Vuoden 2024 kuntoutusyrittäjäpalkinnot jaettu puheterapeutti Annukka Kuutsalle Espooseen ja fysioterapeutti Leena Pesoselle Lieksaan
Kuntoutusyrittäjät on jakanut vuoden 2024 yrittäjäpalkinnot kahdelle jäsenyritykselle. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n vuoden 2024 yksinyrittäjä -palkinnon sai puheterapeutti Annukka Kuutsa Espoosta ja Vuoden kuntoutusyrittäjä 2024-palkinnon fysioterapeutti Leena Pesonen Lieksasta. Palkinnot jaettiin Kuntoutusyrittäjäpäivillä Helsingissä 14.11.2024.
Palkintojen saajista kerättiin ehdotuksia Kuntoutusyrittäjien jäsenistöltä avoimella haulla, ja ehdotuksia hakuun jättivät niin yritysten työntekijät, yhtiökumppanit kuin yrittäjäkollegatkin. Vuoden Kuntoutusyrittäjä -palkinto on arvostettu tunnustus, jota Suomen Kuntoutusyrittäjät ry on jakanut jo vuodesta 1995. Aiemmin jaetun yhden yrittäjäpalkinnon ja satunnaisten kunniamainintojen sijaan tänä vuonna jaettiin kaksi tasavertaista palkintoa: toinen yksinyrittäjälle ja toinen työnantajalle.
Palkintojen kriteerit liittyivät tänä vuonna esimerkillisyyteen. Yksinyrittäjäpalkinnon saajaksi etsittiin yksinyrittäjää, joka on kehittänyt itseään ja yritystään esimerkillisesti kannattavalle tasolle, ja joka on aktiivinen oman ammattikuntansa keskuudessa. Vuoden kuntoutusyrittäjä -palkinnon kriteerinä olivat 2020-luvun henkeä vastaava palveluntuotanto ja henkilöstöhallinto, kasvava tai vakiintunut yritystoiminta paikkakunnalla, sekä sote-yritysten yhteiskunnallisen arvostuksen nostaminen omalla esimerkillä.
Annukka Kuutsa – rautainen puheterapeutti, työnohjaaja ja kouluttaja
Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n vuoden 2024 yksinyrittäjä -palkinto meni espoolaiselle Annukka Kuutsalle, jolla on yrittäjyyttä takana 27 vuotta. Annukan yritys tekee puheterapiaa yksilöterapioina ja ohjauskäynteinä, työnohjausta kuntoutusalan ammattilaisille ja ammatillisia koulutuksia puheterapeuteille. Annukka arvioi terapian vievän työviikostaan kolme päivää, työnohjauksen kaksi päivää ja koulutusten satunnaisesti lyhyempiä pätkiä. Terapia-asiakkaat yritykselle tulevat pitkälti Kelasta, HUS:sta ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta, joskin Annukka pitää tärkeänä myös itsemaksavien asiakasvirtojen kasvuun varautumista. Annukan yritys onkin esimerkki siitä, kuinka yksinyrittäjä voi kehittää monipuolista liiketoimintaa kuntoutusalalla ja seurata rohkeasti omia kiinnostuksenkohteitaan.
”Minut ajoi yrittäjäksi alun perin se, että olen huonoa alaisainesta”, Annukka nauraa. ”Halusin määrittää oman työni laadun ja toimintatapani mahdollisimman pitkälle itse sekä päästä eroon asioista, joita en halunnut omaan työnkuvaani. Myös pikkulapsiarjen keskellä yrittäjyys oli erinomainen ratkaisu.”
Annukka pitää palkitsemistaan ilahduttavana osoituksena siitä, kuinka iso merkitys alalla on kollegoiden keskinäisellä yhteistyöllä. Yksinyrittäjäpalkinnon saajaksi Annukkaa ehdottikin hänen yrittäjäkollegansa, kuvaten häntä rautaiseksi puheterapian ammattilaiseksi, joka on aina tukena muille yrittäjille.
”Tässä vaiheessa minulla ei enää ole mitään huijarisyndroomaa. Tiedän mitä osaan ja osaan arvostaa omaa työtäni. On kuitenkin ilahduttavaa tulla nähdyksi ammattilaisena kollegojen taholta. Haluan pitää kiinni siitä, että meidän ammattilaisten pitäisi jakaa toisillemme kaikki se tieto, mitä meillä on”, hän kiittää.
”Esimerkiksi silloin, kun Kela alkoi vaatia palveluntuottajilta monimutkaista laatukäsikirjaa, ongelma ratkesi, kun teimme käsikirjan kymmenen puheterapeuttiyksinyrittäjän yhteistyönä. Pidän myös tärkeänä sitä, että kohtaan säännöllisesti ammattilaisia eri kuntoutuksen aloilta. Se, mikä esimerkiksi toiminta- ja fysioterapeuteille on jokapäiväistä leipää, voi olla meille puheterapeuteille uutta tietoa. Yhdessä työtä tekemällä voi oppia toinen toiselta.”
Mieleen jäävinä kokemuksina omalta yrittäjyyspolulta Annukka nostaa oman koulutusliiketoimintansa käynnistämisen.
