22 heinäkuun, 2021 |

Kuntoutusyrittäjien lausunto Kanta-asiakasmaksuista vuosille 2022 ja 2023

Vastaus Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopalvelu.fi -lausuntopyyntöön luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttömaksuista vuosille 2022-2023.

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/2047/2021. Linkki lausuntopyyntöön.

Kuntoutusyrittäjien lausunto

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry on edunvalvontajärjestö, joka koostuu yli 900 yrityksestä tai yrittäjästä, jotka toimivat fysio-, toiminta-, puhe-, psyko-, musiikki- ja ravitsemusterapian eri toimialoilla. Yhdistyksen jäsenet ovat pääosin pieniä terveydenhuollon kuntoutuspalveluita tuottavia yrityksiä.

Keskeinen asetusluonnoksessa esitetty, haitallinen muutos valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen maksuihin on, että vuodesta 2022 alkaen kaikki potilastiedon arkistoon liittyneet maksaisivat Kanta-maksun riippumatta siitä, käyttävätkö yritykset sähköisiä reseptejä tai ei. Tällä hetkellä Kanta-maksu on sidottu sähköisten reseptien käyttöön ja kunnallisten tahojen osalta myös asukaslukuun. Kuntoutusyrittäjien Kanta-palveluihin liittyneille jäsenyrityksille, jotka eivät pääsääntöisesti ole kirjoittaneet lääkereseptejä, tulisi käyttöön uusi minimimaksu, joka on tässä esityksessä 90 euroa vuodessa.

Kanta-palveluiden maksullisuuden laajentaminen todennäköisesti hidastaa Kanta-palveluiden käyttöönottoa, eikä siitä saatava tulo ole tähän haittaan nähden kovin tuntuva. Myös vuosittaisen laskun laatimisesta aiheutuu laskuttajalle kuluja, jotka on syytä huomioida asetuksen valmistelumuistion vaikutuksissa. Tällä hetkellä vaikutuksia reseptejä kirjoittamattomille toimijoille ei ole huomioitu lainkaan.

Vastustamme esitettyä 90 euron uutta Kanta-maksua. Kanta-palvelut hyödyntävät kaikkia Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa käyttäviä kansalaisia, jolloin niiden olennaisten osien (kuten potilastiedon arkiston) kehittämiseen kuuluvat varat tulisi kerätä pääosin verovaroista. Noin on muiden digitaalisen yhteiskunnan palveluiden osalta, esimerkkeinä Suomi.fi, Omavero, Omakanta ja muut julkishallinnon sähköiset palvelut. Maksun periminen kantaan liittyneeltä yritykseltä aiheuttaa aina käyttäytymisvaikutuksia. Ikävimmillään se voi johtaa siihen, että yrityksen vetäytyvät Kannasta. Suurelta osin Kanta-palveluihin kerätään Kuntoutusyrittäjien jäsenyritysten kautta julkisen terveydenhuollon tilaamaan kuntoutukseen liittyviä sähköisiä potilasasiakirjoja. Myös täysin yksityisten terveyspalveluiden Kanta-merkinnät hyödyntävät merkintöjä koskevan kuntalaisen terveydestä huolehtimista.

Ilman Kanta-palveluihin suunniteltua käyttömaksuakin palveluntuottajille kertyy Kanta-liittymisestä kertaluontoisia ja jatkuvia kuluja ulkopuolisilta hankittujen tietojärjestelmien muodossa. Tämä uusi maksu lisää osaltaan tuota kuormitusta. Muutosta tai siitä saatavaa hyötyä ei ole perusteltu muistiossa kuitenkaan lainkaan. Maksullisuuden laajentamisen hyödyt ja haitat onkin syytä punnita perustelumuistiossa huolellisesti erikseen.

Koska maksun suuruus on myös kiinteä, kohdistuu se lopulta varsin epätasaisesti erikokoisiin yksityisiin kuntoutusalan toimijoihin. Maksu on sama riippumatta siitä, koostuuko toimintayksikkö yhdestä osa-aikaisesta ammatinharjoittajasta vai suuremmasta yhtiöstä.

Valtion maksuperustelaki (150/1992) mahdollistaa 6 §:ssään sen, ettei esimerkiksi terveydenhuollon toteuttamisen vuoksi peritä kaikkia lain sallimia laskuja, mikäli tälle on perusteltu syy. Laki sinänsä sallii myös maksun tasasuuruisuuden, mutta jos sama maksu potilastiedon arkiston käytöstä riippumatta ei toteuta maksuperustelain henkeä siitä, että maksujen tulisi vastata palveluiden käyttöä.

Esitetty uusi maksu kerryttäisi suunnitellusti noin 270 000 euroa. Se muodostaa potilastiedon arkiston 30 miljoonan euron vuosimaksuista vajaat 1 %. Uusien laskujen lähettämisestä kertyy kuitenkin kuluja, jonka lisäksi se osaltaan hidastaa pienimpien ja erityisesti osa-aikaisten terveydenhuollon toimijoiden liittymistä Kantaan. Tätä ei voida pitää toivottavana kehityksenä erityisesti julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyön ja asiakirjaviestinnän kehittymisen kannalta, jossa Kanta-arkistolla voisi olla jopa paljon nykyistä laajempi rooli.