rajoittuvan.

Ohjaamisoikeus johtuu työtapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain sekä potilaslain sudenkuopasta

Potilaslaki ei ulotu vakuutusyhtiöihin, sillä potilaslaki koskee terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Terveydenhuollon ammattihenkilön olisi potilaslain 5 §:n mukaan annettava asiakkaalle puolueeton tieto tälle soveltuvista hoitopaikkavaihtoehdoista. Omia kumppaneita suosivan palveluohjeistuksen vakuutusyhtiöille sallii esimerkiksi liikennevakuutuslain 57 § ja työtapaturma- ja ammattitautilain 42 §. Niiden nojalla vakuutusyhtiöllä on oikeus maksusitoumuksellaan ohjata vahingoittunut vakuutuslaitoksen valitsemaan hoitopaikkaan.

Hoitopaikalta edellytetään  vain, että vahingoittunut saa hoitopaikassa korvattavan vahingon edellyttämän hoidon, eli tässä tapauksessa hyvän kuntoutuskäytännön ja kuntoutussuunnitelman mukaisen kuntoutuksen. Nämä täyttyvät kuntoutusyrityksissä hyvin.

• Tapaturma- ja liikennevahinkosääntely on laadittu aikana, jolloin kilpailun vaaliminen ei ollut sellaisessa roolissa kuin nykyään. Sääntely pitää tarkistaa, asiakkaan valintaoikeutta lisäten, sanoo Grekin.

Vakuutusmarkkina on keskittynyt suurille toimijoille. Suurten toimijoiden kumppaniksi valikoituu usein suuri kuntoutusyritys. Jotkut vakuutusyhtiön perustavat jopa omia kuntoutuspalveluita, ja asiakkaat ohjataan näihin. Asiakkaan tahdon ja valinnanvapauden kunnioittaminen ei tuolloin toteudu, vaikka potilaslaki pyrkii juuri asiakkaan tahtoa vaalimaan.

• On tilanteita, joissa asiakkaalle toimivampi kuntoutuspaikka olisi esimerkiksi tuttu pieni yritys lähellä kuntoutujaa. On väärin, jos lakisääteisen vakuutuksen ottanut ei tuolloinkaan saa valita, vaan tyytyminen on vakuutusyhtiön valitsemaan kuntouttajaan. Tämä voi joskus vaatia esimerkiksi asiakkaalta matkustamista kuntouttajan luo. Grekin jatkaa.

Lisätietoja

Suomen Kuntoutusyrittäjät

9.12.2020

Itse toimenpidepyynnön pääset lukemaan tästä: Neutraalista palveluohjauksesta KKVlle Toimenpidepyyntö 131120 Kuntoutusyrittäjät

Satu Grekin                                                                 Juhani Saarinen

toiminnanjohtaja                                                        lakimies, varatoiminnanjohtaja

p. 050 550 3488                                                         p. 040 723 8928