”Vuonna 2015 kollegani, jota arvostan äärettömän paljon, pyysi minua kouluttamaan kanssaan. Olin siitä todella otettu: tulin nähdyksi ihmisenä, joka voi tuoda jotain lisää siihen, mitä toinen jo osaa”, hän muistelee.
Lopuksi Annukka haluaa muistuttaa kaikkia kuntoutusyrittäjiä terapeutti Bent Falkin huoneentaulusta.
”Siinä lukee, että ’hyvä terapeutti on tyhmä, laiska ja itsekäs.’ Tyhmä terapeutti ei tiedä asiakkaan puolesta, mikä on tälle hyväksi. Laiska terapeutti ei tee asiakkaan puolesta sitä, mitä tämän on hyvä tehdä itse. Ja ehkä tärkein: itsekäs terapeutti pitää ensi sijassa huolta omasta hyvinvoinnistaan. Se tarkoittaa myös sitä, että jos aina pyrkii tekemään täydellistä työtä, ei siihen voi koskaan olla tyytyväinen.”
Leena Pesonen – ”hallankestävä ja elohopealla rokotettu”
Fysioterapeutti Leena Pesonen on pyörittänyt yritystään Fysio-Leena Ky:tä Pohjois-Karjalan Lieksassa 35 vuoden ajan. Työntekijöitä Leenalla on viisi – neljä fysioterapeuttia ja yksi toimistosihteeri -, ja hän on sitkeästi laajentanut ja kehittänyt yritystään fysioterapiamarkkinan haasteista ja Pohjois-Karjalan pienten paikkakuntien väestön vähenemisestä huolimatta. Fysioterapiayrittäjyyden lisäksi Leena ja hänen puolisonsa pyörittivät kymmenen vuoden ajan myös vanhusten hoitokoti Hopeapajua Lieksassa. Eräällä asiakkaalla onkin ollut tapana kuvata Leenaa sanaparilla ”hallankestävä ja elohopealla rokotettu.”
Koronavuosina Leena laajensi rohkeasti yritystään sijoittamalla suuria summia laitehankintoihin. Tällöin yrityksen toimitiloja piti laajentaa jopa kaksinkertaiseksi. Erikoistumisen ja kehittävän työotteen myötä Fysio-Leenaan on tullut vakiasiakkaiden rinnalle jatkuvasti uusia asiakkaita, kun yrityksen hyvä maine on kiirinyt puskaradion kautta. Leena on myös tehnyt runsaasti yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa, ja hän toimii aktiivisesti esimerkiksi Lieksan seudun Invalidit ry:ssä.
”Luulin ensin, että palkitsemiseni oli joku pila – miten alan järjestö voi edes tietää, miten minä olen täällä itärajalla työskennellyt? Palkitseminen ei olisi voinut tulla parempaan saumaan, sillä olen jäämässä ensi vuonna eläkkeelle ja päättämässä työurani”, Leena kommentoi saamaansa tunnustusta.
Leenaa ehdottivat palkinnon saajaksi hänen kaikki työntekijänsä yhdessä. He korostivat Leenan toimintaa reiluna, ystävällisenä ja iloisena työnantajana, jolle tyytyväiset työntekijät ja asiakkaat ovat kaikki kaikessa. Työntekijät kokivat erityisen tärkeänä esimerkiksi sen, että he ovat saaneet vapaasti lisäkouluttautua, ja Leena on tukenut heitä siinä ajallisesti ja taloudellisesti. Leena itse nostaa työntekijöiden rinnalle myös puolisonsa Maurin merkityksen: Maurin kaupallisen koulutuksen ansiosta yrityksen paperitöiden hoitaminen on sujunut hyvin, eikä ole tarvinnut yrittää yksin.
Mieleenpainuvimpana kokemuksena omalta yrittäjäpolultaan Leena pitää asiakkaiden kanssa saatuja kokemuksia.
”Yritykseni alkuaikoina asiakkainani oli paljon sotainvalideja ja -veteraaneja. He olivat ihania ihmisiä, joiden olemuksesta säteili viisaus ja tyytyväisyys, vaikka he olivat kokeneet kamalia asioita. Seikkailut kotikäynneille näiden asiakkaiden luo olivat vertaansa vailla: ei ollut puhelimien navigaattoreita, vaan piti laskea ohitettuja postilaatikoita ja maitolaitureita, jotta löytäisi perille. Kotikäynteihin kuului se, että kävin asiakkaalle myös ruokakaupassa kauppalistan kanssa, ja saatoin viedä hänen kirjeitään postiin”, Leena muistelee.
”Silloin opin, että asiakkaiden kanssa rakennetaan ennen kaikkea luottamusta. Nyt en voisi kuvitellakaan, että en auttaisi ihmistä esimerkiksi Kelan hakemuksen kanssa, vaikkei se kuuluisi suoraan fysioterapeutin työhön, tai etten toteuttaisi asiakkaan terapiassa mitään toiminnallista. Yhdenkin asiakkaan sain soutuveneeseen ja kalaan, mikä oli hänelle erittäin tärkeää. Tällaiseen kiteytyy pienten yritysten merkitys osana paikkakuntansa yhteisöllisyyttä.”