Kyllä kuntoutuksessakin riittää purettavia normeja – täältä niitä pesee!

Hallitus on käynnistänyt vuoden alussa norminpurkutyön, jossa pyritään purkamaan liiallista sääntelyä ja keventämään hallinnollista taakkaa eri hallinnonaloilla. Työn keskiössä ovat varsinkin yritykset, joita koskevaa sääntelyä ja viranomaisvelvoitteita pyritään helpottamaan. Periaatteena on, että mikäli hallitus esittää jotakin uutta, yrityksiä koskevaa sääntelyä, tulee velvoitteita helpottaa muualta.

Koska kuntoutusalalla sääntelyä ja hämmentäviä lakikäytäntöjä riittää, myös Kuntoutusyrittäjät on koonnut oman listansa purettavista normeista. Normit koskevat mm. Soteri-rekisteriä, Kelan kuntoutusta, terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja alihankinnan rajoituksia hyvinvointialueilla. Kaikissa näissä korostuu kuntoutusalan yritysten hallinnollisen taakan lisääminen ja taloudellisesti tuottamattomien velvoitteiden lisääminen yrityksille.

Eri hallituspuolueilla on omat norminpurkutyöryhmänsä, ja Kuntoutusyrittäjätkin on välittänyt normilistaansa eri työryhmiin sekä esitellyt kattavasti normeja päättäjille. Norminpurku on yksi työkalu siihen, että kuntoutus säilytetään yhtenä harvoista sote-toimialoista, joissa pienyrittäjyys on edelleen aito vaihtoehto uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi.

Tässä lista meidän purettavista normeista:

Löydät purettavien normien edellyttämät tarkemmat lakimuutokset ja muuta lisätietoa selvityksestämme täältä.

1) Poistetaan Kelan kuntoutuslain tarpeettomat byrokratiavaatimukset: vaatimus psykiatrian erikoislääkärin lausunnosta kuntoutuspsykoterapian hakemuksen tueksi ja vaatimus siitä, kuntoutussuunnitelman pitäisi olla juuri julkisen terveydenhuollon tekemä

2) Siirrytään rekisteröintimalliin Kelan vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa, ja luovutaan pitkistä kilpailutuksista

3) Muutetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia siten, että lääkärin tarve portinvartijana vähenee täydennyskoulutettavan hoidon ja erilaisten lausuntojen osalta

4) Lisätään terveydenhuollon ammattihenkilöasetukseen musiikkiterapeutin ja audionomin nimikkeet

5) Luovutaan sote-yritysten tarpeettoman tiukoista alihankintarajoituksista julkisessa terveydenhuollossa, sillä yksinyrittäjältä ostettavia alihankintapalveluita ei pitäisi rajoittaa lainkaan

6) Tehdään Soteri-rekisterissä toimipisteen käyntiosoitteen muutos mahdolliseksi niin, että vain nykyisen palvelupisteen osoitekenttää voisi muuttaa

7) Tehdään Soteri-hakemuksen täydentäminen mahdolliseksi ilman erillistä jälkikäteistä päätöstä

8) Luodaan Soteriin työkalu palveluyksiköiden yhdistämiselle

9) Luodaan Soteri-tilanteisiin ennakkoratkaisuelin olennaisten muutosten selvittämiseen

Kelan kuntoutus

1) Poistetaan Kelan kuntoutuslain tarpeettomat byrokratiavaatimukset

• • vaatimus psykiatrian erikoislääkärin lausunnosta kuntoutuspsykoterapian hakemuksen tueksi
    • psykiatrian erikoislääkäri ei tuo kuntoutukseen mitään uutta, vaan on puhdas kumileimasin, joka hyväksyy jo jonkun muun laatiman kuntoutussuunnitelman
  • vaatimus juuri julkisen terveydenhuollon tekemästä kuntoutussuunnitelmasta, niin että kuntoutuja voisi käyttää myös yksityisen terveydenhuollon laatimaa kuntoutussuunnitelmaa
    • hoitoonpääsy nopeutuisi, sillä kuntoutussuunnitelmia on osalla alueista vaikea saada julkisessa terveydenhuollossa tehdyksi

2) Siirrytään rekisteröintimalliin Kelan vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa, ja luovutaan pitkistä kilpailutuksista

• Kilpailutus sulkee pääsyn kuntoutuksen markkinoille ja sieltä pois koko sopimuskaudeksi, lisäksi kilpailuttaminen on työlästä, ja mahdolliset virheet vaikeita korjata, sillä ne voivat edellyttää tuomioistuimen määräystä ja uutta kilpailutusta
• Kelan palveluntuottajien määrä kasvaisi, kun Kelan kuntoutuksen tuottaminen houkuttelisi enemmän, terapeuttien vaihtaminen kilpailutuksen ulkopuolella helpottuisi, muutosten tekeminen olisi helpompaa ja ketterämpää esimerkiksi aluekohtaisesti, ja kuntoutujilla säilyisi parempi varmuus asiakassuhteen kestosta

Terveydenhuollon ammattihenkilöt

3) Muutetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia siten, että lääkärin tarve portinvartijana vähenee

