Kuntoutusyritys velkojana
Kuntoutusyritys velkojana
Kiristyvä taloustilanne näkyy ja tuntuu myös Kuntoutusyrittäjien toimistolle tulevissa yhteydenotoissa. Perinteisesti kuntoutusalan eri toimijat ovat olleet hyvin luotettavia, mutta erityisesti myyntilaskujen luotottamisessa kannattaa silti huomioida riskit.
Kuntoutusyrittäjät on kerännyt tälle sivulle muutamia vinkkejä, jotka jäsenet voivat ottaa huomioon toimiessaan itse velkojina.
Laskut tulee maksaa 30 päivän kuluessa – ellei toisin ole sovittu
Jollei muuta ole erikseen sovittu, alkaa viivästyskorko juoksemaan 30 päivän kuluttua laskun esittämisestä. Jos maksu viivästyy tästä tai sovitusta päivästä edes yhden päivän, on yrityksellä oikeus vaatia kaupallisissa sopimuksissa yritykseltä tai hankintayksiköltä 40 euron vakiokorvaus. Vakiokorvaus on arvonlisäveroton perintäkulu. Vakiokorvauksen lisäksi yritys voi vaatia myös viivästyskoron maksuun. Viivästyskorko on kaupallisissa sopimuksissa viitekorko lisättynä kahdeksalla (8) prosentilla. Tätä kirjoittaessa viivästyskorko on kaupallisissa sopimuksissa 12 %.
Kuluttajasopimuksissa viivästyskorko on 11 %. Kuluttajilta kaupallisten sopimusten vakiokorvausta ei voida vaatia. Kuluttajasaatavien viivästyskoroista on säädetty perintälain 10 a §:ssä, jossa esimerkiksi kirjallisesta maksumuistutuksesta voidaan periä enintään 5 euroa.
Jos käytät perintätoimistoa, kannattaa ottaa huomioon, että perintätoimisto laskuttaa usein perintäkulut toimeksiantajalta, jos niitä ei saada perittyä velalliselta. Perintätoimien käynnistämiseen voi riidattomissakin tapauksissa liittyä siis perintäkulujen kokoinen riski.
Julkisyhteisön hankinnoissa yleensä enintään 30 päivää
Kaupallisten sopimusten maksuehdoista on säädetty erillinen laki, joka toteaa, että julkisyhteisö ei saa käyttää sopimusehdoissaan lähtökohtaisesti yli 30 päivän maksuaikaa. Sopimuksen erityispiirteiden vuoksi maksuaika saa kuitenkin olla sovittuna 60 päiväksi, mutta tämä ei Kuntoutusyrittäjien tiedon mukaan ole käytössä missään kuntoutuksen hankintasopimuksissa.
Esimerkiksi Kela soveltaa omissa maksuissaan 30 päivän maksuaikaa.
Yksityiset alihankinnat – lähtökohtana 30 päivää
Yksityisen toimijan, kuten alihankintaa ostavan sote-palveluntuottajan tapauksessa maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Lyhyempääkin maksuaikaa voidaan soveltaa, jos maksun erääntymisestä on niin sovittu.
Vakuutusyhtiön on maksettava korvaus 30 päivän sisään
Vakuutusyhtiöillä on velvollisuus maksaa korvaus vakuutussopimuslain 70 §:n nojalla viimeistään 30 päivän kuluessa saatuaan korvausta varten riittävät tiedot.
Maksun viivästyessä voit lisätä muistutuslaskuun 40 euron vakiokorvauksen
Perintälain 10 i §:ssä on jo noin 10 vuoden ajan ollut mahdollisuus lisätä laskuun arvonlisäveroton 40 euron vakiokorvaus vauhdittamaan riidattomien saatavien maksuja. Vakiokorvauksen arvonlisäverottomuus perustuu sen vahingonkorvausluonteeseen.
Jos kaupallisessa sopimuksessa maksu viivästyy sovitusta ja siitä voidaan vaatia viivästyskorkoa, voidaan siitä vaatia myös 40 euron vakiokorvaus.
Älä lainoita yhteistyökumppaneita enempää kuin olet valmis menettämään
Elinkeinotoimintaan sisältyy aina riskejä – niin myös kuntoutuksen ostamiseen ja myymiseen. Ennakkomaksun tehnyt voi jäädä ilman rahaa vastaavaa palvelua tai palvelun antanut voi jäädä ilman laskua. Tämä on tiettyyn pisteeseen asti normaalia.
Yritystoiminnan vähemmän mairitteleviin piirteisiin kuuluu, että rahapulassa sellaiset maksut viivästyvät ensimmäisinä, joiden viivästymisestä on vähiten haittaa velallisen yritystoiminnalle tai joiden perintä on hyvin passiivista. Tämä saattaa johtaa siihen, että rahapulassa oleva velallinen kokeilee, kuka velkojista toimii tälle helpoiten ”pankkina” eli odottaa kärsivällisimmin omaa saatavaansa, vaatimatta perintäkuluja tai esimerkiksi viivästyskorvauksia.
Tunnetusti verottaja perii omat saatavansa hyvin tehokkaasti, joten verojen laiminlyönti tapahtuu yrityksellä usein viimeisenä. Tämä voi johtaa siihen, että YTJ.fi:ssä näkyvä verovelka onkin lopulta enää vain jäävuoren huippu.
