12 maaliskuun, 2021 |

Tartuntalain pikakiristysesityksessä pahoja ongelmia

Tartuntatautilain pikakiristyksessä on paha ongelma, mikä vie ihmisiltä oikeuden lakisääteiseen kuntoutukseen. Suomen Kuntoutusyrittäjät vaatii korjausta, että lakisääteinen kuntoutus voisi jatkua. Läsnäkuntoutustilanteessa on paikalla enimmillään 2-3 henkeä, ja sama terpaeutti houitaa samaa asiakasta.

 

Pykäläviittauksen purku poistaa lakisääteiset palvelut

Eduskunta käsittelee parhaillaan muutosta, missä viittausta tartuntatautilain 58 d §:n ollaan poistamassa. Samalla poistuisi 10 hengen rajaus, ja se on muutoksen pääasiallinen tavoite.

Saman pesuveden mukana kaatuisi myös tämä 58 d §:ssä sijaisteva momentin viittaus:

”Tämän pykälän nojalla annettu päätös ei saa estää kenenkään oikeutta lakisääteisiin palveluihin eikä se saa estää virkamiestä tai viranhaltijaa hoitamasta virkatehtäviään.”

– Kun poistetaan alle 10 hengen tiloilta oikeus toimia, poistetaan myös ihmisiltä oikeus lakisääteisiin palveluihin, kuten kuntoutuspalveluihin, sanoo Suomen Kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtaja Satu Grekin huolestuneena.

Uusi hallituksen esitys ei ota sanallakaan kantaa Kuntoutuksen toteutumiseen, tai lakisääteisiin palveluihin

Nämä molemmat asiat on käsitelty kuntoon edellisessä, muutaman viikon vanhassa tartuntatautilain päivityksessä 58 d §:n perusteluissa. 58 d § jäisi kyllä edelleen voimaan, mutta kun viittaus siihen poistuu 58 g §:n osalta, varantuu kansalaisten oikeus lakisääteiseen kuntoutukseen.

Suomen Kuntoutusyrittäjät esittää 58 g §:n lisättäväksi seuraavaa momenttia

  • Tämän pykälän nojalla annettu päätös ei saa estää kenenkään oikeutta lakisääteisiin palveluihin eikä se saa estää virkamiestä tai viranhaltijaa hoitamasta virkatehtäviään.

 

Lakisääteisen kuntoutuksen asiakkaina esimerkiksi vammaiset

Pienissä kuntosaleissa järjestetään Kelan ja kuntien lakisääteisiä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita. Palveluiden saajalla on esimerkiksi jäykkyyksiä aiheuttava vamma. Säännöllinen kuntoutus pitää yllä esimerkiksi liikkuvuutta. Kuntoutus perustuu pääosin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin sekä terveydenhuoltolakiin.

– Rajoituksista huolimatta tarpeen mukaiset lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut sekä sosiaalista osallistumista tukeva henkilökohtainen apu on jatkossakin rajoituspäätöksistä huolimatta sallittava. Lähikontaktit ovat vähäiset, terapeutit osaavat terveydenhuollon ammattihenkilöinä suojautua, ja kuntoutuksen lykkääminen johtaa nopeasti toimintakyvyn alanemiseen, Grekin muistuttaa.

– Kuntoutusyritykset ovat tähän mennessä järjestäneet lakisääteisen kuntoutuksen pienimuotoisesti, reillusti alle 10 asiakkaan kokoonpanolla. Jos tämä pienten ryhmien ja yksilöterapioiden toimialue poistuu, ja viittaus lakisääteiseen kuntoutukseen hävitetään kokonaan 58 g §:stä, muodostaa tämä todellisen uhkan kansalaisten lääkinnälliselle kuntoutukselle, hän jatkaa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kuntoutusoikeuden muistanut aika huonosti tuoreissa päätöksissään. 10 hengen salliminen olisi turvannut kuitenkin oikeuden kuntoutukseen.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Satu Grekin, p. 050 550 3488, info (at) kuntoutusyrittajat.fi

Kuntoutusyrittäjien lausunto tartuntalain laajennukseen 12.3.2021