Soteri jumittaa – mitä vaihtoehtoja on?

Soteri jumittaa – onko sille vaihtoehtoja? Keräsimme näkökulmia

Valvira tiedotti 24.4. Soterin hakemukäsittelyn ruuhkan jatkuvan. Valvira ponnistelee entisestään ruuhkan taklaamiseksi, mutta edelleen jono yritystoiminnan käynnistämiseen voi olla 2,5 kuukaudesta eteenpäin. Mitä vaihtoehtoja on? Keräsimme tähän uutiseen ajatuksia. Tilanne ei ole perinteinen, ja perinteisenä jäsenneuvontana tätä on myös vaikea lähestyä. Korvaaviin menetelmiin kun sisältyy omiakin ongelmia, ja tämä kirjoitus on syytä ottaa vastaan lähinnä tilanteeseen liittyvänä pohdiskeluna: varmoja vastauksia kun on tarjolla aika vähän.

Vanhalla yrittäjällä on edessä toimipisteen vaihto, tarvitaanko Soteriin muutoshakemus?

Lain mukaan olennaiset muutokset toimintaan on rekisteröitävä Soteriin. Hallituksen esityksen mukaan olennaisia muutoksia ovat esimerkiksi uusien toimitilojen käyttöönotto tai kokonaan uudelle toimialalle laajentuminen.

Laki ei vastaa suoraan siihen kysymykseen, onko alihankinnan tekeminen toiselle palveluntuottajalle toisen palveluntuottajan jo itselleen rekisteröimään palveluyksikköön olennainen muutos. Todennäköisesti on, ja siitä näkökulmasta alihankkijan olisi muutosilmoitus Soteriin myös tehtävä ja odotettava sen rekisteröintiä.

Jos sen sijaan alihankkija menee tekemään alihankintana kotikäyntejä samoissa kunnissa kuin joissa hän on jo ilmoittanut Soteriin tekevänsä itselleen kotikäyntejä, ei kyse olisi olennaisesta muutoksesta. Työ on samaa, mutta toimeksiantaja vain vaihtuu. Tällöin muutosilmoitusta ei todennäköisesti tarvita.

Kuinka pitkään toisen vastaanottotiloissa tai niiden lähettyvillä tehtävä työ voisi rinnastua saman kunnan alueella itselle tehtäviin kotikäynteihin? Onko se juridisesti oikein, jos vastaanottokäynti tehdään ennen rekisteröintipäätöstä vain alihankkijan eteisessä, ja sisälle toimitiloihin mennään kuntouttamaan vasta muutoshakemuksen rekisteröinnin hyväksynnän jälkeen? Nämä ovat olennaisia kysymyksiä, joihin ei ole kertynyt vielä ratkaisukäytäntöä tai viranomaisohjeistusta.

Perustuslakikysymyksiä – tuulahdus 70-luvulta

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Tämä sama ajatus on löytynyt myös 1970-luvulla Suomessa voimassa olleesta perustuslain edeltäjästä, Suomen hallitusmuodosta, ja silloinen ristiriita ratkaisiin aiempaan lainsäädäntöön jakamalla yrittäjät ilmoituksenvaraisiin itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja luvanvaraisiin yhtiömuotoisiin työnantajatoimijoihin. Olemme nyt jälleen saman historiallisen kysymyksen äärellä, kuin 1970-luvullakin.

Vähänpä ovat ajat muuttuneet.

Yritystoiminnan estyminen voi taloudellisesti niukkoina aikoina tarkoittaa peruuttamattomia  tulonmenetyksiä. Jos Soteriin on jo tehty toiminnan aloittamis- tai muutosilmoitus, mutta toimintaa ei voida laillisesti käynnistää ennen kuin muutosilmoituksesta on saatu päätös, rajoitetaan palveluntuottajan vapautta toimia yrittäjänä. Tämä ei itsessään ole automaattisesti perustuslain vastaista.

Perustuslaillinen oikeus toimia yrittäjänä ei siis missään nimessä ole rajoittamaton. Lakiin kirjattuja määräyksiä esimerkiksi rekisteröintivelvoitteesta on noudatettava.

Vaan entäpä jos viranomainen käsittelee hakemusta pitkään, yli kuukauden tai jopa useita kuukausia? Jossain kohtaa todennäköisesti käsittelyaika on niin pitkä, että sen voidaan argumentoida rajoittavan perustuslaillista elinkeinotoiminnan vapautta liiaksi. Se ei oikeuta rikkomaan lakia, mutta voi teoriassa estää rangaistuksen saamisen kyseisen lain rikkomisesta. Yrittäjän näkökulmasta kun tilanne voi olla perustuslain vastainen. Jos perustuslaki on ilmeisessä  ristiriidassa lain kanssa, tulee laki jättää tuomioistuimessa huomioimatta. Tämä ei ehkä Soteri-rekisteriä koskevassa asiassa tule ensimmäisenä eteen, mutta kysymys leijuu kyllä hiljaa taustalla.

