Suosi Soterissa palvelupistettä
Suosi Soterissa palveluyksikön sijaan palvelupistettä – selviät vähemmällä
Kuntoutusyritykset muuttavat ja laajentavat, ja Soteri ohjaa helposti rekisteröimään kokonaan uuden palveluyksikön. Tämä on kuitenkin usein lupamaksuiltaan tarpeettoman kallis ja yrittäjälle työläs vaihtoehto. Palveluyksikön sijaan kannattaa lisätä olemassa olevan palveluyksikön sisälle uusi palvelupiste. Se on tyypillisesti lupamaksuiltaan myös edullisempi. Uusi palveluyksikkö maksaa sähköisellä lomakkeella avien hinnastossa 800 euroa, kun taas uusi palvelupiste syntyy sähköisessä asioinnissa jo 220 eurolla.
Säästöä tulee siis 580 euroa.
Mitä eroa on palveluyksiköllä ja palvelupisteellä?
Palvelupiste on palveluyksikön sisään tuleva toimipiste (käyntiosoite) tai liikkuva yksikkö, joka voi tehdä esimerkiksi kotikäyntejä. Palvelupiste on se, joka tuottaa lopulta asiakkaalle sosiaali- ja terveyspalvelun.
Palveluyksikkö on toiminnallinen ja hallinnollinen kokonaisuus, johon kuuluu kiinteästi omavalvontasuunnitelma. Vuodenvaihteessa voimaan tulleen Sote-valvontalain ajatuksena on, että toinen palveluyksikkö tarvitaan vasta siinä vaiheessa, kun yritystoiminta on niin laajaa, että sitä ei voida yhdellä omavalvontasuunnitelmalla enää hallita.
Yrityksellä on aina oltava vähintään yksi palveluyksikkö, mutta sen yhden palveluyksikön sisällä palvelupisteitä eli käyntiosoitteita voi olla vaikka kuinka paljon. Kuntoutusyrittäjien toimistolle on syntynyt uudesta laista käsitys, että yksi palveluyksikkö riittää luultavasti kaikille Suomessa toimiville kuntoutusyrityksille.
Vasta kun yrityksellä on monen eri sote-toimialan toimintaa, joita ei voida hallita enää yhdellä ja samalla omavalvontasuunnitelmalla, tarvitaan välttämättömästi toinen hallinnollinen palveluyksikkö. Tuolle toiselle palveluyksikölle osoitetaan tyypillisesti myös eri vastuuhenkilöt.
Lisätietoja saa Valviran koontisivulta.
Kirjauduin Soteriin ja huomasin, että jokaisesta toimipisteestäni on automaattisesti tehty oma palveluyksikkö. Onko palveluyksikköjä nyt liikaa?
Todennäköisesti on, sillä useimmat kuntoutusyritykset pärjäisivät yhdelläkin. Kyseessä on siirtymäajan kukkanen, jonka viranomaiset ovat joutuneet tekemään luultavasti käytännön pakosta. Lakiin on nimittäin kirjattu, että ennen 1.1.2024 palveluntuottajalle myönnetyt luvat ja ilmoitukset on muutettava uuden lain mukaisiksi palveluntuottajan ja palveluyksikköjen rekisteröinneiksi.
Lainsäädännössä on tältä osin mahdollisesti sattunut pieni lapsus, koska itse lakiteksti ei tunne palvelupisteitä lainkaan. Laki olisi kenties sallinut sellaisenkin tulkinnan, että viranomainen olisi voinut kysyä, mitkä kaikki toimipisteet kuuluisivat yhteen ja samaan palveluyksikköön, ja tehdä muunnoksen palveluyksiköiksi vasta sen jälkeen, mutta ilmeisesti kiire ja helposti toteutettava automaatio voittivat vuodenvaihteessa, ja jokaisesta toimipisteestä tehtiin automaattisesti oma palveluyksikkö.
Yrittäjän näkökulmasta palveluyksiköitä on siis syntynyt liikaa, pyytämättä ja täytenä yllätyksenä.
Pitääkö palveluyksiköitä alkaa nyt yhdistelemään?
Soteri on tällä hetkellä käynnistymisvaikeuksien vuoksi ylikuormittunut, joten en välttämättä tekisi tarpeettomia yhdistämisilmoituksia vielä. Palveluyksiköiden yhdistämisilmoitukset ovat kaiken lisäksi luultavasti maksullisia, joten yrittäjällä on varsin vähän voitettavaa niiden yhdistämisessä.
Yrittäjän kannalta keskeistä on, että palveluyksiköitä ei tässä vaiheessa tee ainakaan tarpeettomasti lisää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusia toimipisteitä kannattaa lisätä jo olemassa olevan palveluyksikön alle uusiksi palvelupisteiksi. Älä siis klikkaa ”lisää uusi palveluyksikkö” nappia, vaan klikkaa palveluyksikön alle ”lisää uusi palvelupiste”.
Mitä lakisääteisiä vaatimuksia minulle tulee, jos minulla on monta palveluyksikköä?
Muodollisesti useammasta palveluyksiköstä seuraa lakisääteiseksi vaatimukseksi se, että yrityksen on laadittava jokaiselle palveluyksikölle oma erillinen omavalvontasuunnitelmansa. Tätä ei voida pitää mitenkään tarkoituksenmukaisena silloin, kun palveluyksiköt ovat syntyneet automaattisesti viranomaispäätöksellä, jos todellisuudessa palveluyksiköt ovat osa yhtä ja samaa hallinnollista kokonaisuutta.
