Sairauslomatodistus ei korvaa karanteenia

Päivitetty 5.10.2021 loppuun toimintaohje työnantajalle.

Sairauslomatodistus ei ole kevennetty koronakaranteeni, vaan arvio työntekijän työkunnosta

Selvyyden vuoksi ja vastuuvapauslausekkeena haluan heti alkuun tuoda esille, että en ole lääketieteen asiantuntija, enkä ole kykenevä arvioimaan kenenkään työkykyä. Oheinen blogikirjoitus koskee sellaisia tilanteita, joissa sekä työnantaja että työntekijä ovat yhtä mieltä siitä, että työntekijä on työkykyinen, mutta työntekijälle kirjoitetaan kuitenkin oireiden vuoksi sairauslomatodistus, joka on voimassa vain negatiivisen koronavirustestituloksen saamiseksi.

Sairauslomatodistusta ei kirjoiteta varmuuden vuoksi, eikä odottamaan testituloksia

Sairauslomatodistusta ei tule käyttää pitämään työntekijää poissa työtehtävistä siksi asti, kunnes koronatesti valmistuu. Jos näin toimitaan, ollaan eksytty kauas työsopimuslain mukaisesta luotettavasta selvityksestä työntekijän työkyvyttömyyden osoittamiseksi. Tällaista ohjeistusta kuulee edelleen kuitenkin joissain paikoissa noudatettavan. Tällöin hengitystieinfektion oireet voivat oireiden laadusta riippumatta johtaa ohjeeseen hakeutua koronavirustestiin. Toisinaan testituloksien odottelua varten kirjoitetaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille lyhyt, muutaman päivän sairausloma.

Jos sote-työntekijälle kirjoitetaan todistus työkyvyttömyydestä riippumatta työntekijän varsinaisesta työkyvystä (tätä kohtaa ei voi olla korostamatta liikaa!), ei näin syntyvä todistus ole työsopimuslaissa tarkoitettu luotettava selvitys työntekijän työkyvyttömyydestä. Tällainen asiakirja ei siis kelpaa sairausloman vakuudeksi, vaan kyseinen asiakirja on tarkoitukseltaan lähinnä jonkinlainen lakiin perustumaton ”kevytkaranteeni”.

Työsopimuslakiin ja sairausajan palkkaan ei ole koronapandemian aikana kajottu

Työsopimuslain 2 lukuun ja sen sairausajan palkkaa käsittelevään 11 §:n ei ole tehty muutoksia koronapandemian alkamisen jälkeen tai sen aikana. Laki on pääpiirteittäin edelleen samassa muodossa kuin mihin se on vuonna 2000 kirjoitettu, kun nykyistä työsopimuslakia laajasti uudistettiin.  Laissa todettiin silloin ja todetaan edelleen, että työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Tällä tarkoitetaan työkyvyttömyyttä. Samaisen pykälän mukaan työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Tuo luotettava selvitys on usein sairausajan palkan edellytys, jos nimittäin työnantaja selvitystä vaatii.

Työsopimuslain sairausajan palkanmaksua koskeva pykälä ei huomioi, eikä ole milloinkaan huomioinut sairauden tai tartuntataudin mahdollisia yhteiskunnallisia vaikutuksia tai vaikutuksia muihin työntekijöihin, asiakkaisiin tai ylipäätänsä mihinkään muuhun. Tällaisten huomioiden liittäminen sairausajan työntekijän työkykyä koskevaan luotettavaan selvitykseen ei perustu lakiin, eikä tällaisten oletusten ja odotusten perusteella saa kirjoittaa sairauslomatodistuksia. Lain esitöissä on todettu, että jotkin työehtosopimukset ovat erikseen vuonna 2000 pitäneet epidemiatilanteissa sairaanhoitajan sairauslomatodistusta luotettavana selvityksenä. Tällä on ollut tarkoitus helpottaa arjen byrokratiaa: ei suojata ihmisiä epidemien vaikutuksilta.

Sairauslomatodistus ei ole vaihtoehto karanteenille

Jos yhteiskunta haluaa pitää oireilevan yksilön poissa työstä ja muusta ihmiskontaktista, on siihen aivan selkeä laillinen menettely: tartuntatautilain 60 §:n mukainen karanteeni. Karanteenille on laissa tarkkaan säädetyt edellytykset, eikä niitä voi sairauslomatodistuksella ohittaa.

Hengitystieinfektioiden perusteella sairauslomatodistuksia kirjoittaville minulla on hyvin yksinkertainen ohje: kysy itseltäsi, olisiko henkilö edelleen mielestäsi sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, jos koronaviruspandemiaa ei tarvitsisi ottaa huomioon?