Olemmeko saavuttaneet sen pisteen jo joissain hakemuksissa, että toiminnan ennenaikainen aloittaminen voidaan perustuslain perusteella antaa yrittäjälle anteeksi, vai saavutetaanko sellaista pistettä ikinä? Sitä emme valitettavasti tiedä, ennen kuin vasta jälkikäteen. Toimintansa mahdollisesti etuajassa (ennen rekisteröintiä) aloittanut yrittäjä voi joutua vastaamaan rikkeistään jopa oikeudessa. Onhan terveydenhuollon sääntöjen rikkominen rikoslaissa säädetty rikos (rikoslain 44 luvun 3 §).

Perustuslakikorttia on tuollaisessa oikeudenkäynnissä syytä heiluttaa, samoin kuin vedota viranomaisten poikkeukselliseen hitauteen, mutta mikään läpihuutojuttu asia ei oikeudellisesti ole, kumpaankaan suuntaan, vaikka lupahakemuksen käsittely olisi viranomaisesta johtuen merkittävästi viivästynyt. Oma osansa on silläkin, onko yrittäjä täyttänyt mahdollisesti Soteriin kirjatun hakemuksen väärin. Tätäkin on tapahtunut, koska järjestelmä on ollut vaikeakäyttöinen.

Viranomaisille olisi myös annettava edes mahdollisuus käsitellä oikein täytetty hakemus säällisessä ajassa, ennen kuin lakia lähdettäisiin tietoisesti rikkomaan, ja aloittamaan toimintaa ennen rekisteröintiä. Jos toiminnan aloittaa heti seuraavalla viikolla ilmoituksen antamisesta, ei perustuslailliseenkaan suojaan voi ainakaan luottaa. Kuinka pitkän odotuksen perustuslakikortti mahdollisesti vaatisi, sitä emme todellakaan tiedä.

Uusi yrittäjä ei ole Soterissa, eikä pääse aloittamaan yritystoimintaansa ennen Soteri-rekisteröintiä. Mikä avuksi?

Lain mukaan toimintaa ei saa aloittaa, ennen kuin sekä palveluntuottaja että tämän käyttämä palveluyksikkö (sekä palvelupisteet) on rekisteröity erillisellä päätöksellä Soteriin. Asiassa on yllä mainittu perustuslaillinen näkökulma, mutta sitä voidaan lähestyä myös Sote-valvontalain sisältä käsin.

Sote-valvontalain rekisteröintivelvollisuus ei nimittäin koske vuokratyövoimaa eikä työsuhteista työvoimaa. Vuokratyövoimaa välittävän yrityksen tai työntekijän ei tarvitse siis erikseen rekisteröityä Soteriin.

Kuitenkin työnantajasta tai vuokratyövoiman käyttäjäyrityksestä riippuen sekä vuokratyövoiman lisääminen, että alihankkijoiden lisääminen saattavat jo itsessään edellyttää olennaisen muutoksen ilmoittamista soteriin. Asia voi siis joka tapauksessa tulla työtä tilaavan yrityksen omana Soteri-muutoksena eteen

Hallituksen esityksen mukaan yhden hengen työpanoksen lisääminen on pienessä yrityksessä merkittävämpi muutos kuin isommassa yrityksessä, mutta tarkkoja määrärajoja ilmoitusvelvollisuudelle laki ei aseta. Asia on yrityksen ja valvonviranomaisten harkittavissa.

Muutosilmoituksen saa toki tehdä Soteriin aina ns. varmuuden vuoksi, jos epäilyttää, onko kyseessä omalle kohdalle ns. olennainen muutos.

Yhtiömuotoinen yrittäjä voisi periaatteessa vuokrata myös itseään

Osakeyhtiö ja sen omistajayrittäjä voivat aina sopia työsuhteesta. Näin ollen käytännössä voisi olla mahdollista, että yhtiö vuokraisi ainoaa työntekijäänsä, eli yrittäjäänsä edelleen käyttäjäyritykselle, eli tilaajalle. Tällöin osakeyhtiö ei voisi tarjota terveyspalveluita omaan lukuunsa, mutta osakeyhtiö saisi kuitenkin rahaa käyttäjäyritykselle välittämästään työpanoksesta.

