Kuntoutusyrittäjät vaikuttaa Pohteen hankintoihin

Kuntoutusyrittäjät vaikuttaa Pohteen alihankintaan

Kuntoutusyrittäjien jäsenistöltä on tullut useita yhteydenottoja liittyen Pohteen suunnittelemiin alihankintaehtojen kiristämisiin. Niiden seurauksena yritykset eivät ole välttämättä saaneet lisätä uusi alihankkijoita, mikäli alihankinnan osuus ylittäisi 49 % palvelusta. Lähetimme Pohteelle kirjeen, joka on luettavissa tästä linkistä.

Perusteeksi 49 % alihankintamäärälle on esitetty sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 17 pykälää, jonka rajoitus perustuu huoleen asiakasturvallisuudesta ja palveluiden toteutumisesta suhteessa Sipilän sittemmin jo kaatuneeseen sote-uudistukseen. Pelkona tuolloin oli, että alihankinnalla terapian toteutus karkaisi lopulta liian kauas juridisessa vastuussa olevasta palveluntuottajasta.

Sipilän hallituksen sote-uudistus kaatuikin lopulta perustuslaillisiin ongelmiin, mutta osa noista perustuslaillisista huolista jäi elämään sittemmin järjestämislakiin. Nyt yllättäen, miltei vuoden hyvinvointialueiden olemassaolon ja toiminnan jälkeen, nuo huolet ovat saavuttaneet terapiapalvelut ja niiden alihankinnat.

Terapiapalveluissa alihankinta ei ole vaarantanut asiakkaan oikeuksia, vaan on ollut usein jopa edellytyksenä hoidon toteutumiselle

Terapiapalveluista on ollut eri alueilla välillä runsaastikin pulaa. Tämä on johtanut siihen, että terapeutteja on haettu sieltä mistä niitä on saatu: yksityiseltä sektorilta erityisesti itsenäisiltä ammatinharjoittajilta. Itsenäinen ammatinharjoittaja on aina yrittäjä, joka myy alihankintapalveluitaan vastaavasti itsenäisesti. Yrittäjän houkutteleminen työsuhteeseen voi olla myös vaikeaa, jollei tuleva työnantaja voi tarjota koko tulevan työntekijän toimeentuloa. Tämä voi olla vaikeaa erityisesti hyvinvointialueiden tilaamissa palveluissa: hyvinvointialueiden ostot voivat lopulta olla suhteellisen pieni osa terapeutin toimeentulon muodostavista palasista.

Näin ollen moni on ratkaissut tilanteen niin, että työntekijän sijaan he ovat antaneet toimeksiannon itsenäiselle ammatinharjoittajaterapeutille. Näin ovat toimineet myös monet Kuntoutusyrittäjien jäsenet. Taustalla on myös pitkään voimassa ollut laki yksityisestä terveydenhuollosta, joka on ohjannut nimenomaan itsenäisten ammatinharjoittajien käyttöön. Toiminimiyrittäjillehän työntekijöiden palkkaaminen on ollut pitkään jopa kiellettyä, ellei yritys ole hakenut itselleen erillistä terveydenhuollon lupaa. Tähän ei ole aina ryhdytty siitä seuraavien kustannusten, yritysjärjestelyiden ja tilatarkistusten vuoksi.

Näin syntynyt alihankintakulttuuri on yhdistyksen näkökulmasta ollut kuitenkin varsinkin asiakkaan oikeudet huomioiden terveellä pohjalla. Palvelutuotanto ei ole kärsinyt alihankinnasta ja asiakkaat ovat saaneet terapioita. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut terapia-alan yrittäjien vahva sitoutuminen tekemäänsä työhön.

Jatkamme keskustelua aiheesta Pohteen kanssa mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan.