Henkilöstöetuna terapiaa
Työnantajan järjestämä fysioterapia ja muut terveydenhuollon palvelut ovat 2021 alkaen verovapaa henkilöstöetu. Kuntoutusyrittäjät loi uudistuksesta infopaketin työnantajille.
Miksi tarjota henkilöstöetuna terapiaa?
Henkilöstön toimintakyky on yrityksen menestyksen kriittinen piste.
Työnantajan tarjoama terapia vähentää sairauspoissaoloja, ylläpitää työkykyä ja parantaa työstä palautumista sekä motivaatiota. Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat mielenterveysongelmien ohella yleisimpiä syitä työntekijän ennenaikaiselle eläköitymiselle. Fysioterapeutin avusta on hyötyä sekä etätyössä että fyysisissä tehtävissä. Psykoterapia ja toimintaterapia tukevat ihmisen hyvinvointia ja jaksamista. Ravitsemusterapia puolestaan auttaa hyvissä ruokavalinnoissa ja terveellisten elämäntapojen ylläpitämisessä.
Verovapaus tarkoittaa, että työnantaja ei suorita tarjoamastaan edusta palkan sivukuluja, ja työntekijälle edun arvo ei ole veronalaista tuloa. Verovapauteen ei tarvita enää lääkärin lähetettä.
Verohallinto käyttää uudesta edusta nimitystä vapaaehtoinen työterveyshuolto. Oikeudellisesti kyse on tuloverolain (1535/1992) 69 §:n mukaisesta työnantajan järjestämästä terveydenhuollosta.
Lataa pdf-tiivistelmä aiheesta tästä
Miten tarjota henkilöstöetuna terapiaa?
Työnantaja voi järjestää työntekijöilleen terveydenhuoltoa verovapaasti kolmella eri tavalla:
1. SOPIMUS SUORAAN TERAPIAYRITYKSEN KANSSA
Palvelu hankitaan palveluntarjoajalta (kuten kuntoutusyritykseltä), jonka kanssa on tehty sopimus suoraan.
Tässä menettelyssä sopimuksen osapuolten välille ei synny ylimääräisiä kuluja, ja palvelun tarjoaminen henkilöstölle on käytännössä yksinkertaisinta.
Sopimuspohjan työnantajayrityksen ja terapiayrityksen välille voit ladata tästä. Sopimuspohja on ladattavissa vain Kuntoutusyrittäjien jäsenille.
2. OSANA TYÖTERVEYSHUOLTOA
Annetaan työntekijälle lähete, jossa on määritelty, mitä palveluja työnantajan kustantama ja työterveysohjesäännössä sovittu fysioterapia tai muu terveydenhuolto kattaa.
Jos työntekijät käyttävät terapiapalveluita osana työterveyshuoltoa, työnantaja voi hakea asioinneista korvausta Kelalta. Kelan korvaama työterveyshuolto pitää hankkia yhdeltä ja samalta taholta.
“Yhdeltä taholta” tarkoittaa käytännössä, että työterveydenhuoltoyritys valitsee, keneltä työntekijä saa fysioterapiaa. Työterveydenhuoltoyritys saattaa tarjota omaa henkilöstöään tai alihankkijayrityksiään, ammatinharjoittajan tai yhteistyökumppaneitaan. Terapeutin valintaa ei siis tällöin tee työntekijä, eikä työnantaja.
3. KOHDENNETULLA MAKSUVÄLINEELLÄ TAI VAKUUTUKSELLA
Kohdennettuja maksuvälineitä ovat esim. Edenred, Smartum ja ePassi.
Kohdennetun maksuvälineen käytön edellytyksistä kannattaa olla yhteydessä suoraan palveluntarjoajaan, sillä kaikki tuotteet eivät osu uuteen terapiaetuun.
Kohdennetulla maksuvälineellä järjestetty fysioterapia voi olla verovapaa, jos:
- fysioterapiasta on sovittu työterveyttä koskevassa ohjesäännössä
- työnantaja on määritellyt paikat, joissa kohdennettua maksuvälinettä voi käyttää
- työnantaja on antanut työntekijälle lähetteen, jossa työnantajan kustantamien palveluiden sisältö on määritelty
Mitä täytyy ottaa huomioon verovapaata terveydenhuoltoetua tarjottaessa?
1. Työnantajan tulee määritellä tarjoamansa terveydenhuollon laajuus kirjallisesti etukäteen.
Verovapaaksi katsottavien terveydenhuoltopalveluiden tulee perustua johonkin näistä:
- työnantajan laatimaan kirjalliseen terveydenhoito-ohjesääntöön
- työ- tai virkaehtosopimuksiin
- edellisiä vastaaviin asiakirjoihin (esimerkiksi työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelma), joissa järjestelyjen tai korvattavien terveydenhuoltopalvelujen taso ja laajuus on määritelty
Asiakirjan muoto on vapaa. Jos edun sisältöä ja laajuutta ei ole määritelty etukäteen mihinkään todennettavissa olevaan asiakirjaan, työntekijälle tarjotusta edusta maksetaan myös palkan sivukulut. Näin käy esimerkiksi silloin, kun työntekijä asioi oma-aloitteisesti terveyspalveluissa ja toimittaa jälkikäteen tositteet työnantajalle.
Edun verovapauteen ei vaikuta se, laskuttaako lääkäri suoraan työnantajaa vai maksaako työntekijä laskun itse ja perii kulut työnantajalta.
2. Yrittäjälle itselleen terapiapalvelut ovat veronalaista tuloa.
Ammatin- ja liikkeenharjoittajat sekä maatalouden harjoittajat eivät voi olla itsensä työnantajia, joten he voivat järjestää itselleen vain työterveyshuoltolakiin kirjatun työntekijän lakisääteisen terveydenhuollon. Fysioterapia ei ole osa lakisääteistä terveydenhuoltoa. Ollessaan vapaaehtoinen, se on tällaisessa tilanteessa yrittäjälle veronalaista tuloa. Osake- ja henkilöyhtiöillä on Verohallinnon ohjeessa kuitenkin omat määräyksensä.
3. Jos työntekijä hankkii itselleen terveydenhuollon palvelua, voi sekin olla verovapaata tuloa.
Tämä pätee tietyissä tilanteissa, jotka on mainittu Verohallinnon ohjeen kohdassa 3.2.2.