Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry perustettiin 28.8.1972: järjestön nimen historian monet vaiheet

Rekisteröintipäivä patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä sekä yhdistyksen nimi tuolloin

28.8.1972: Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry perustetaan

Perustajajäseninä toimi 25 fysioterapiayritystä.

SFHL ry valvoo ja edistää fysikaalista hoitotoimintaa harjoittavien laitosten ja yksityisten elinkeinonharjoittajien ammatillisia ja lakisääteisiä etuja, ja pyrkii kohottamaan alan ammattitaitoa ja yleistä arvonantoa. SFHL:n kutsumanimeksi vakiintui myöhemmin nimen iskuosa Fysi. Liiton tärkein toimintamuoto on 70-luvulla alan erikoiskurssien järjestäminen jäsenlaitosten henkilökunnalle. Liitto on myös aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Liitto järjestää myös yritystaloudellisia kursseja. Kuntoutus on terminä keskiössä heti alusta alkaen. Liiton ensimmäinen työsopimusmalli laadittiin jo 1973. Sairausvakuutuskorvaus ja hinnoittelu ovat edunvalvonnan keskiössä.

1974 syyskokouksessa pohdittiin voivatko myös henkilöt liittyä jäseniksi. Henkilöjäsenille ei tuolloin löydetty säännöistä estettä. Jäsenmäärän kasvu oli voimakasta, ja 1978 jäseninä oli jo 130 laitosta. Liitto perustettiin Helsingissä, mutta siirtyi jo 1974 Turkuun. Vuoteen 1979 asti liiton toimintaa pyörittivät jäsenet itse puheenjohtajan ja sihteerin ominaisuudessa. Tämän jälkeen palkattiin ensimmäinen toiminnanjohtaja.

1980 järjestettiin ensimmäiset ”FYSI-päivät”. Tapahtuman nimi muutti matkalla jonkin verran muotoaan. Nykyään tapahtuma on jaettu kahteen osaan, joista yrittäjäpuoli tottelee nimeä Kuntoutusyrittäjäpäivät sekä ammatillisen täydennyskoulutuksen puoli tänä vuonna nimeä Fysioterapia ja toimintaterapia 2022.

1980-luvulla perustettiin mm. hinnoittelutoimikunta, joka ohjasi paikallistoimintaa. Tärkeimpänä pyrkimyksenä oli ”vakaan hintatason aikaansaaminen”. Suomen talous oli 1980-luvulla kovassa nousussa, ja alalle tuli uusia toimijoita sekä myös paljon uusia jäseniä. Edunvalvonnassa ajankohtaisia asioita olivat työterveydestä maksettava korvaus, sairausvakuutuslain uudistaminen sekä vakuutusyhtiöiden korvaamien hoitojen maksujen edistäminen. Kelan suorakorvausjärjestelmä (silloin suorapalautusjärjestelmä) teki myös tuloaan. Tuleva ja nykyisinkin vielä voimassa oleva laki yksityisestä terveydenhuollosta vaati paljon edunvalvontaa.

Vuoden 1984 alussa tuli voimaan VALTAVA-niminen lakiuudistus (virallisemmin uudistus sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja valtionosuutta koskevasta lainsäädännöstä), joka muutti mm. kuntoutuspalveluiden rahoitusta valtiolta kunnille. Tämä tarkoitti kuntien lisääntyviä kuntoutuspalveluiden ostoja yksityiseltä sektorilta. Tämä edellytti laajaa jäsenistön ja kuntien tiedottamista.

1985 myös yhdistyksessä kohahti, kun lääkintöhallituksen pääjohtaja Ruokola uhkasi yksityisiä toimijoita, myös kuntoutusyritykset erikseen mainiten, lupamäärien rajoittamisella sekä lääkintävoimistelijoita pakollisella vuoden harjoittelulla julkisella puolella terveyskeskusten henkilöstön saatavuusongelman ratkaisuksi. Yhdistys vastasi tähän puolustamalla ihmisten vapautta valita yksityisen ja julkisen välillä sekä toteamalla, että yksityistä terveydenhoitosektoria tarvitaan täydentämään kunnallisia palveluita.

1980-luvulla hallituksen kokouksia pidettiin pääosin ravintoloissa eri puolilla Etelä-Suomea. Yhdistyksellä oli kuitenkin koko vuosikymmenen toimitilat Turun keskustassa. Vuonna 1985 tapahtui jotain poikkeuksellista, kun hallitus kokoontui yhden kerran etäkokoukseen puhelimitse.

1987 muutettiin hallituksen jäsenyys kahden vuoden mittaiseksi.

