Terapia-asiakkaalla on oikeus ja mahdollisuus tietää, saako hän terveydenhuollon palvelua

15.2.2023 Helsingin sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus ”Millä pätevyydellä psykoterapiaa harjoitetaan?” nosti esille tärkeän kysymyksen: mistä asiakas tietää, kuka häntä hoitaa ja millä pätevyydellä?

Terapeutti tai terapia -sanojen käyttö ei suoraan vielä takaa, että palvelun antaja on terveydenhuollon ammattilainen. Viitseliäällä kuluttajalla on kuitenkin muutamia julkisia tietolähteitä, joista hän voi tarkistaa yrityksen taustoja. Eduskunnan käsittelyssä on myös tällä hetkellä kuluttajansuojalakiin uusi 9 a luku, johon liittyy kaikille yrityksille, myös valvomattomille terapeuteille, suunnattu elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuus.

Sillä on nimittäin merkitystä, meneekö asiakas terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle vai ei. Vain terveydenhuollon ammattihenkilö saa ja on myös velvollinen laatimaan asiakkaasta potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaiset potilasasiakirjat. Samoin vain terveydenhuollon ammattihenkilön antama palvelu on paitsi julkisesti valvottua aluehallintovirastojen ja Valviran toimesta, mutta myös lakisääteisesti potilasvakuutuksella vakuutettua. Terveydenhuollon asiakkaan eli potilaan asema on huomattavan suojattu.

Yllä mainitun, vielä kesken olevan kuluttajansuojalain 9 a luvun mukaan myös kuluttajaan itseensä kohdistuvissa palveluissa olisi kuluttajalle jatkossa kerrottava, vastaako tarjottu palvelu kuluttajan palvelutarvetta, eli onko palvelu kuluttajan edun mukainen. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kuluttajan ongelmat edellyttävät terveydenhuollon ammattihenkilön apua, mutta avun tarjoaja ei itse sellainen ole. Tällöin terveydenhuollon apua tarvitseva olisi ohjattava terveydenhuollon palveluiden pariin.

Kuluttajan kannalta on nimittäin monimutkaista, että nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön palveluiden tarjoamista ei ole suoranaisesti lailla rajoitettu. Nimikesuojattujen ammattilaisten palveluita kun saavat tarjota periaatteessa kaikki. Nimikesuojattuja terveydenhuollon nimikkeitä ovat esimerkiksi psykoterapeutti ja laillistettu hieroja. Nimikesuojaus suojaakin sananmukaisesti vain ammattinimikkeen luvattomalta käytöltä. Vain Valviran erikseen hyväksymä psykoterapeutti saa kutsua itseään psykoterapeutiksi.

Tiukempi suhtautuminen valvontaviranomaisilla on laillistettujen ammattinimikkeiden mukaisten palveluiden tarjoamiseen. Taustalla on se, että laillistettujen ammattinimikkeiden ja laillistettujen ammattien luvaton tarjonta on rangaistavaa rikoslain ”Luvaton terveydenhuollon ammattitoimen harjoittaminen” -pykälän myötä. Laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilönimikkeitä ovat esimerkiksi fysioterapeutti, puheterapeutti ja myös lääkäri sekä psykologi. Toisin sanoen fysioterapia,- puheterapia,- lääkäri- ja psykologipalveluita saavat tarjota vain erikseen niihin laillistetut ammattihenkilöt.

Terveydenhuolto on tarkkaan valvottu toimiala

Yksityisesti näitä laillistettuja palveluita saavat tarjota vain ne, jotka ovat hankkineet yritystoiminnalleen yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain edellyttämän luvan tai he ovat tehneet samaisen lain edellyttämän itsenäisen ammatinharjoittajan ilmoituksen. Ilmoituksen tai luvan perusteella heidän tarjoamansa hoidot tulevat myös valvontaviranomaisten valvonnan piiriin.

Toisin sanoen laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnan on aina oltava julkisesti valvottua, mutta nimikesuojatuissa tehtävissä julkinen valvonta rajautuu vain suojattuja nimikkeitä käyttäviin ammattilaisiin. Apua etsivät kuluttaja ei aina näitä nyansseja osaa, ymmärrä tai halua selvittää.

Valviran Julkiterhikki -palvelusta voi kuka tahansa helposti tarkistaa, onko palvelua antava henkilö nimikesuojattu tai laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Yrityksistä yhtä helppoa kuluttajille suunnattua tarkistuspalvelua ei ole, mutta julkisesti valvotuista yrityksistä löytyy kuitenkin kaikille avoin rekisteri Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä koodistopalvelusta.

Koodistopalvelun itsenäisten ammatinharjoittajien rekisteristä tai sote-organisaatiorekisteristä voi kuka tahansa milloin tahansa selvittää, onko terveyspalveluita tarjoava yritys julkisen valvonnan piirissä. Palvelusta voi myös selvittää senkin, onko yritys liittynyt vaikkapa Kanta-arkiston käyttäjäksi vai ei.

Hakutoiminto on valitettavan vaikeakäyttöinen: luotettava haku onnistuu vain ”tarkennettu haku” -toiminnolla ja hakemalla pelkästään yrityksen Y-tunnuksen perusteella. Kansalaisten tiedonsaannin näkökulmasta hakutoiminnossa olisi vielä paljon kehitettävää. Yrityksen Y-tunnuksen löytää kuitenkin nykyään helposti tietosuojaselosteesta tai muusta asiakkaille suunnatusta lakisääteisestä tietosuoja-asiakirjasta, kuten yrityksen tietosuojakäytännöstä.

Aivan kaikkia asiantuntevia kuntoutuksen ammattilaisia ei yllä linkitetyistä palvelustakaan valitettavasti vielä löydy. Syynä tähän on, että osa kuntoutusmuodoista on niin uusia, kuten vaikkapa musiikkiterapia, että niiden käyttö on vakiintunut suomalaiseen julkisesti järjestettyyn kuntoutukseen vasta viime vuosina, eikä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua asetusta ole heidän osaltaan ehditty vielä päivittää. Tällaisia Kelan valvomia palveluntuottajia löytyy esimerkiksi Kelan kuntoutuksen palveluntuottajahausta. Kelan haussa ovat mukana myös useat laillistetut ja nimikesuojatut kuntoutusalan yritykset ja yrittäjät, joskaan kaikkia ammattilaisia ei sieltäkään löydy.

Juhani Saarinen

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n juristi