Yhteystiedot In English På Svenska Hae

Tutkimus

Image

| 18.9.2018 Itä-Suomen yliopisto

Painonpudotuksesta merkittävä hyöty ylipainoisten uniapnean hoidossa

Kansainvälinen asiantuntijatyöryhmä on laatinut uudet suositukset painonpudotukseen tähtäävistä hoidoista uniapneapotilailla.

Uniapnea on kansansairaus, joka kuormittaa terveydenhuoltoa globaalisti. Uniapneaa sairastaa arviolta noin 8–12 prosenttia aikuisväestöstä, mutta valtaosalla se on edelleen tunnistamatta ja siten hoitamatta.

Ylipaino on uniapnean suurin riskitekijä. Arviolta kaksi kolmasosaa uniapneaa sairastavista henkilöistä on ylipainoisia tai lihavia. Painonpudotuksen on havaittu auttavan uniapnean hoidossa ja jopa parantavan sairauden. Lue koko uutinen

Image

| 21.3.2018 Oulun yliopisto

Laaja tutkimus paljasti vakavia puutteita alaselkäkivun hoidossa

Terveydenhuollon resursseja haaskataan parhaillaankin turhiin tutkimuksiin sekä tehottomiin ja jopa haitallisiin hoitoihin. Asia käy ilmi arvostetussa The Lancet -tiedelehdessä tänään julkaistuista kolmesta laajasta katsausartikkelista, joissa yli kolmekymmentä johtavaa asiantuntijaa kolmestatoista eri maasta on koonnut tutkimusnäyttöä alaselkäkivun syistä, riskitekijöistä ja hoidosta. Professori Jaro Karppinen Oulun yliopistosta on yksi tutkimusten tekijöistä.

– Esimerkiksi luudutusleikkaukset ovat yleistyneet maailmalla, vaikkei niistä ole tutkimusnäyttöä, Karppinen kertoo. Riippuvuutta ja työkyvyttömyyttä aiheuttavien vahvojen opioidien liikakäyttö on suuri ongelma etenkin Yhdysvalloissa. Suomessakin on käytössä paljon tehottomia ja jopa haitallisia hoitoja, joiden käyttöä hoitojärjestelmämme ei tarpeeksi tehokkaasti valvo. Esimerkiksi kuvantamistutkimuksia tehdään liikaa ja niiden tuloksia tulkitaan väärin.

– Kaiken lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset hyvin usein tarkoittamattaan aiheuttavat omilla sanomisillaan ja toimillaan, kuten kuvantamislöydösten väärillä tulkinnoilla, potilaille turhia pelkoja, jotka saattavat pitkittää tai jopa pahentaa kipua, Karppinen huomauttaa.

Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti merkittävin toimintakykyä alentava terveysongelma. Suomalaiset eivät poikkea tässä suhteessa muusta maailman väestöstä ja alaselkäkivut ovatkin meillä yksi tavallisimmista syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Sairaslomalle määräämisen sijaan potilaita tulisikin kannustaa liikkumaan ja pysymään aktiivisina, sillä liikunta on todettu tehokkaaksi alaselkäkivun lievittäjäksi.

Lue koko Oulun yliopiston uutinen

Image

| 15.3.2018 Helsingin yliopisto

Mahdollista alidiagnosointia lasten kielellisissä erityisvaikeuksissa

Lasten kielenkehityksen häiriöt ovat yleinen syy tukitoimiin terveyspalveluissa ja kouluissa. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan on kuitenkin mahdollista, että osa lapsista, joilla on kielellistä erityisvaikeutta, jää ilman diagnoosia Suomessa. Kielellinen erityisvaikeus diagnosoidaan Suomessa WHO:n kansainvälisen tautiluokitusjärjestelmän mukaisesti, mutta diagnosointikriteerit ja terminologia eivät ole kansainvälisesti yksiselitteisiä, toteaa filosofian maisteri Sinikka Hannus väitöstutkimuksessaan, jossa tarkasteltiin kielellistä erityisvaikeutta perusterveydenhuollon puheterapeuttien työssä.Tutkimuksessa havaittiin, että kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyys jäi kauaksi kansainvälisesti raportoidusta esiintyvyydestä, vaikka se 11 vuoden tarkastelujaksolla lisääntyikin.– Alhainen esiintyvyys viittaa kielellisen erityisvaikeuden alidiagnosoinnin mahdollisuuteen, Hannus toteaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin puheterapeuttien testien käyttöä sekä verrattiin kielellisen erityisvaikeusdiagnoosin saaneiden ja heidän verrokkiryhmänsä suoriutumista näistä testeistä Lue väitöstiedote
Image

| 2.2.2018 Itä-Suomen yliopisto

Gerontologista mielikuvitusta vanhustyöhön

Vanhustyössä terveystieteellinen näkökulma on korostunut sekä teorian että käytännön tasolla.  Yhteiskuntatieteiden maisteri Sointu Riekkinen-Tuovisen väitöstutkimus osoittaa, että fyysinen perushoito dominoi ja aikatauluttaa vanhustyön arkea sosiokulttuuristen ulottuvuuksien jäädessä toissijaiseksi. Viime vuosina sosiaalitieteellistä näkemystä on kuitenkin alettu korostaa. Väitöstutkimuksen perusteella vanhustyössä tarvittaisiin enemmän gerontologista mielikuvitusta eli kykyä kyseenalaistaa arjen itsestäänselvyydet.Vanhustyössä arkea kuormittavien rutiinien vähentäminen, työntekijöiden asenteiden tarkastelu ja luovuus ovat tärkeitä elementtejä. Gerontologinen mielikuvitus antaa tutkimuksen perusteella keinoja toimia uudella tavalla vanhustyössä. Uudenlainen työorientaatio innostaa myös uusia työntekijöitä vanhustyöhön. Lue lisää