Kuntoutuspsykoterapian hyödyt

Mielenterveyden häiriöiden hoitoon Suomessa on tällä hetkellä mahdollista saada Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa. Sitä voi saada 1-3 vuotta ja maksimissaan 200 kertaa. Kuntoutuspsykoterapiaa säätelee lainsäädäntö, ja sitä on subjektiivinen oikeus saada tiettyjen edellytysten täytyttyä. Tätä tutkitusti tuloksellista hoitomuotoa ollaan nyt romuttamassa sote-uudistuksen yhteydessä, jolloin se on päätymässä maakunnille ja sote-keskuksiin ja niiden harkinnan alaisuuteen. Tällöin maakunnat ja sote-keskukset määrittävät, ketä ja miten hoidetaan.

Kuntoutuspsykoterapian yksi hyvä puoli asiakkaan kannalta on ollut valinnanvapaus. Asiakas voi Kelan listoilta valita terapeutin, terapian suuntauksen ja hoitotavan. Tutkimusten mukaan yksi vaikuttavimmista asioista psykoterapiassa onkin terapiasuhteen koettu laatu: se että  asiakas tuntee, että hän tulee kuulluksi. On siis tärkeää, että asiakas pääsee valitsemaan terapeuttinsa. Ja jos asiakas haluaa esimerkiksi selvitä ja toipua häiriöstään ilman lääkehoitoa, se on mahdollista, eikä terapiaa voi evätä sen vuoksi, ettei asiakas ole halukas lääkehoitoon.

Kela tukee paitsi yksilöterapiaa myös mm. ryhmä- ja perheterapiaa. Terapiasuuntauksia on erilaisia erilaisin lähestymistavoin ja erilaisin selityksin kuitenkin niin, että pääperiaatteissaan ne vaikuttavat lopulta kietoutuvan samojen periaatteiden ympärille hieman erilaisin painotuksin ja erilaisin sanoin.

Suuri osa mielenterveyden ongelmista on hoidettavissa muilla tavoin kuin kuntoutuspsykoterapialla. Monille riittävät esimerkiksi moniin työterveyssopimuksiin kuuluvat kolme käyntiä työpsykologilla. Tai lyhyemmät hoidot depressiohoitajalla, työterveyshoitajalla tai psykoterapeutilla. Tai lääkehoito, joka on monelle se oikea hoito eivätkä he edes halua keskusteluapua.

Kuitenkin monet hyötyvät selvästi pitempikestoisesta hoidosta. Monella asiakkaalla on esimerkiksi vaikeuksia luottaa ja alkaa kertoa vaikeita ja haavoittavaiseksi tekeviä asioitaan kenellekään. Tai ei ole yksinkertaisesti taitoja puhua tunneasioista ja tarvitsee aikaa opetella. Tarvitsee aikaa löytää sanat tai muut keinot, joilla rakentavasti voi ilmaista itseään. Tarvitsee aikaa oppiakseen, että joku on puolella ja että joku kuulee ja näkee. Joku on kiinnostunut siitä, miten voin, joku oppii tuntemaan. On joku, joka ei tuomitse. Moni on tullut vähätellyksi ja mitätöidyksi tai kiusatuksi lapsuudessaan ja nuoruudessaan tai työpaikallaan niin, että omanarvontunto ja kuva itsestä on niin huono, että on vaikeaa uskoa, että olisikin arvostettava ihminen, jonka mielipiteillä on oikeasti merkitystä edes silloin, kun kyseessä on omaa itseä koskevat asiat.

Tällaiset asiat eivät useinkaan ratkea suotuisasti muutamalla yksittäisellä käynnillä. Usein tarvitaan pitkäkestoista hoitoa niin, että on mahdollista syntyä niin luottamuksellista vuorovaikutusta, että sillä on merkitystä asiakkaalle ja että toivottu muutos on mahdollinen. Jos sinulle tuttu ihminen, jota arvostat, sanoo jotain oman uskomuksesi vastaisesti, sillä on merkitystä. Jos joku, jota et ole oppinut tuntemaan ja johon et ole oppinut luottamaan, sanoo jotain, sillä ei ole merkitystä eikä se saa aikaan muutosta, vaikka järjellä ajatellen asian voisikin hyväksyä. Esimerkiksi, että on arvokas ihminen ihan omana itsenään.

Oma lukunsa ovat asiakkaat, jotka ovat tulleet syystä tai toisesta kaltoinkohdelluiksi tai hyväksikäytetyiksi tai muuten kokeneet elämässään koettelemuksia, joita onneksi harva joutuu koskaan elämässään kohtaamaan. Monet näyttävät selviävän näistäkin koettelemuksista pienin henkisin vaurioin hyvän selviytymis- ja sopeutumiskykynsä ansiosta, ja hyvä niin. Kuitenkin aivan yhtä hyväksyttävää ja luonnollista on olla selviytymättä ja tarvita pitempikestoista apua päästäkseen taas kiinni hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Silloin on hyvä, että on mahdollisuus pysähtyä oman elämänsä äärelle pohtimaan oman elämän tärkeitä ja merkityksellisiä kysymyksiä luotettavan ja koulutetun ammattilaisen vastaanotolle. Moni ihminen on psykoterapiassa pystynyt ensimmäistä kertaa ikinä kertomaan kenellekään vaikeista asioista, joita hänelle on sattunut ja jotka dramaattisella tavalla heikentävät opiskelu- ja työkykyä, elämänhallintaa ja -laatua.

Kuntoutuspsykoterapian tavoite ja tarkoitus on ylläpitää ja parantaa opiskelu- ja työkykyä ja sitä kautta pitää huolta veronmaksajista, jotka tätä yhteiskuntaa pyörittävät. Tämä opiskelu- ja työkyvyn hoito tulee kylkiäisinä silloin, kun asiakas löytää oman hyvän elämän, oman merkityksellisyytensä ja tulee sinuiksi oman elämänsä ja sen tapahtumien kanssa. Siihen vastaa kuntoutuspsykoterapia. Se tukee myös tulevaa sukupolvea ehkä parempana vanhemmuutena ja parempina keinoina auttaa omia lapsia kasvamaan tasapainoisiksi aikuisiksi ja veronmaksajiksi.

Tähän Suomessa on olemassa Kelan kuntoutuspsykoterapia, jota koulutetut psykoterapeutit antavat ja jota Kela tukee. Tätä hyvää ja tutkitusti tuloksellista hoitomuotoa ei pidä romuttaa.