Kuntoutusyrittäjät ehdottaa kolmea keinoa mielenterveyskriisin ratkaisuun
Suomalaisten mielenterveysongelmat kustantavat arviolta 11 miljardia euroa vuodessa. Rahat jakautuvat työmarkkinoiden, terveyspalveluiden ja sosiaaliturvan kesken. Yleisin syy suomalaisten ennenaikaiseen eläköitymiseen on mielenterveysongelmat: Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveysperusteisesti. Silti terveydenhuollon menoista käytetään mielenterveyspalveluihin vain 5 prosenttia.
Asioille on tehtävä jotain. Kuntoutusyrittäjien mielestä tulevilla hyvinvointialueilla ja valtiolla on eväät tähän, kun seuraavat kolme asiaa toteutetaan:
1. Perustason terveydenhuoltoon rakennetaan uusi mielenterveyden hoitomalli.
Siinä ihmiset saavat avun kohtuullisessa ajassa, matalalla kynnyksellä, psykososiaalisella painotuksella ja yksilölliset tarpeet huomioiden.
Hyvinvointialueilla ei juuri ole suunnitelmia, kuinka mielenterveyspalvelut perusterveydenhuollossa toteutetaan. Se on huolestuttavaa. Ainoa tarjolla oleva mielenterveyspalvelu on lääkehoito. Kuntoutusyrittäjät vaatii uutta hoitomallia laadukkaille ja potilaslähtöisille lyhytinterventioille.
Seitsemän vuorokauden hoitotakuu mielenterveyspalveluihin on ideaali, mutta näin huonolla nykytilalla sitä ei voida aivan pian toteuttaa. Vaarana olisi, että jokaiselle järjestetään viikossa puolen tunnin kartoituskäynti, mutta sitten jäädään tyhjän päälle jonottelemaan.
Kuntoutusyrittäjien esittämässä hoitomallissa asiakkaan pitää viiveettömästi saada aika ensitapaamiseen, ja siitä suunnitellusti lyhytkestoiseen psykososiaaliseen tukiprosessiin (10 – 20 kertaa). Lyhytinterventioiden toteuttajina tulee olla asianmukaisesti koulutettuja psykologeja, sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä. Ne toimisivat moniammatillisena tiiminä konsultoiden lääkäriä tai psykiatria. Lyhytinterventiovalikoiman tulee olla laaja, ja potilaan oma toive hoidon suhteen tulee kuulla selkeästi.
2. Kelan kuntoutuspsykoterapia on säilytettävä Kelassa
Tarvitaan sekä hyvinvointialueen perustason mielenterveyspalveluja, että Kelan kuntoutuspsykoterapiaa. Molempia tarvitaan. Kelan kuntoutuspsykoterapian ja hyvinvointialueilla tarjottavien perustason mielenterveyspalveluiden on toimittava erillään.
Kela astuu nytkin mukaan palveluntarjoajaksi vasta kun on ensin kolmen kuukauden ajan oltu alueiden järjestämän perusterveydenhuollon palveluiden piirissä. Siinä ajassa nykyisin ehditään aivan liian huonoon kuntoon, sillä käytännössä ollaan 3 kk ilman palveluita. Olisi kaikkien etu, että kuntoutuspsykoterapiaan päätyy jatkossa vähemmän ihmisiä, ja nämä ihmiset olisivat riittävän hyvässä kunnossa sitoutuakseen vaativaan kuntoutusprosessiin.
3. Suomalainen psykoterapiakoulutus tulee uudistaa kolmiportaiseksi koulutukseksi.
Kolme porrasta olisivat:
- Perustason terapeutit (koulutus 1-2 v) toimisivat perusterveydenhuollossa hoitotyössä osana moniammatillista tiimiä.
- Erityistason psykoterapeutit (koulutus 4 v) toimivat yksityisinä psykoterapeutteina ja tuottaisivat Kelan kuntoutuspsykoterapiaa.
- Kouluttajapsykoterapeutit (koulutus erityistaso 4 v + kouluttaja 2 v) toimivat psykoterapiakoulutettavien työnohjaajina ja kouluttajina.
Samalla terapia-alojen ammattinimikkeitä tulee ajantasaistaa. Jotkin koulutustahot ovat luoneet mielenterveyskoulutuksia, joista pätevöityy muuksi kuin terveydenhuollon ammattihenkilöksi. Kuntoutusyrittäjät vaatii, että nimikkeitä tarkastetaan, ja asiakkaalle pitää aina kertoa, onko tämän saama palvelu terveydenhuoltoa vai ei. Vain terveydenhuollossa saa ja pitää kerätä terveystietoja, ja asiakas on mm. potilasvakuutuksen piirissä.
Lisätietoa: toiminnanjohtaja Satu Grekin p. 050 550 3488 tai satu.grekin (at) kuntoutusyrittajat.fi
Psykoterapian arvioinnissa tulee hyödyntää psykoterapiatutkimusta. Lue lisää tästä.
Suomen Kuntoutusyrittäjät ry on vaikuttamisjärjestö, johon kuuluu yli 1000 kuntoutuspalveluja tuottavaa yritystä tai toimipaikkaa eri terapia-aloilta fysioterapiasta psykoterapiaan ja puheterapiasta toimintaterapiaan. Teemme Suomesta hyvän maan toimia kuntoutusalan yrittäjänä ja vaikutamme vahvimmin kuntoutuksen puolesta alan yrittäjien kanssa. Valtaosa yrityksistä on pieniä, 1–3 hengen yrityksiä, jotka tarjoavat muun muassa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja.