Kuntoutusyrittäjät purkaa terveydenhuollon jonot – tällainen on esitetty uusi fysioterapian Kela-korvausmalli

”Nuori, töissä käyvä henkilö, kutsutaan häntä vaikka Minnaksi, hakeutuu nivelten ja lihasten hoitoon erikoistuneen fysioterapeuttiyrittäjän vastaanotolle selkäkivun takia. Takana on toistuvia sairaslomia, ja usko toimintakykyiseen elämään ja mahdollisuuteen tehdä vielä töitä alkaa olla lopussa. Kipu häiritsee arkea jo merkittävästi, eikä mielekäs liikuntaharrastuskaan ole enää mahdollinen. Minna on käynyt perusterveydenhuollon kautta magneettikuvissa, röntgenissä, kerran erikoislääkärillä ja kahdesti yleislääkärillä.  

Fysioterapeutti tutkii Minnan, ja löytää selkeän toiminnallisen häiriön, joka on kivun taustalla. Fysioterapeutti hoitaa manuaalisesti kiputilaa ja ohjaa Minnalle harjoitteita kotona tehtäväksi. Seuraavalla käynnillä kahden viikon kuluttua Minna onkin jo oireeton ja selkä ei ole enää kipeä. Sairaslomalle ei ole tarvinnut kahden viikon aikana hakeutua.”

Otetaanpa esiin keskivertohyvinvointialueen arvioitu vähimmäishinnasto ja lasketaan Minnan hoidon kustannukset:

Magneettikuvaus 400 €
Röntgen 200 €
Erikoislääkärikäynti 150 €
Yleislääkärikäynti x2 350 €
Yhteensä minimissään 1 100 € ja lisäksi sairaslomien kustannus

Jos Minna olisi mennyt suoraan fysioterapeutille, joka oli myös pätevä tekemään nk. suoravastaanottoa, ja siten tutkimaan hänet ilman lääkärikäyntiä, hoidon kustannukset olisivat olleet:

Fysioterapiakäynti x2 yhteensä 160–200 € – yli 80 prosenttia vähemmän.

Kustannustehokasta, eikö totta? Lainsäädännön taholta kannustamisen arvoista toimintaa kenties? Minna on aito asiakastapaus Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n jäsenyrityksestä, ja hänen tarinansa havainnollistaa, miksi fysioterapian Kela-korvaus olisi hyvä idea ikärakennehaasteiden, palveluiden yhdenvertaisuuden ja kustannusongelmien kanssa painiskelevassa sote-Suomessa.  

Sairausvakuutuskorvauksen tai Kela-korvauksen nimellä tunnettu potilaskäyntikohtainen etu lakkautettiin fysioterapiassa vuoden 2023 alussa. Sen palauttamisessa hieman paranneltuna versiona olisi kuitenkin järkeä.  

Viisi korvattua hoitokertaa, vaikuttavuuden mittaaminen pakollista – näin se toimisi 

Kuntoutusyrittäjien esittämässä mallissa Kela-korvauksen saisi viidestä fysioterapiakerrasta, jotka potilas kävisi kuuden kuukauden sisällä. Mikäli potilaan vakuutusyhtiö korvaisi fysioterapian, ei Kela-korvausta saisi. Viisi kertaa korvattua fysioterapiaa ohjaisi myös potilasta aktiiviseen kuntoutukseen: tyypillisessä tuki- ja liikuntaelinongelmassa kuntoutus vaatii kolmesta kymmeneen käyntiä. Tätä tukevat myös käyntimäärät ennen korvauksen lakkauttamista, sekä tilastot siitä, että tuki- ja liikuntaelinongelmat olivat vuonna 2022 yleisin avoterveydenhuollossa kirjattu syy lääkärillä käyntiin ja sairauseläkkeelle siirtymiseen.  

Lääkärin lähete ei olisi pakollinen korvauksen saamiseksi. Kuntoutusyrittäjät näkee yksityiset fysioterapeutit alihyödynnettynä resurssina, joilla on erinomainen osaaminen olla mukana purkamassa hoitajien ja lääkäreiden vastaanottojonoja, ja helpottaa siten lääkäreiden työtä. Tuki- ja liikuntaelinongelmat, kipuoireet ja psykofyysiset haasteet ovat hoidettavissa fysioterapialla. Mikäli potilaan hoito edellyttäisi kuitenkin lääkärille menemistä, tulisi mutka fysioterapeutin vastaanotolla tästä huolimatta edullisemmaksi.  

Katso esimerkki kustannuksista videolta:

Valtionhallinnon näkökulmasta viiden kerran rajattu korvausmäärä tekee kokonaiskustannusten arvioinnista helpompaa. Vuonna 2022, jolloin Kela-korvaus oli fysioterapiassa käytössä viimeistä kertaa ennen sen lakkauttamista vuoden 2023 alusta, olivat sen kustannukset hieman yli 7 miljoonaa euroa, kun fysioterapiassa kävi noin 150 000 kansalaista. Kuntoutusyrittäjät ennustaa, että uudella mallilla korvattuja käyntejä voisi ensimmäisen vuoden aikana olla noin miljoona, jolloin kustannukset valtiolle olisivat 30 miljoonaa euroa.  

Kela-korvauksen määrä olisi uudessa mallissa tuntuva: 45 minuutin fysioterapiasta 26 euroa, 60 minuutin ajasta 35 euroa. Nämä luvut ovat taloudellisesti samalla viivalla terveysasemien lääkärikäyntien poliklinikkamaksujen kanssa. Kun tyypillinen fysioterapiakäynnin hinta on alle 80 euroa, on korvattu käynti hinnaltaan kilpailukykyinen myös asiakkaalle.  

Ehtona korvauksen saamiselle Kuntoutusyrittäjät korostaa sitä, että yritys seuraisi ja raportoisi hoitojakson vaikuttavuudesta. Vaikuttavuuden mittaaminen on keskeinen asia fysioterapian kustannustehokkuutta tarkastellessa, ja sitä edellyttää myös Sosiaali- ja terveysministeriö hyvinvointialueita ohjatessaan. Vaikuttavuuden mittaamiseksi Kuntoutusyrittäjät esittäisi erilaisiin asiakastilanteisiin hyvin taipuvia PTA- ja VAS-mittareita. PTA arvioi potilaan kehittymistä toiminnoissa, joita hänen on vaikea kuntoutuksen alussa suorittaa, VAS puolestaan mittaa potilaan arviota kipuoireiden intensiteetistä.  

Katso videolta, millaisia Kuntoutusyrittäjien esittämät mittarit ovat.

Parempaa vointia ikäihmisille ja pienille yrityksille 

Alan yrittäjien äänitorvena Kuntoutusyrittäjät nostaa esiin myös sen, että Kela-korvausmallista olisi apua varsinkin syrjäseuduilla toimiville kuntoutusalan pienille yrityksille. Moni tällainen yritys on nyt ahtaalla Kela-korvauksen poistuttua ja hyvinvointialueiden järjestäessä ja ostaessa sairaanhoitopiirejä vähemmän kuntoutusta.  

“Tammikuussa teetetyn kyselymme mukaan 70 prosentilla fysioterapiayrittäjistä on taloudellinen tilanne vaikeutunut merkittävästi”, toteaa Kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtaja Anna Nurmi-Lehto.  

“Jos liikevaihto ja asiakasmäärät ovat laskeneet yrityksissä keskimäärin neljänneksen, voi käydä niin, ettei pieniä yrityksiä kohta enää ole. Kuka silloin tuottaa fysioterapiaa, erityisesti haja-asutusalueilla?”  

Merkittävä osa Kuntoutusyrittäjien fysioterapiayrityksistä tuottaa myös Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja jakaa fysioterapian palvelutaakkaa hyvinvointialueiden kanssa. Kelassa on nyt jo kannettu huolta siitä, että yrityksiä ei ole riittävästi kaikilla alueilla.  

Pelissä ovat yritysten ja hoitojonojen lisäksi myös ikäihmiset, joita yrittäjien mukaan hakeutuu aiempaa vähemmän fysioterapiaan, kun korvausta ei saa. Vanhustenhoidon kalleuteen ja muutenkin heikkoon tilanteeseen voisi saada kuntoutuksesta vetoapua. Yrityksistä on tullut Kuntoutusyrittäjille toistuvasti viestiä, että fysioterapiaan hakeutuva ihminen on entistä useammin lykännyt vastaanotolle tuloa kuin vielä joitakin vuosia sitten. Tämä näkyy huonompana tilanteena hoidettavan ongelman suhteen.  

“Uuden Kela-korvauksen pitää kannustaa ikäihmisiä kuntoutukseen. Kotitalousvähennyksen ulottaminen fysioterapiaan on erinomainen suunta, mutta se ei voi olla pienituloisille eläkeläisille ainoa keino, koska vähennystä ei saa heti. Kela-korvauksen myötä eläkeläinen saisi oikeuden myös Kelan matkakorvauksiin, mikä helpottaisi fysioterapiaan pääsyä”, Nurmi-Lehto kuvaa.  

“Kela-korvaukseen panostaminen on taloudellisesti merkittävää, mutta yhteiskunnan näkökulmasta kannattavaa. Fysioterapialla saadaan vaikuttavasti aikaan useita Minnoja, jotka kykenevät kivun jälkeen sekä työskentelemään että elämään mielekästä elämää.”  

Suomen Kuntoutusyrittäjien jäsenistöön kuuluu 1 100 alan yritystä ympäri Suomen. Yritykset edustavat fysio-, toiminta-, puhe- ja psykoterapiaa sekä useita pienempiä kuntoutuksen aloja. Kuntoutusyrittäjät toimii kuntoutuksen ja yrittäjyyden edunvalvojana, vaikuttaen valtakunnan ja hyvinvointialuetason päätöksenteossa.   

Lisätiedot:  
Anna Nurmi-Lehto, toiminnanjohtaja
p. 044 548 9753
anna.nurmi-lehto@kuntoutusyrittajat.fi