Valtakunnalliset tavoitteet 2024
Kuntoutusyrittäjien lainsäädäntötavoitteet vuonna 2024
1. Sairausvakuutuskorvaus on palautettava tai luotava uusi sitä vastaava korvaustyökalu
Sairausvakuutuslain nojalla korvattavat yksityisesti toteutetun fysioterapian ns. Kela-korvaukset lopetettiin vuoden 2023 alusta. Menetys on iso, sillä samalla poistuivat Kelan matkakorvaukset yksityiseen fysioterapiaan, sekä käytännössä lähetteet ja asiakasohjaus yksityiseen fysioterapiaan. Nyt kaikkea Suomen fysioterapiaosaamista ja resurssia ei hyödynnetä.
Pitää ottaa käyttöön väline, jolla ihmiset ohjataan fysioterapiaan toimintakykyään parantamaan. Väline voisi olla sv-korvauksen palauttaminen, tai uusi kansallinen tule-terveyden palveluseteli. Kela olisi tietojärjestelmineen jo valmis taho hallinnoimaan tätä palveluseteliä.
Hyvinvointialueiden rahoitusmallin pitäisi kannustaa hyvinvointialueita ohjaamaan asiakkaita myös yksityisille palveluntuottajille silloin, kun se on asiakkaalle sopiva vaihtoehto.
Kuntoutusyrittäjät vaatii, että
- Sairausvakuutuslain kaltainen automatisoitu ja kevyt korvaus- ja ohjaustyökalu otetaan fysioterapiassa käyttöön
- Ihmisten oikeutta omiin lähetteisiinsä pitää parantaa: Lähetteet pitää kirjata OmaKantaan, ja asiakkaan on voitava milloin vain vaihtaa palveluntarjoajaa ja ottaa lähete mukaansa.
2. Valinnanvapaus liikenne- ja tapaturmavakuutusten perusteella korvattaviin hoitoihin
Kuntoutujan valinnanvapaus liikenne- ja tapaturmavakuutusten perusteella korvattavissa hoidoissa on rajattu (Kuntoutusyrittäjien uutinen). Syitä valinnanvapauden rajaamiseen on pääasiassa kaksi:
1. Potilaslaki ei ulotu vakuutusyhtiöihin. Potilaslain 5 §:n mukaan asiakkaalle on annettava puolueeton tieto tälle soveltuvista hoitopaikkavaihtoehdoista. Vakuutusyhtiöitä tämä ei sido, jolloin ne ohjaavat asiakkaan itselleen taloudellisesti edullisimmalle toimijalle.
2. Omia kumppaneita suosivan palveluohjeistuksen vakuutusyhtiöille sallii esimerkiksi liikennevakuutuslain 57 § ja työtapaturma- ja ammattitautilain 42 §. Niiden nojalla vakuutusyhtiöllä on oikeus maksusitoumuksellaan ohjata vahingoittunut vakuutuslaitoksen valitsemaan hoitopaikkaan.
Kuntoutusyrittäjät vaatii, että potilaslain 5 §:ää olisi siten muutettava siten, että se koskee myös vakuutusyhtiöitä, kun nämä ohjaavat asiakasta terveydenhuollon palveluihin.
Vastaavasti liikennevakuutuslain 57 §:ää ja tapaturma- ja ammattitautilain 42 §:ää olisi muutettava siten, että vakuutusyhtiöillä olisi velvollisuus vähintäänkin myötävaikuttaa asiakkaan valinnanvapauteen ja tarjota asiakkaalle useampia tälle sopivia vaihtoehtoja. Omalle yhteistyökumppanille ohjaaminen olisi jatkossakin sallittua, mutta asiakkaalle olisi ohjatun vaihtoehdon lisäksi tuotava esille myös tämän valinnanvapautta tukevia hoitopaikkavaihtoehtoja, tai vähintäänkin tieto hoitopaikkavaihtoehtojen perusteista.
Katso videolta, miltä valinnanvapaus liikenne- ja tapaturmavakuutuksessa tarkoittaa: Valinnanvapaus liikenne- ja tapaturmavakuutuksessa – Osa 2 Koordinaattorin vaalikahvit Youtubessa
3. Rekisteröintimalli eli asiakkaan valinnanvapaus pilotointiin Kela vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa
Kela järjestää tällä hetkellä suurimman osan kuntoutuspalveluistaan pitkiin neljän vuoden jaksoihin sidotuin kilpailutuksina. Esimerkiksi Kelan kuntoutuslain 9 §:ssa tarkoitettua vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään julkisena hankintana puitejärjestelyllä. Pääsy kuntoutusmarkkinoille ja yhtäläisesti kuntoutusmarkkinoilta pois on koko tuon ajan suljettu. Mahdolliset kilpailutuksessa tapahtuneet virheet ovat vaikeita korjata neljän vuoden sopimusjakson aikana. Korjaaminen saattaa edellyttää tuomioistuimen määräystä ja uutta kilpailutusta.
Jos Kelan kuntoutuksessa siirryttäisiin kilpailutuksista rekisteröitymismalliin, saavutettaisiin useita etuja:
- Palveluntuottajien pääsy markkinoille ja markkinoilta pois helpottaisi, tämä lisää alan toimijoiden joustavuutta muuttuviin tilanteisiin
- Rekisteröitymismenettely lisäisi myös Kelan palveluntuottajien määrää, sillä helpompi pääsy Kelan kuntoutusmarkkinoille lisäisi palveluntuottajaksi hakeutumisen houkuttelevuutta yritysten silmissä
- Toimintaa ei ohjaisi Kelan sopimus vaan kysyntä. Tällä hetkellä esimerkiksi terapeuttien tai näiden määrän vaihtaminen kilpailutuksen ulkopuolella vaatii erityiset perusteet.
- Sopimuskauden päättyminen katkaisee myös sopimukseen liittyvät asiakassuhteet: rekisteröitymismenettely toisi ennakoitavuutta asiakassuhteen kestoon niin kuntoutujan kuin kuntouttajankin näkökulmasta
- Kelan kuntoutuksen palveluntuottajien määrää, hintaa ja laatua voitaisiin kontrolloida hallitusti ja tarvittaessa pieninkin askelin ja alueittain, jos jollain tietyllä alueella palveluiden saatavuudessa on ongelmia, saatavuutta on liikaa tai laadussa tai hinnoittelussa on ongelmia, jotka tulisi korjata viipymättä
Kuntoutusyrittäjät vaatii siirtymistä kohti rekisteröintimallia. Rekisteröintimalli edellyttää lainsäädäntömuutosta. Ennen rekisteröintimallin valtakunnallista käyttöönottoa tulee sitä pilotoida alueellisesti.
Katso videolta, miltä rekisteröintimalli tarkoittaa: Rekisteröintimalli – Osa 3 Koordinaattorin vaalikahvit Youtubessa
4. Kelan kuntoutuksen ikäraja tulee nostaa vähintään 75 vuoteen nykyisestä 65:stä
Kuntoutuksen tulee säilyä Kelassa
Oikeus kuntoutukseen käytännössä lakkaa nyt henkilöltä, joka täyttää 65-vuotta. Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkailla on yleensä vamman tai sairauden aiheuttamia merkittäviä arjen toimissa selviytymisen haasteita. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saaminen on kuntoutujalle Kelan kuntoutuslain mukainen subjektiivinen oikeus. Vamma tai sairaus eivät henkilöltä poistu, vaikka hän täyttäisi 65 vuotta. Kuntoutuspsykoterapiaan voi päästä 16–67-vuotiaana. Kuntoutuspsykoterapialla palautetaan tai ylläpidetään työkykyä, joka on heikentynyt psyykkisen oirehdinnan vuoksi.
Soten monikanavarahoituksen kehittämishankkeet uhkaa Kelan kuntoutuksen toteutumista Kelan järjestämänä (Kuntoutusyrittäjien uutinen yhdistysten yhteisestä vetoomuksesta 26.10.2021).
Kuntoutusyrittäjät vaatii, että
- Kelan rooli kuntoutuksen järjestäjänä sekä kuntoutusetuuksien myöntäjänä säilytetään.
- Kelan kuntoutukseen oikeutettujen ihmisten joukkoa laajennetaan myös yli 65-vuotiaisiin. Nyt ikärajan ylittäneet putoavat pois.
Tällä hetkellä Kelan kuntoutuspalvelut ovat sote-sektorin toimivimpia, Kuntoutuksen käyttöä tulisi pikemminkin laajentaa kuin supistaa. Yleiskatteellinen sote-rahoitus uhkaa kuntoutuksen korvamerkittyä rahoitusta.
Kelan kyky järjestää ja kehittää kuntoutusta on valtakunnallisesti ainutlaatuinen; pienet hyvinvointialueet eivät resurssiensa puitteissa kykene samankaltaiseen kuntoutuksen kehittämiseen kuin valtakunnallisesti toimiva Kela.
Kela on uskottava ja tasapuolinen valvoja kuntoutuksen palveluntuottajille, kun se ei itse tuota kuntoutuspalvelua.
Katso videolta, miksi Kelan kuntoutus pitäisi säilyttää Kelassa: Kelan kuntoutuksen säilyminen Kelassa – Osa 4 Koordinaattorin vaalikahvit Youtubessa
5. Terveydenhuollon ammattihenkilöasetus on avattava. Musiikkiterapeuteista ja audionomeista on tehtävä terveydenhuollon ammattihenkilöitä
Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä on jäänyt ajasta jälkeen, sillä täydennyskoulutukset ovat tuoneet terveydenhuoltoon paljon uusia pätevyyksiä ja kuntoutusmuotoja. Koska täydennyskoulutettuna hankitun osaamisen perusteella annettu terapia ei nyt suoraan ole terveydenhuoltoa, asiakkaat ja terapeutit ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Samasta palvelusta tulee nyt terveydenhuoltoa vasta lääkärin lähetteellä.
Musiikkiterapia on arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitoa vain, kun se toteutetaan lääkärin lähetteellä ja hoidon antajalla on oltava mm. soveltuva terveydenhuollon tutkinto taustalla.
Musiikkiterapeutin antaman hoidon lääkärin lähetevaatimus poistuisi, jos musiikkiterapia olisi oma itsenäinen terveydenhuollon ammattihenkilöille suunnattu tutkinto ja ammattinimike olisi joko laillistettu tai nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö.
Kuntoutusyrittäjät vaatii musiikkiterapeutti-, sekä audionomi-nimikkeen lisäämistä terveydenhuollon ammattihenkilöiden joukkoon.
Esimerkiksi Kansaneläkelaitos järjestää musiikkiterapiaa osana kuntoutuspalveluiden valikoimaa. Myös kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat järjestäneet musiikkiterapiaa. Osa näistä terapioista on ollut arvonlisäverollista ja osa arvonlisäverotonta, riippuen musiikkiterapeutin taustakoulutuksesta ja siitä, onko hoitoa varten ollut lääkärin lähete tai määräys.
6. Tavanomaista henkilökuntaetua on laajennettava koskemaan myös työnantajan tarjoamaa työntekijän omaehtoista terveyden- ja sairaanhoitoa
Tuloverolain 69 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna verovapaana etuna pidetään lain mukana enintään 400 euron vuosittaista etua työnantajan tarjoamasta työntekijän omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta.
Lain tavoitteita ja tarkoitusta tukisi jos pykälää muutettaisiin siten, että samaa 400 euron kattoa laajennettaisiin koskemaan myös työntekijän omaehtoista terveydenhuoltopalvelua. Tällöin pykälän mukainen palvelu kattaisi myös esimerkiksi fysioterapian ja hieronnan. Se olisi valtiontalouden näkökulmasta suoraan vaikuttamaton laajennus, mikäli 400 euron kattoraja työntekijän omaehtoisille toiminnalle pidettäisiin ennallaan.
Muutos voitaisiin tehdä muuttamalla nykyisin voimassa oleva momentti:
Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna etuna pidetään myös enintään 400 euron vuosittaista etua työnantajan tarjoamasta työntekijän omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta. Tässä momentissa kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Kulttuuritoimintana pidetään myös käyntiä tiedekeskuksessa tai urheilutapahtumassa taikka osallistumista ohjatulle toiminnalliselle taidekurssille. Kulttuuritoimintana pidetään myös urheiluun ja edellä mainittuihin eri taiteenaloihin liittyviä messuja. Lisäksi kulttuuritoimintana pidetään etäyhteyden avulla tapahtuvaa reaaliaikaista osallistumista edellä mainittuun toimintaan. Edellytyksenä on, että etu on ainoastaan työntekijän käytettävissä. (15.7.2021/709)
Kuntoutusyrittäjät vaatii lainkohdan muuttamista seuraavaan muotoon (lisäys lihavoituna):
Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna etuna pidetään myös enintään 400 euron vuosittaista etua työnantajan tarjoamasta työntekijän omaehtoisesta liikunta-, terveydenhoito tai kulttuuritoiminnasta. Tässä momentissa kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Kulttuuritoimintana pidetään myös käyntiä tiedekeskuksessa tai urheilutapahtumassa taikka osallistumista ohjatulle toiminnalliselle taidekurssille. Kulttuuritoimintana pidetään myös urheiluun ja edellä mainittuihin eri taiteenaloihin liittyviä messuja. Lisäksi kulttuuritoimintana pidetään etäyhteyden avulla tapahtuvaa reaaliaikaista osallistumista edellä mainittuun toimintaan. Edellytyksenä on, että etu on ainoastaan työntekijän käytettävissä. Terveydenhoitona tarkoitetaan arvonlisäverolain 34-35 §:ssä määriteltyä arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitoa.
7. Arvonlisäverotuksen terveydenhuoltopalvelun määritelmästä poistettava vaatimus lähetteestä
Nykyisellään arvonlisäverottomaksi terveyden- ja sairaanhoidoksi katsotaan terveydenhuollon ammattihenkilön peruskoulutukseen kuuluvat hoitotekniikat ja hoitomenetelmät. Esimerkiksi akupunktio ja lymfaterapia eivät ole tällaisia. Niihin on kuitenkin olemassa asianmukainen terveydenhuollon täydennyskoulutus, jota ei kuitenkaan järjestetä tyypillisesti julkisesti, vaan se toteutetaan yksityisenä täydennyskoulutuksena. Täydennyskoulutuksena annettu hoito on nykyisellään arvonlisäverotonta jos siihen on olemassa lääkärin lähete tai määräys.
