Suomen Kuntoutusyrittäjät Karjalaisessa: Pitkittyneen etätyön vaikutukset näkyvät ihmisten hyvinvoinnissa – fysioterapeutti auttaa ilman lähetettäkin

Sanomalehti Karjalainen haastatteli Suomen Kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtajaa Satu Grekiniä ja Kuntokeskus Energy Oy:n toimitusjohtajaa ja fysioterapeuttia Kari Karhua etätöiden vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin.

Kuntoutusala on ollut vaikeuksissa keväästä lähtien ja se on vaikuttanut armottomasti ammattilaisten tuloihin ja töiden tekemiseen. Myös Karhu on kokenut rajoitusten vaikutuksen liiketoimintaansa.

Nyt vaikeuksia aiheuttaa pitkään jatkunut etätyö. Iso osa työntekijöistä on ollut keväästä asti etätöissä omassa kodissaan epäergonomisissa työskentelyolosuhteissa.

– Etätöitä suositellaan ja asiakkaat tekevät töitään kotikonttoreissaan pikku läppärillä. Työergonomiat jäävät siten pääosin toteutumatta. Lisäksi töiden tauotus työn lomassa, joihin olemme asiakasyrityksiemme väkeä ohjanneet, jäävät monesti tekemättä. Tämä voi aiheuttaa kokonaisuutenaan myöhemmässä vaiheessa jopa merkittäviäkin tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, Kari Karhu ennakoi.

Esimerkiksi rannekanavat tukkeutuvat helposti huonon ergonomian seurauksena ja niska-hartiaseutu tarvitsisi säännöllistä huoltoa.

Fyysisen oireilun lisäksi Karhua huolettaa sosiaalinen eristäytyminen.

– Työyhteisön tuoma tuki ja sosiaalinen kanssakäyminen jäävät monelta osin pois. Mitä se jatkossa aiheuttaa, sitä emme tiedä. Monessa tapauksessa työpaikkaan kytköksissä oleva liikunta- ja harrastustoiminta voivat jäädä jopa kokonaan pois. Syntyvät tuki- ja liikuntaelinten vaivat kroonistuvat erittäin helposti, Karhu muistuttaa.

Kuntoutukseen pääsy vaikeaa vaikka tarve terapiapalveluille kasvaa

Etätyöntekijät tarvitsisivat kuntoutusta nyt enemmän kuin koskaan, jotta vältyttäisiin vaikeilta terveysongelmilta.

Kuntoutujien haasteena on kuitenkin tällä hetkellä saada fysioterapialähetteitä ja Kelan pienet korvaukset eivät kata tarpeeksi terapiakäyntien hinnasta.

Karhu muistuttaa, että fysioterapiaan on mahdollista päästä ilman lääkärin lähetettä.

– Kelakorvauksen hyöty asiakkaalle on tällä hetkellä minimaalinen: tunnin fysioterapiasta asiakkaalle korvataan kahdeksan euroa. Fysioterapiaan voi kuitenkin tulla myös ilman lääkärin lähetettä, jolloin asiakas säästää heti lääkärinpalkkiot. Mikäli fysioterapeutin tekemässä perustutkimuksessa tulee esille jotain, mikä vaatii tarkempia tutkimuksia, varaamme asiakkaalle ajan lääkärin vastaanotolle, Karhu opastaa.

Lääkärikäynnin hintahaarukka on noin 50-200 €. Tähän hintaan olisi mahdollista käydä useamman kerran terapeutilla. Karhun mukaan myös palvelusetelit auttaisivat asiakkaita.

– Sillä turvattaisiin asiakkaiden fysioterapiaan ja kuntoutuspalveluihin nopea pääsy ja kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu. Palvelusetelillä olisi erittäin suuri vaikutus myös ikäihmisten kotona selviämiseen ja jaksamiseen. Palvelusetelin myötä pystyttäisiin turvaamaan kuntoutuspalveluiden saatavuus myös pienillä paikkakunnilla. Nyt käytössä olevalla toimintamallilla palveluiden saatavuus syrjäseuduilla heikkenee vääjäämättä, Karhu harmittelee.

Kuntoutusalalla ongelmia rajoituksissa ja kohonneissa henkilöstökuluissa 

Keväällä kuntoutusalalla ongelmia aiheutti sosiaali- ja terveysministeriön rajoitukset, jotka lopettivat lähes kokonaan esim. ikäihmisten ja vaikeasti vammaisten kuntoutuksen sekä estivät hoitokotien asukkaille hoidon antamisen.

– Varsin monelle asiakkaalle kuntoutuksen pitkäaikainen puuttuminen aiheutti osin merkittäviäkin kunnon ja toimintakyvyn alentumisia, joita nyt sitten koetetaan paikkailla. Toivottavaa on, ettei tällaista uutta rajoitusjaksoa enää tule käytäntöön missään vaiheessa, Karhu kertoo.

Viime keväänä Suomen Kuntoutusyrittäjien teettämässä kyselyssä tuli ilmi, että neljä viidestä jäsenyrityksestä on joutunut sopeuttamaan toimintaansa. Joka toinen jäsenyritys arvioi liiketoimintansa huononevan.

– Myyntiä laskee se, että tautitilanteen vaihdellen aina jokin kunta tai yksikkö on epäämässä kuntouttajilta pääsyä asiakkaidensa luo, Satu Grekin kertoo.

Kuntoutusyrittäjät ovat saaneet jäsenyrityksiltä paljon yhteydenottoja henkilöstökulujen noususta koronan aikana. Esimerkiksi soteyritykset joutuvat varmuuden vuoksi pitämään koko henkilöstönsä poissa asiakastyöstä, jos yhdellä työntekijöistä hälyttää koronavilkku.
Kuntoutusyrittäjillä on ehdotus haastavaan ongelmaan.

– Asian korjaamiseksi esitämme muutosta tartuntatautilakiin, joka keventäisi yrittäjän palkkakuormaa siirtäen sitä valtiolle. Ehdotuksemme on, että virusepäilyn vuoksi työntekoon estyneen työntekijän työpanoksen menetyksestä korvattaisiin puolet tälle työntekijälle karanteenitilanteessa maksettavasta tartuntatautipäivärahasta. Vastaavasti tämän puolikas tulisi vähentää työnantajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Esityksemme hyödyttäisi koko sote-alaa, ei vain kuntoutusta, ehdottaa Grekin.

Voit lukea Karjalaisen alkuperäisen kirjoituksen täältä. Artikkeli on maksumuurin takana.