Voit laskuttaa 40 e vakiokorvauksen, jos hyvinvointialueen lasku myöhästyy
Laskun viivästyessä sovitusta voit laskuttaa viivästyskoron lisäksi 40 € vakiokorvaksen kaupallisissa sopimuksissa
40 € vakiokorvauksen voi lisätä esimerkiksi hyvinvointialueelle lähetettävään maksumuistutukseen. Samaa vakiokorvausta voi käyttää myös muille kaupallisille toimijoille lähetettävissä muistutuksissa, kuten yhteistyökumppaneiden myöhässä olevista laskuista.
Kuluttajille maksumuistutuksen enimmäiskulumäärä on viisi euroa (kts. muut kuluttajan perintäkulut tästä).
40 € vakiokorvauksen käyttö ei estä perintäkulujen lisäämistä laskuun, mutta vakiokorvausta käytettäessä perintäkuluista tehdään vakiokorvauksen suuruinen vähennys, eli perintäkulut korvataan vain vakiokorvauksen ylittävin osin.
Vakiokorvaus on perintälain 11 i §:n mukaan enintään 40 €, mutta sen voi halutessaan periä pienempänäkin.
Oikeus vakiokorvaukseen syntyy, kun lasku viivästyy ja sille kertyy viivästyskorkoa. Viivästyskorko on siten merkki vakiokorvauksen laskutuskelpoisuudesta.
Korkolain mukaan, jollei eräpäivää ole velallista sitovasti ennalta määrätty tai sovittu, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut siitä päivästä, jona velkoja lähetti velalliselle laskun tai muutoin vaati määrätyn rahamäärän suorittamista. Velallinen ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saapumista hänelle, eli sähköinen lasku takaa näissä tilanteissa nopeamman koron juoksemisen.
Jos maksun laskuajankohdasta on sovittu, kuten hankintasopimuksissa yleensä on, voidaan vakiokorvaus laskuttaa yhdessä viivästyskorkojen kanssa heti kun lasku myöhästyy tästä sopimuksen mukaisesta maksuajankohdasta.
Hyvinvointialueilla ja Kelalla on lakisääteinen velvollisuus ottaa hankinnoissa käyttöön sähköinen laskutus
Tämä velvollisuus perustuu lakiin hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta. Lain siirtymäaika sähköiseen laskutukseen siirtymiselle päättyi huhtikuussa 2020. Velvollisuus ottaa vastaan sähköisiä laskuja koskee siten kaikkia julkishallinnon toimijoita, kuten hyvinvointialueita. Velvollisuus koskee kaikkia hankintoja, joiden alaan sovelletaan hankintalakia. Toisin sanoen velvollisuuus ottaa vastaan sähköisiä laskuja koskee niin ikään suorahankintoja kuin muitakin hankintoja, riippumatta siitä, onko hankinnan taustalla kilpailutus vai ei.
Myös Kela on siirtymässä sähköiseen laskutukseen, mutta aikataulu tälle on vielä epäselvä. Viimeisin arvio Kelan sähköisen laskutuksen laskutuksen alkamisajankohdasta sijoittuu syksylle 2023.