Lääkäriltä ei nyt edes edellytetä mitään tietoa kyseiseen hoitomenetelmään liittyen. Vaatimus lääkärin lähetteestä tai määräyksestä ei perustu lainsäädäntöön, vaan oikeuskäytäntöön. Tällä muutoksella selkiytettäisiin asiaan liittyvän päätöksen KHO 10.6.2004 T 1408 ja Verohallinnon alv-ohjeistuksen kohdan 3.1 välistä suhdetta ja helpotettaisiin jo voimassa olevan lainsäädännön noudattamista.
Kuntoutusyrittäjät vaatii, että arvonlisäverolain 36 §:n on lisättävä uusi 6-kohta:
AVL 36 §: 6) Terveydenhuollon ammattihenkilön lääketieteellisesti asianmukaiseen täydennyskoulutukseen perustuva terveyden- ja sairaanhoito. Tällaisen hoidon arvonlisäverottomuus ei edellytä lääkärin lähetettä tai määräystä.
8. Kilpailuviranomaiselta pitää voida saada sitovaa ennakollista neuvontaa
Kiristyvät kilpailusanktiot ovat aiheuttaneet huolta saman toimialan yrityksissä. Erityisesti pienimmät yrittäjät ovat huolissaan ja epätietoisia, voidaanko toimia lainkaan yhdessä – esimerkiksi yhteistarjouksen jättämisen tai yhteisen markkinointikanavan perustamisen muodossa.
Pienten yritysten ja toimialojen toimintaedellytysten jatkumiseksi esitämme, että valmistellaan tehokas ja veloitukseton viranomaisen antama kilpailuneuvonta yrityksille. Kilpailuneuvonta on nykyisin käytännössä vain maksullisen lakiasiantuntija-avun varassa. Tehokas viranomaisen antama neuvonta tarvitaan vastapainoksi kiristyvälle sanktiouhalle.
Nykyisen kilpailulain esitöiden mukaan viranomaisen tulee antaa ”tehokasta neuvontaa”. Neuvonta on tehokasta vasta kun se sitoo sen antanutta viranomaista (vrt. verotuksen ennakkoratkaisut).
Kuntoutusyrittäjät vaatii, että kilpailuviranomaista koskevaan sääntelyyn lisätään viranomaiselle velvollisuus antaa sitova, ennakollinen ja kirjallinen neuvo elinkeinonharjoittajalle tämä sitä pyytäessä ja määräajassa.
Yritysten yhteenliittymät, kuten toimialajärjestöt hyödyttävät yhteiskuntaa tekemällä tärkeää vaikuttamista. Se parantaa alan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi rooli työmarkkinoiden sopijaosapuolena tai toimialan yritysten tavoittamisväylänä hyödyttää jäsenten ohella yhteiskuntaa yleisemminkin. Yhdistymisvapautta kaventavaa on, mikäli yhdistykseen tai se hallitukseen kuulumisesta tai on seurauksena taloudellinen uhka. Nykyinen kilpailusakon enimmäismäärä on helposti kohtuuton suhteessa toimialajärjestön kokoon ja maksukykyyn, jolloin maksukyvyttömän toimialajärjestön toiminta päättyy konkurssiin.
9. Mielenterveyspalveluiden saatavuuteen lisää panoksia
Kelan kuntoutuspsykoterapia on säilytettävä Kelassa.
Tarvitaan sekä hyvinvointialueen perustason terveydenhoitoon mielenterveyspalveluja, että erillistä Kelan kuntoutuspsykoterapiaa. Molempia tarvitaan. Kelan kuntoutuspsykoterapian ja hyvinvointialueilla tarjottavien perustason mielenterveyspalveluiden on toimittava erillään.
Kela astuu nytkin mukaan palveluntarjoajaksi vasta kun on ensin kolmen kuukauden ajan oltu alueiden järjestämän perusterveydenhuollon palveluiden piirissä. Siinä ajassa nykyisin ehditään aivan liian huonoon kuntoon, sillä käytännössä ollaan 3 kk ilman palveluita. Olisi kaikkien etu, että kuntoutuspsykoterapiaan päätyy jatkossa vähemmän ihmisiä, ja nämä ihmiset olisivat riittävän hyvässä kunnossa sitoutuakseen vaativaan kuntoutusprosessiin.
Kuntoutusyrittäjät esittää myös mielenterveysammattilaisten koulutusjärjestelmän uudistamista, sekä uuden hoitomallin luomista perusterveydenhuoltoomme hyvinvointialueille.
Lue lisää tästä