Musiikkiterapian ALV Kelan kuntoutuksessa

Kelan järjestämä musiikkiterapia ja arvonlisävero

Musiikkiterapian arvonlisäverokohtelu on nyt epätasa-arvoinen. Kuntoutusyrittäjät on ryhtynyt vaikuttamaan, että ongelma poistuu. Ensisijainen täsmälääkkeemme on vaatimus, että musiikkiterapeutti lisätään nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden joukkoon

Kelan kuntoutus 

Kela on säännöllisesti kilpailuttanut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen musiikkiterapian hinnan siten, että tarjotun hinnan on tullut sisältää palvelusta mahdollisesti perittävä arvonlisävero. Musiikkiterapeutti ei ole itsenäinen terveydenhuollon ammattihenkilö, joten palvelun lopullinen arvonlisäverollisuus riippuu terapeutin pohjakoulutuksesta.

Kela ei kuitenkaan edellytä kaikilta musiikkiterapeuteiltaan samaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden taustakoulutusta. Tämä johtaa musiikkiterapeuttien osalta eriarvoiseen kohteluun, koska osalla tarjoushintaa rasittaa arvonlisäveron osuus, mutta osalla taas ei.

Kuntoutusyrittäjien kolme ratkaisuehdotusta asiaan

Vaihtoehto 1: Musiikkiterapeutit lisätään nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden luetteloon muuttamalla terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua asetusta (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 564/1994). Samalla tulisi määritellä musiikkiterapeutin nimikkeeseen sisältyvän koulutuksen laajuus.

Tämä korjausliike selkiyttäisi musiikkiterapeuttien ammatillista asemaa ja musiikkiterapian asemaa terveydenhuollon palveluna. Se muistuttaisi jonkin verran menettelyä, jolla psykoterapeutit hyväksytään Valviran toimesta ja ulotetaan siten julkisen valvonnan piiriin. Julkisen valvonnan piiriin kuuluminen on yksi arvonlisäverodirektiivin asettama edellytys palvelun arvonlisäverottomuudelle.

Esitämme myös, että musiikkiterapeuttien nimikesuojaus asetettaisiin Kelan toimesta palveluntuottajana toimimisen edellytykseksi, kuten toimitaan nyt jo muiden terapioiden osalta. Musiikkiterapeuttien sisällyttäminen terveydenhuollon ammattihenkilöstä annettuun asetukseen kuuluu Kuntoutusyrittäjien lainsäädäntötavoitteisiin.

Vaihtoehto 2: Kela muuttaa kilpailutuskriteerejään siten, että kilpailutuksessa hankinnan vertailu suoritetaan palvelun arvonlisäverottoman hinnan pohjalta. Tässä menettelyssä arvonlisäverolliset toimijat saisivat jonkin verran etua palvelun arvonlisäverosta, sillä he voisivat vähentään tilitettävästä arvonlisäverosta palvelun tuottamiseksi käytetyt arvonlisäverolliset ostot (kuten käytetty sähkö, mahdollinen arvonlisäverollinen tilavuokra jne.).

Menettely vähentäisi palveluntuottajien eriarvoista kohtelua merkittävästi, mutta ei siis vain toisille kohdistuvan vähennysoikeuden vuoksi kokonaan poistaisi sitä. Palveluntuottajille tulisi siksi antaa mahdollisuus vaikuttaa itse siihen, onko heidän myymänsä palvelu lopulta arvonlisäverollista vai ei.

Vaihtoehto 3: Lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että Kelalle erikseen kompensoitaisiin arvonlisäveron osuus samaan tapaan kuin kunnille kompensoidaan niiden ostamien palveluiden arvonlisäverollisuus. Tällä hetkellä Kelan kuntoutuslaissa ei ole erillistä menettelyä sille, että Kelalle korvattaisiin sen ostamien palveluiden arvonlisäveron osuus. Jos Kelan maksama arvonlisäveron osuus kompensoitaisiin, maksaisi Kela palveluista vain käytännössä niiden arvonlisäverottoman osuuden. Muutos tehtäisiin sairausvakuutuslakiin.

Kuntoutusyrittäjät ry on laatinut tästä vaihtoehdosta ja siihen sisältyvistä lainsäädäntömuutoksista kirjeen sosiaali- ja terveysministerille.

Kuntoutusyrittäjät pitää kaikkien musiikkiterapeuttien puolta

Edistämme ja vaikutamme, että terapioiden järjestämisessä kunnat, hyvinvointialueet ja Kela kohtelevat palveluntuottajia reilusti ja tasapuolisesti. Haluamme, että yrittäjät voivat olla mukava antamassa terapioita.

Teemme Suomesta hyvän maan toimia Kuntoutusalan yrittäjänä.