• poistetaan täydennyskoulutukseen perustuvan hoidon kohdalta vaatimus lääkärin lähetteestä
  • muutos vapauttaisi lääkäreiden työaikaa, kun nyt Verohallinnon tulkinnan mukaan täydennyskoulutukseen (esim. ratsastus-, seksuaali-, lymfa- ja musiikkiterapia sekä lääketieteellinen akupunktio) perustuva hoito vaatii aina lääkärin lähetteen arvonlisäverottomuuden ehtona
• poistetaan useat muut lääkärin lähetteen tai todistuksen vaatimukset
  • vältettäisiin kaavamainen lääkärin käytön tarve ja pienennettäisiin lääkäreiden työkuormaa esim. Kelan sairauspäivärahan ja kuntoutushakemuksen liitteiden (ns. B-lausunnot), täydentävän työterveyshuollon, verotarkastusten tai muiden sellaisten tilanteiden osalta, joissa lääkärin lähete on ollut määrittämässä jopa peruskoulutukseen kuuluvan hoidon alv-velvollisuutta

4) Lisätään terveydenhuollon ammattihenkilöasetukseen musiikkiterapeutin ja audionomin nimikkeet

• hyvinvointialueilla tulisi helpommaksi ostaa musiikkiterapiaa ja kuulon kuntoutusta, kun Valviran olisi mahdollista valvoa keskitetystä näiden ammattilaisten taustatutkintoja
• asiakkaan asema selkiytyisi niin, että häntä kohdeltaisiin aina potilaana, jota potilasvakuutus ja potilaan oikeusturva koskevat

Alihankinta

5) Luovutaan soteyritysten tarpeettoman tiukoista alihankintarajoituksista julkisessa terveydenhuollossa, sillä yksinyrittäjältä ostettavia alihankintapalveluita ei pitäisi rajoittaa lainkaan

• hyvinvointialueet tulkitsevat lain alihankinnan vaatimuksia hyvin eri tavoin esimerkiksi niin, että alihankinnalla palveluntuottaja voi tuottaa enintään 49 % palveluista: tällöin hyvinvointialue rajoittaa pienten sote-yritysten mahdollisuuksia osallistua sen ostopalveluiden tuottamiseen
• kuntoutuksessa alihankinnalla on pitkä ja menestynyt historia, ja se koetaan luotettavaksi, sillä alihankintapalvelut ostetaan usein suoraan toiselta yksinyrittäjältä alihankintasopimuksella solmien se käytännössä niin, että palvelua tuottava henkilö on myös yrityksen omistaja

Soteri-rekisteri

6) Tehdään Soterissa toimipisteen käyntiosoitteen muutos aina mahdolliseksi niin, että vain nykyisen palvelupisteen osoitekenttää voisi muuttaa

• • nykyisin tämä saattaa vaatia toimipisteen (Soterissa palvelupisteen) lopettamisen ja uuden avaamisen, jonka hinta on 310-370 euroa. Aiheesta on tullut jäsenyrityksille ristiriitaisia neuvoja aluehallintovirastoista ja Valvirasta. Katso Kuntoutusyrittäjien suositus käyntiosoitteen muuttamiseksi tämän sivun lopusta.

7) Tehdään Soteri-hakemuksen täydentäminen mahdolliseksi ilman erillistä jälkikäteistä päätöstä

• tämä helpottaisi rekisterin ruuhkia, kun esim. puuttuvien päivämäärätietojen vuoksi hakemuksia ei jouduttaisi käsittelemään kahteen kertaan
• tällainen myöhemmin lisättävä tieto ei olisi lain tarkoittama olennainen muutos, eikä siitä siten olisi tarvetta tehdä myöskään uutta rekisteröintipäätöstä: lupaviranomainen voisi vain kuitata tiedon vastaanotetuksi ja annetun ehdon täytetyksi

8) Luodaan työkalu palveluyksiköiden yhdistämiselle

• Soterin siirtymävaiheessa yritysten toimipisteistä on luotu uusia palveluyksikköjä, vaikka palvelupiste olisi tarkoituksenmukaisempi termi toimipisteelle, sillä käytännössä kaikkia toimipisteitä hallinnoidaan samalla omavalvontasuunnitelmalla
• uusi työkalu olisi luotavissa ilman lakimuutosta, Valviran ja aluehallintovirastojen hallinnollisella päätöksellä, ja se mahdollistaisi palvelupisteiden siirtämisen yhden palveluyksikön alaisuudesta toisen palveluyksikön alaisuuteen, jolloin tarpeettomat palveluyksiköt voitaisiin lakkauttaa

9) Luodaan ennakkoratkaisuelin olennaisten muutosten selvittämiseen

• Soteria ohjaavan lain käytännön toimeenpanoon liittyy paljon kysymyksiä, joiden ratkaisukäytäntö on hiljaista tietoa, mm. se, onko julkisessa uimahallissa annettu allasterapia oma palvelupisteensä, ja onko työntekijän palkkaamiselle haettava aluehallintoviraston lupa
• tällaisia kysymyksiä voitaisiin ratkaista ennakkoratkaisuelimessä, jossa olisi edustus valvontaviranomaisista, palveluntuottajista (järjestöistä) ja mahdollisista muista tahoista