Vuonna 1988 yhdistys osti itselleen toimitilat osoitteesta Sibeliuksenkatu 3, Turku. Samana vuonna perustettiin myös yhdistyksen oma lehti: Fysikaalinen hoito. Hintatoimikunta kokoontui viimeisen kerran vuonna 1988.

31.01.1992: Fysioterapiakeskusten Liitto, Fysioterapicentras Förbund FYSI ry

Nimi otettiin käyttöön 1993 alussa. ”Alan yrittäjät uskovat vaikeinakin aikoina, että jatkuva muutos, uusiin haasteisiin vastaaminen, takaa tulevaisuuden alalla, jolla työn määrä vain kasvaa kaiken aikaa.” – Sonja Tuomolin, Viherlaakson Fysikaalinen hoitolaitos, SFHL 20 vuotta 3.10.1992

Nimenmuutoksen tarkempi syy ei tätä kirjoitettaessa ollut selvillä, mutta taustalla on saattanut olla ”laitos” sanan hieman jo vanhakantainen poljento, jonka lisäksi varsinaisia laitoslupia ei enää vuoden 1991 alusta voimaan tulleen yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaan myönnetty. Yrityksillä oli yksikertaisesti oltava lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Sanalla oli myös ympärivuorokautiseen toimintaan viittaava kaiku. Terapiakeskuksia pidettiin sen sijaan nimeen sopivana nykyaikaisena korvaajana.

1992 vuoden lopussa perustettiin Suomen Fysikaaliset hoitolaitokset SFHL Oy lehden kustantamista ja näyttelyitä varten. Osakeyhtiö kantoi alusta alkaen yhdistyksen jo käytöstä poistettua nimeä. Osakeyhtiön nimeksi tuli lopulta vuonna 2018 Suomen Kuntoutuskouluttajat Oy.

Lama runteli suomea ja yhdistystä: vuonna 1992 maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi jouduttiin erottamaan jopa 22 jäsenyritystä. 27 yritystä erosi, pääosin toiminnan lopettamisen vuoksi. Vuosikymmenen alku oli vaikeaa aikaa yritystoiminnalle.

11.01.1994: Suomen Fysioterapiakeskusten Liitto, Finlands Fysioterapicentras Förbund FYSI ry

1994 sääntöjä muutettiin siten, että ammatinharjoittajat voivat liittyä yrittäjäjärjestö FYSI:n ulkojäseniksi. Nimitys ulkojäsenistä oli käytössä vuotaan 2018 sääntöuudistukseen ja nimenmuutokseen saakka. Toimintakertomukset ja jäsenmäärä heijastelevat lamaa: sekä jäseniä että edunvalvontatoimia yhdistyksellä oli aiempaa vähemmän.

Nimi ”fysioterapiakeskusten liitto” haki vielä muotoaan, ja vaihtui uudelleen vain kolme vuotta myöhemmin.

30.06.1997: Suomen Fysioterapiayrittäjät FYSI ry, Finlands Fysioterapiföretagare rf

Vuoden 1996 vuosikokouksessa yhdistyksen nimi vaihdettiin, jotta voitaisiin paremmin korostaa yhdistyksen tehtävää alan yritysten ja yrittäjien edunvalvojana.

1990-luvun lopulla Suomi toipui vielä lamasta, ja esimerkiksi fysioterapeuttien ongelmana oli myös työttömyys. Fysioterapeuttien työtilanne toipui kuitenkin 90-luvun loppua kohden nopeasti. Jäsenyrityksiä on koko 90-luvun ajan noin 500 ja toimipisteitä noin 600.

Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi 1997, että tulevaisuudessa siirryttäisiin yksikanavaiseen rahoitukseen. Sen pelättiin romuttavan sairausvakuutuslain mukaisen korvausjärjestelmän. Monikanavarahoituksen purkua vastustettiin yhdessä TEPA ry:n kanssa 90-luvun lopulla.

90-luvun lopussa valvottiin markkinoita puolin ja toisin. Yhdistys teki kanteluita kunnallisesta toiminnasta kilpailuvirastolle ja myös yhdistyksen käyttämistä sopimuspohjista tehtiin kanteluita kilpailuvirastolle. Kilpailuvirasto ei ryhtynyt enempiin toimenpiteisiin kummassakaan asiassa.