Samalla laissa on pykälä, että useamman palveluyksikön olemassaolo laukaisee laista velvoitteen, jonka mukaan yrityksen tulisi laatia myös omavalvontaohjelma. Omavalvontaohjelma on siis suunnitelma siitä, kuinka yritys hallinnoi useampia omavalvontasuunnitelmiaan. Kyseessä on siis suunnitelma suunnitelmista. En usko, että se hyödyttää yhtäkään kuntoutusyritystä, mutta muodollisesti tällainen vaatimus tosiaan useasta palveluyksiköstä seuraa.
Hyvinvointialueeni pyytää minulta omavalvontaohjelmaa nähtäväksi sen vuoksi, että minulla on useita toimipisteitä. Mitä teen?
Valvira ei ole julkaissut vielä määräystään omavalvontasuunnitelmasta eikä myöskään omavalvontaohjelmasta. Kuntoutusyrittäjillä on omavalvontasuunnitelmalle laadittu malli, mutta omavalvontaohjelmalle mallia ei löydy liioin Valviralta eikä Kuntoutusyrittäjiltäkään.
Lähtökohtana mielestämme on, että omavalvontaohjelmaa ei tarvita, jos yrityksellä on useampi palveluyksikkö vain ja ainoastaan sen vuoksi, että viranomainen on näin automaattisesti lain mukaan rekisteriinsä vanhat luvat ja ilmoitukset muuntanut. Lain tavoitteet ja tarkoitus huomioiden rekisterimerkintä on Soterissa luultavasti väärä, ja se täytyisi korjata jollain aikavälillä, eli tarpeettomat palveluyksiköt täytyisi yhdistää ja tarpeettomista palveluyksiköistä tulisi muuntaa palvelupisteitä. Näin yritykselle riittäisi vain yksi omavalvontasuunnitelma ja vain yksi palveluyksikkö. Milloin tämä voisi mahdollisesti tapahtua, ei ole kuitenkaan tiedossa.
Toivomme hyvinvointialueilta ymmärrystä nykyisen tilanteen suhteen: yrittäjät eivät ole ehdoin tahdoin lisänneet itselleen useita palveluyksiköitä. Kyseessä on käsityksemme mukaan useimmissa tapauksissa hallinnollinen kukkanen, kun toimipisteistä on lain sanamuotoa tiukasti seuraten tehty palveluyksiköitä, eikä palvelupisteitä, jotka vastaisivat paremmin niiden todellista luonnetta.
Yrityksiltä ei ole siis tällä hetkellä mielekästä vaatia myöskään omavalvontaohjelmaa, erityisesti, kun sellaiselle ei ole lakisääteistä mallia edes olemassa.
Yritykselläni on toimipiste, jonka vastaanotto muuttaa osoitteesta toiseen. Toiminta jatkuu muuten samana. Miten toimin?
Soteri ei tällä hetkellä kovin hyvin käsittele palvelupisteiden muuttoja yhdestä osoitteesta toiseen. Se on kuitenkin toiminnallisuutena lisätty Soteriin vaivihkaa alkuvuoden aikana. Tämä ilmenee siinä, että yrityksellä on palvelupisteen tiedot avatessaan mahdollisuus muuttaa palvelupisteen käyntiosoitetta. Peritäänkö tuosta käyntiosoitteen muutoksesta maksua lainkaan, sitä emme tiedä, sillä käyntiosoitteen muutosta ei ole avin tai Valviran hinnastossa erikseen hinnoiteltu.
Avien ja Valviran hinnastoista löytyy tällä hetkellä vain palvelupisteen lakkauttaminen ja uuden lisääminen. Palvelupisten käyntiosoitteen muutosta ei ole erikseen huomioitu. Palvelupisteen lopettaminen maksaa 110 euroa ja uuden palvelupisteen lisääminen alkaen 220 euroa, joten yhdessä nämä tekisivät ainakin 330 euroa lupamaksuja. Tiedossamme ei ole, tuleeko maksuja, jos palvelupistettä ei avata eikä lopeteta, vaan sen käyntiosoite ainoastaan muutetaan muutoshakemuksella.
Osa aveista on ohjeistanut jäseniämme tekemään asian juurikin niin, että olemassa olevaa palvelupistettä ei lisätä eikä vanhaa lopeteta, vaan yritys täyttää käyntiosoite kenttään yksinkertaisesti uuden käyntiosoitteen. Tällöin osa aveista on ohjeistanut jäseniä kirjaamaan muutosilmoituksen/hakemuksen saatteeseen (sivun yläreunassa, vasta klikattaessa ponnahtaa erikseen auki), että toiminta jatkuu muuten ennallaan. Saatteeseen lienee syytä kirjata myös, milloin muutoksen on tarkoitus astua voimaan, samoin kuin yrityksen mahdollisesti muuttunut postiosoitekin.
Palvelupisteen osoite voi olla eri kuin palveluyksikön postiosoite, joka sekin täytyy muistaa päivittää, samoin kuin palveluntuottajan eli y-tunnuksen postiosoite. Osoitteenmuutos tulee tehdä tarvittaessa kaikille kolmelle tasolle: palveluntuottajalle, palveluyksikölle ja palvelupisteelle. Näin varsinkin, jos yrityksellä on vain se yksi ja ainokainen toimipiste.
Oman alueen avin käytännöistä saa parhaan varmuuden kysymällä sitä avilta itseltään. Tällä hetkellä avien ja Valviran verkkosivuilla ei ole tietoa pelkästä palvelupisteen osoitteenvaihdoksesta, mutta oletettavasti sellaista verkkosivuillekin lisätään, kunhan käytännöt vakiintuvat eri alueilla.
Erillisiä tilatarkastuksia ei lähtökohtaisesti ole nykyisen lain nojalla enää kuntoutusyrityksiin tarpeen tehdä. Avi tarkistaa hoitotilat lähtökohtaisesti vain leikkaus- tai asumispalveluissa.
Etätyöläisen tarkastus käynnissä.