Silloin kun maksut viivästyvät, kannattaa asiaan velkojana aina herätä. Jos viivästykset ovat säännöllisiä tai viivästyvät rahasummat alkavat olla yhdessä jo merkittäviä, kannattaa ryhtyä joko perintätoimenpiteisiin tai alkaa rajaamaan mahdollisia vahinkoja, eli purkaa sopimus tai sopimusehtojen niin salliessa keskeyttää muuten palvelu. Kaikessa luotottamisessa, myös maksamattomia laskuja ynnätessä, on hyvä pohtia kuinka paljon olet valmis menettämään, jos velallinen ei jostain syystä enää maksaisikaan mitään. Konkurssit ovat harvinaisia, mutta mitä enemmän rahaa konkurssipesä on velkojalle velkaa, sitä tukalampi on yleensä velkojan taloudellinen lopputulos. Tyypillisesti palveluiden maksusta ei ole olemassa myöskään saatavaa turvaavia vakuuksia, kuten yrityskiinnityksiä tai ulkopuolisia takaajia.
Ryhdy siis toimenpiteisiin mielellään jo ennen kuin viivästyneet maksut ylittävät yrityksesi kipurajan. Ensi vaiheessa viivästyneestä maksusta on reklamoitava, mutta sitä voi myös periä ja sopimuksen voi viivästyksen ollessa olennainen purkaa, tai ainakin uhata sopimuksen purkamisella.
Yrityskumppanin taloudellisen tilanteen selvittämiseen on monia eri tietolähteitä, kuten Asiakastieto Oy:n tai Kauppalehden tietopalvelut. Voit tarvittaessa tilata myös yrityksen tilinpäätöksen luettavaksesi, mutta siitä ilmenevät tiedot ovat helposti julkisuuteen päästessään jo vuoden vanhoja, joten yrityksen tilanne on voinut jo muuttua.
Fysi Partners Finland Oy on alalla isohko ostaja – ja sillä on iso riita verottajan kanssa
Julkisista tilinpäätöstiedoista on käynyt ilmi fysioterapia-alalla suurehkon ostajan Fysi Partners Finland Oy:n riita arvonlisäverosta verottajan kanssa. Riita on summaltaan huomattava: yli 350 000 euroa. Vuoden 2022 tilinpäätöksen liitetiedoista ilmenee seuraava maininta:
-Fysi Partners Finland Oy on saanut 25.11.2022 verottajalta ALV-verotusta koskevan maksupäätöksen suuruudeltaan 350.004,54 euroa. Koska maksupäätös ja sen perusteet eivät huomioi yhtiön 21.12.2018 verottajalta hakemuksen perusteella saatua ALV-verotusta koskevaa ennakkoratkaisua, on yhtiö vaatinut päätöksen oikaisemista ja siitä on tarkoitus tarvittaessa myös valittaa hallinto-oikeudelle. Koska maksupäätös on vailla lainvoimaa, ei yhtiö ole kirjannut riidanalaista maksua velkoihin tilinpäätöksessä. Mikäli verovelka tulisi myöhemmin
maksettavaksi, sillä olisi olennainen vaikutus yhtiön tulokseen ja omaan pääomaan.
Arvonlisäverotusta koskevat riidat verottajan kanssa eivät sinänsä ole poikkeuksellisia, mutta nyt perittävänä oleva summa on suuruudeltaan huomattava suhteessa yrityksen omaan pääomaan. Fysi Partners Finland Oy on omien tilinpäätöstietojena mukaan jo aiemmin lisännyt omaa pääomaansa erillisellä 58 000 euron pääomalainalla. Yritysten on syytä huomioida myös tähän liittyvät riskit mitoittaessaan oman laskutuksensa luotottamista yhtiölle.
Konkurssin sattuessa muista valvoa velat konkurssipesältä – muuten et saa jako-osuutta
Konkurssin sattuessa käräjäoikeus määrää yrityksen omaisuuden luovutettavaksi konkurssipesän hallintaan. Konkurssipesän toiminnasta vastaa tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja. Pesänhoitaja on yleensä asianajaja.
Konkurssista tulee aina maininta viralliseen lehteen, mutta tarvittaessa myös muihin viestivälineisiin. Näin velkojat voivat saada tiedon konkurssin alkamisesta ja valvoa konkurssisaataviaan. Tiedossa olevilta velkojilta on myös pyydettävä saatavien valvontaa.
Saatavan valvonta tarkoittaa sitä, että konkurssipesälle ilmoitetaan määräajan sisällä paljonko konkurssipesä oli konkurssin alkaessa velkojan käsityksen mukaan velkaa velkojalle. Valvottava saatava voi olla esimerkiksi maksamatta jäänyt lasku konkurssiin menneen ostamasta terapiapalvelusta, tai mikä tahansa muukin konkurssin alkamishetkellä maksamatta jäänyt lasku. Ennen konkurssia syntyneiden velkojen maksu pysähtyy konkurssihetkeen.
Pesänhoitajan tehtävä on muuttaa konkurssipesän olemassa oleva omaisuus rahaksi ja maksaa velkojille velkojen suhteessa jako-osuudet. Se, kenellä on eniten velkaa saa yleensä suurimman jako-osuuden, mutta vastaavasti menettää myös suurimman summan rahaa. Hyvin harvoin konkurssipesä pystyy maksamaan kaikki velkansa, ja usein loppuosa tai jopa merkittäväkin osa saatavista jää ilman maksua. Ne ovat velkojalle luottotappioita. Konkurssi on prosessina pitkä. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että velkoja joutuu odottamaan jako-osuuttaan jopa vuosia.