Ennakkotapauksia yrittäjän työpanoksen vuokraamisesta vuokratyönä eteenpäin ei juurikaan ole. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että tällaiselle mallille ei useilla aloilla ole ollut tarvetta. Tässä mallissa voi siis tulla vastaan siis ennakoimattomiakin onglmia. Siksi tätä vuokratyömallia ei voi oikein varauksetta suositella. Edelläkävijät joutuvat usein tekemään paljon sellaista työtä mitä muut myöhemmin eivät, tai voivat joutua jopa peräytymään, kun toiminta osoittautuu syystä tai toisesta mahdottomaksi toteuttaa. Sekin mahdollisuus on syytä pitää mielessä, että perääntymisreittikin olisi oltava: niin sanotusti plan B.

Vuokratyöhön ei kuitenkaan Sote-valvontalain 2 §:n nojalla tarvittaisi Soteri-rekisteröintiä, tai ei ainakaan työvoimaa vuokraavan tai välittävän yhtiön näkökulmasta. Tämä voisi siten periaatteessa toimia tilapäisenä ratkaisuna yhtiön akuuttiin rahantarpeeseen, kun varsinaista omaa toimintaa ei voida käynnistää vielä, koska Soteri-rekisteröintiin ei ole saatu viranomaisilta hyväksyvää päätöstä.

Samalla tavalla työvoimaa voisi toki vuokrata myös jonkin ulkopuolisen toimijan kautta. Tällöin tuo ulkopuolinen toimija ottaa kuitenkin oman siivunsa rahavirroista. Harva ryhtyy työnantajaksi ilman siitä myöhemmin saatavaa voittoa, koska työnantajuuteen liittyy aina riskejä.

Kuntoutusyrittäjien jäsensivuilla on muuten malli myös henkilöstövuokrauksen puitesopimuksesta yritysten välille.

Ammatinharjoittajille työvoiman vuokraamisen malli ei luultavasti toimisi teoriassakaan, koska ammatinharjoittaja ja yrittäjä ovat yksi ja sama oikeushenkilö. Itseään ei välttämättä voi vuokrata, tai ainakin yritys ja yrittäjä pääsisivät kerralla ns. edelläkävijöiden altaan syvään päätyyn. Ainakin verojen ennakkoperintävelvollisuus voi aiheuttaa kysymyksiä: kenellä se on, ja pitäisikö vuokratyökorvausta kuitenkin kohdella palkkana? Mahdollisesti ei, mutta kysymykset ovat joka tapauksessa vaikeita. Toisaalta rohkea rokan syö, ja joku on aina ensimmäisenä jossain.

Työsuhteesta voidaan sopia määräajaksi siten, että työsuhde päättyy kun Soteri-rekisteröinti on tehty

Erityisesti työntekijän aloitteesta työsuhde voidaan solmia koska tahansa määräaikaiseksi siten, että työsuhde päättyy automaattisesti kun yritys saa Soteri-rekisteröinnin. Työsopimuksen kestoksi kirjataan tällöin työsuhteen arvioitu kesto. Tämä voisi houkuttaa sekä tulevaa alihankkijaa että tilaajaa sopimaan määräaikaisesta työsuhteesta, jotta työt saataisiin käyntiin.

Tämä vaihtoehto sopii lähinnä niille toimeksiantajille, jotka ovat jo työnantajia, ja joille työntekijän vakuutusten ottaminen ja työterveyshuollon järjestäminen ovat vanhastaan tuttuja asioita.

Oma vaivansa tästä tilapäisen työsuhteen mallista kuitenkin on, koska työsuhde on aina työsuhde, ja eroaa kovin alihankintasuhteesta. Alihankinnan korvaaminen työsuhteisella työvoimalla voi olla myös osittain koko alihankinnan käytön tyhjäksi tekevä idea. Ajatus kun usein on, että molemmat osapuolet vastaisivat itsenäisesti omista velvoitteistaan. Työsuhde muuttaa tätä tasapainoa aika paljon.

Kaikkein riskittömintä on odottaa rekisteröintiä

Vaikka asiaa miten päin pyörittelisi, on riskienhallinnan kannalta aina parasta odottaa yrityksen asianmukaisen Soteri-rekisteröinnin voimaantuloa. Tällöin sekä tilaaja että alihankkijayrittäjä välttyvät monenlaisilta mahdollisilta ennakoimattomia yllätyksiltä.

Tästä näkökulmasta toivomme Valviralta ja aluehallintovirastoilta nyt syntyneen tilaneen mahdollisimman nopea ratkaisemista. Perustuslaillisiin ongelmiin vetoaminen kielii yleensä jo siitä, että ongelmissa aletaan olla jo aika syvällä. Mistään olankohtautuksella selvitettävästä asiasta ei enää ole missään nimessä kyse, kun ihmisten toimeentulo viivästyy kuukausikaupalla.