Vuoden 2000 toimintasuunnitelman mukaan Suomen Fysioterapiayrittäjät FYSI ry:n tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä lääkinnällistä kuntoutusta ja muuta lääkinnällistä hoitotoimintaa harjoittavien sairaanhoito- ja tutkimuslaitosten ja yhteisöjen välillä, sekä edistää jäsenlaitosten ammatillisia ja lakisääteisiä etuja ja kohottaa alan yleistä arvonantoa sekä ammattitaitoa mm. jako- ja täydennyskoulutuksen sekä tiedotuksen avulla.

Toiminta perustui vielä 2000-luvun alkuun asti miltei kokonaan puhelimiin, kokouksiin, kopioihin, fakseihin, tarroihin ja kirjeisiin. Kotisivut yhdistys sai 1996 STM:n hankerahalla, mutta omaa verkkotunnusta (fysi.fi) ei tuolloin vielä ollut. FYSI-lehti oli voimissaan noin 8000 kappaleen painoksella. Ikioma verkkotunnus rekisteröitiin 12.11.2002.

Toiminnassa oli mukana alusta alkaen laitosluvallisten toimijoiden lisäksi myös ammatinharjoittajia, mutta vuosituhannen vaihteessa yhdistyksen keskiössä olivat nimenomaan laitokset. Ammatinharjoittajat saivat liittyä, mutta vain ulkojäseninä. Yhdistys luonnehti itseään yrittäjäjärjestöksi. Yhteistyötä tehtiin tuolloin TEPA ry:n ja keskuskauppakamarin kanssa. Yhdistys rahoitti jonkin verran myös fysioterapiatoimintaa.

2001 yhdistys päätti siirtää toimitilansa Turusta Helsinkiin. Turun liikehuoneisto jäi kuitenkin yhdistyksen omistukseen.

2000-luvun alussa yhdistys keskittyi koulutustoiminnan kehittämiseen ja haki myös EU-avustuksia erilaisiin projekteihin. Yhdistys järjesti myös ulkomaanmatkoja ja kehitteli jäsenten kanssa tietotekniikkaa yritystoiminnan avuksi, kuten 2000-luvun alun IT-kuplassa kuului tehdäkin. Jäsenistön apua varten kehiteltiin Fysitest -nimistä sovellusta.

2000-luvulla toimiston puhelimet käyvät kuumina aina Kelan kilpailutusten aikaan, kuten tänäkin päivänä. Jäsenistöllä riitti kysyttävää Kelan lomakkeiden täyttämisestä. Kelan kilpailutukset järjestettiin tuolloin eri puolilla Suomea eri aikoihin. Yhdellä alueella kilpailutukset olivat jo päättyneet kun seuraavalla vasta aloiteltiin.

Yhdistys vaikutti aiempien vuosikymmenten tapaan aktiivisesti, lausui lakiesityksiin, osallistui julkiseen keskusteluun sekä tapasi aktiivisesti yhteistyötahoja. Kelan sairausvakuutuskorvauksen tulevaisuus, toiminta ja siihen liittyvät yksityiskohdat työllistivät yhdistystä säännöllisesti.

29.06.2006: Suomen fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät FYSI ry

Vuonna 2006 yhdistyksen nimeen lisättiin siellä nykyisinkin olevat sanat: Suomen ja Kuntoutusyrittäjät. Uusi nimi koettiin paremmin jäsenyritysten toimintaa vastaavaksi. Lääkinnällinen kuntoutus muodosti merkittävän osan monen jäsenyrityksen toiminnasta ja kuntoutuksen merkitys oli voimakkaasti korostumassa terveydenhuollossa. Yhdistyksen kevätkokous hyväksyi nimenmuutosehdotuksen.

2006 yhdistys kertoi jäsenmarkkinoinnissa olevansa fysioterapialaitosten edunvalvontajärjestö, joka edistää jäsenistönsä ammatillisia ja lakisääteisiä etuja.

2006 yhdistys liittyi Suomen Yrittäjät ry:n toimialajärjestöksi. Yhdistyksillä oli ollut yhteistä toimintaa toki jo aiemminkin, niin Suomen Yrittäjien kuin sen edeltäjän Suomen yrittäjäin keskusliiton kanssa.

2007 säädettiin ensimmäinen laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Koko 2000-luvun yhdistys oli aktiivinen jäsentensä sähköisen toiminnan edistäjä, ja myös jäsenistöä koulutettiin ja valmisteltiin uuden lain mukaisten potilastietojärjestelmien käyttäjiksi. Valtakunnallisia Kanta-palveluita ei kuitenkaan vielä 2000-luvun aikana saatu laajaan käyttöön, mutta 2010-luvun puolivälissä Kanta-palveluiden potilastiedon arkistoon liittyi ensimmäinen jäsenyritys.