Tällä ajatuksella laki tulkitsee asiaa ja on tulkinnut jo vuosikymmeniä. Työnantajan vastuulla on päättää, mihin työhön hengitystieinfektio-oireinen, mutta muuten työkykyinen työntekijä voidaan työkykynsä puitteissa määrätä. Jos sairauslomatodistuksessa työnantajalta riistetään pois tämä päätäntävalta, ryhtyy sairauslomatodistuksen kirjoittaja itse käytännössä työnantajaksi.

Tällaisessa tilanteessa sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta ei ole ainakaan sillä työkykyisen työntekijän työnantajalla, jota varten todistusta on pyydetty. Liioin ei liene palkanmaksuvelvollisuutta myöskään todistuksen kirjoittajalla, joten kyseinen poissaolo korvataankin ns. työntekijän omasta pussista.

Kaupan päälle työntekijä saattaa saada vielä varoituksen ja toistuessa irtisanomisenkin työstään, koska on ollut poissa työstä ilman lakiin perustuvaa syytä. Tämä ei ole sairauslomatodistuksia ”yhteisen hyvän nimissä” kirjoittavalta taholta vastuullista toimintaa! Karanteeni ja työkyvyttömyyden vuoksi kirjoitettu sairauslomatodistus on syytä pitää edelleen tiukasti erillään.

Työnantajat noudattavat suosituksia, eivätkä saata oireilevaa mutta työkykyistä työntekijää tarpeettomaan asiakaskontaktiin

Jotta työnantajat voivat THL:n ohjeita ja omaa harkintaansa noudattaa, tulisi työnantajille antaa siihen mahdollisuus. Jos työntekijälle kirjoitetaan automaattisesti sairauslomatodistus, ei työnantajalle haluta edes antaa tuota mahdollisuutta. Työkyvyttömyystodistus ilman työkyvyttömyyttä on omiaan vain hankaloittamaan tilannetta entisestään. Tämä kärjistää työnantajien ja työntekijöiden välejä tarpeettomasti, eikä se ole lopulta kenenkään eduksi, koska väärin perustein kirjoitettu työkyvyttömyystodistus ei lailliseksi muutu. Ei, vaikka sillä olisi kuinka hyvä tarkoitus tai vaikka se kuinka perustuisi todistuksen kirjoittaneen organisaation omiin ohjeisiin.

Toimintaohje työnantajalle epäselvissä sairauslomatapauksissa

1. Onko kyseessä sairaus vai oire? Pelkästä oireen aiheuttamasta työkyvyttömyydestä ei yleensä synny sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta. Tästä poikkeuksena on ns. burn out, joka puuttuu virallisesta tautiluokituksesta, mutta joka katsotaan oikeuskäytännössä sairausajan palkan perusteeksi.

2. Onko työntekijän työkyky heikentynyt? Esimerkiksi lievät flunssan oireet voivat olla kiusallisia, mutta eivät välttämättä estä työntekoa. Jos sairaus ei estä työntekoa, ei palkanmaksuvelvollisuuttakaan ole, jos työntekijä kieltäytyy työnteosta.

3. Jos työkyky on heikentynyt, estääkö heikentynyt työkyky kaikkien työsopimukseen kuuluvien tehtävien tekemisen? Työnantajan tulee määrätä työntekijä suorittamaan vain sellaisia tehtäviä, joita hän toimintakykynsä puitteissa voi suorittaa. Tapauksen TT 2011-49 tuomiossa todettiin, että työnantajalla oli oikeus kieltäytyä sairausajan palkanmaksusta, koska työntekijä oli kieltäytynyt suorittamasta mitään työsopimukseen kuuluvia tehtäviä, vaikka olisi työkykynsä puolesta niistä suoriutunutkin.

4. Jos työntekijän esittämä selvitys työkyvyttömyydestään on mielestäsi väärä tai virheellinen, voit vaatia työntekijältä toisen luotettavan selvityksen omasta työkyvyttömyydestään, esimerkiksi työterveyshuollossa. Perusteetta kirjoitetut todistukset työkyvyttömyydestä voidaan saattaa todistuksen kirjoittaneen ammattihenkilön valvontaa varten myös Valviran arvioitavaksi.

5. Vaadi työntekijältä luotettavaa selvitystä sairauden tai tapaturman aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Luotettava selvitys, kuten lääkärintodistus tai muu selvitys, on toimitettava lain mukaan työnantajalle vasta jos työnantaja sitä vaatii. Epäselvissä tilanteissa todistus kannattaa vaatia.

6. Pääsääntönä on, että jos kyseessä ei ole Kelan sairausvakuutuslain nojalla korvaama sairaus, ei se ole työnantajankaan palkanmaksuvelvollisuuteen kuuluva sairaus. Poikkeuksena tästä on ainakin edellä mainittu burn out.