2006 valmistauduttiin perustumaan fysioterapiayritysten verkostomaiseen toimintaan perustuva yritys, joka tekisi yhdessä hankintoja jäsenistön puolesta. Yritys perustettiin vuonna 2008 nimellä Fysi Partners Oy. Yhdistys oli näin perustetun yrityksen vähemmistöosakkaana 10 % omistusosuudella 2010-luvun loppuun saakka.

01.12.2010: Suomen fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry

Vuonna 2010 yhdistyksen nimestä poistuivat tilapäisesti yrittäjät, ja tilalla korostettiin fysioterapia- ja kuntoutusyrityksiä. Muutosta perusteltiin sillä, että yhdistyksen jäsenet olivat pääosin nimenomaisesti yrityksiä, eivät yrittäjiä. Yhdistyksen jäsenistö oli ja on edelleen vahvasti tästä huolimatta yrittäjävetoista ja myös henkilöjäseniä on merkittävä osa jäsenistöstä.

Ulkopuolelta omistettu ja johdettu kuntoutusalan yritys on edelleen tänä päivänä suhteellisen harvinainen ilmestys, joskin tällä vuosikymmenellä alalle alkoi ilmestyä aiempaa enemmän pääomasijoittajavetoisia yrityksiä. Tämä johti yr-nimityskauppoihin ja yrityskokojen kasvuun, joka jatkui hiljalleen koko vuosikymmenen. Koko vuosikymmenen ajan jäsenkyselyissä merkittävä osa 50 tai 60-vuotiaista jäsenyrittäjistä ilmoitti harkitsevansa yritystoiminnan myynnistä. Moni heistä myös toteutti suunnitelmansa. Suuremmat fysioterapia- ja kuntoutusyritykset koostuvatkin suurelta osin pienemmistä yhteen kerätyistä yksiköistä, aiemmin itsenäisistä yrityksistä. Ilmiö ei rajoitu pelkästään kuntoutusalaan, vaan on tuttu läpi koko yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon yrityssektorin.

2010-luvulla lausuttiin erityisesti sote-uudistukseen, joka teki koko vuosikymmenen ajan kovasti tuloaan. Sote-uudistus on astunut nyt osittain voimaan ja aiempien maakuntapohjaisten esitysten pohjalta rakennetut hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alusta. 2010-luvun lopulla liityttiin jo kovasti Kanta-palveluiden käyttäjiksi ja 2020-luvulla arviolta kolme neljäsosaa yhdistyksen jäsenistä käyttää tavalla tai toisella potilastiedon arkistoa.

Laki yksityisestä terveydenhuollosta todettiin jo tuolloin vanhentuneeksi ja sitä ehdotettiin korvattavaksi uudella palveluntuottajalailla. Palveluntuottajalakia ei lopulta tullut, mutta asia palasi 2020-luvulla uuteen eduskuntakäsittelyyn sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain nimikkeellä. Lakiesityksen nyt käsittelyssä olevat perusratkaisut ovat suurelta osin samat, kuin mihin yhdistys lausui jo 2010-luvulla.

Yhteistyö Kansaneläkelaitoksen kanssa oli aiempien vuosikymmenten tapaan vahvaa ja säännöllistä. Kelan kanssa asioitiin niin sairausvakuutuskorvausten, tilastotietojen, koulutusten kuin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksenkin asioissa.

2010-luvulla oli lyhyen aikaa käytössä sääntömuutos, jossa yhdistyksen vuosikokouksen nimittämä hallitus valitsi hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Hyvin pian palattiin kuitenkin tätä ennen ja nykyisinkin käytössä olevaan järjestelyyn, jossa yhdistyksen kokous valitsee suoraan hallituksen puheenjohtajan ja myös varapuheenjohtajan.

18.01.2018: Suomen Kuntoutusyrittäjät ry

Yhdistyksen nimenmuutoksesta Kuntoutusyrittäjiksi päätettiin syksyn 2017 vuosikokouksessa. Aloite nimen uudistamiseksi tuli jäsenistöltä, jonka yrityspohja oli hiljalleen laajentunut Fysi -nimen alla fysioterapiayrittäjien lisäksi toimintaterapia- ja puheterapiayrittäjiin. Ennen ja erityisesti nimenmuutoksen jälkeen mukaan on tullut myös psyko-, musiikki-, ja ravitsemusterapiayrittäjiä sekä kuulon kuntoutusta ja eri terapialajien eläinavusteisia muotoja, kuten ratsastusterapiaa.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuosikymmenen lopulla noin 650 jäsenyritystä ja yrittäjää ja näillä oli ja on edelleen noin 1000 toimipaikkaa.