Yrittäjän työterveyshuolto ja sairauskuluvakuutus
Yrittäjän työterveyshuolto ja sairauskuluvakuutuksen verotus – jompi kumpi vai molemmat?
On hyvin tiedettyä ja tunnettua, että yrittäjälle työterveyshuolto on vapaaehtoinen, mutta vähemmän tunnettua on se, että verottajan tulkinnan mukaan yhtiömuotoisella yrittäjällä työterveyshuollon olemassaolo on edellytys sille, että myös yrittäjän vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus katsotaan verottomaksi. Toiminimiyrittäjälle sairauskuluvakuutus on puolestaan aina veronalainen etu.
Tämä on valitettavan tunnettu epäkohta toiminimiyrittäjien ja yhtiömuotoisten yrittäjien välisessä verotuksessa. Ero johtuu siitä, että toiminimiyrittäjää ei voida katsoa verotuksessa itsensä työnantajaksi, mutta osakeyhtiössä yrittäjä voidaan katsoa verotuksellisesti oman yhtiönsä työntekijäksi. Osakeyhtiön on kuitenkin muistettava, että verovapauden edellytyksenä on yrittäjän vapaaehtoisen työterveyshuollon järjestäminen.
Verovapaan työterveyhuollon järjestämiselle itsessään ei sinänsä ole milloinkaan esteitä. Se onnistuu aina riippumatta siitä, onko yrittäjä toiminimellä (yksityinen elinkeinonharjoittaja) vai osakeyhtiöllä tai vaikkapa kommandiittiyhtiöllä toimiva. Yrittäjän työterveyshuollon verotuksesta on ohjeistettu tarkemmin verottajan ohjeessa.
Kuntoutusyrittäjät neuvottelee tällä hetkellä työterveyshuoltokumppanin kanssa vapaaehtoisen työterveyshuollon järjestämisestä yrittäjille jäsenetuhintaan.
Taustalla sairauskuluvakuutuksen työterveyshuoltoa täydentävä luonne verotuksessa
Verohallinnon syventävän ohjeen mukaan:
Sairauskuluvakuutus voi olla verovapaa etu kuitenkin vain työterveyshuoltoa täydentävänä etuna. Tämän vuoksi esimerkiksi osakeyhtiön osakkeenomistajalle otetun sairauskuluvakuutuksen verovapaus edellyttää, että myös osakkeenomistajalle on järjestetty työterveyshuolto, vaikka sen järjestäminen yrittäjäasemassa toimivalle henkilölle ei muutoin olisi pakollista. Jos osakkeenomistaja ei kuulu pakollisen työterveyshuollon piiriin, sairauskuluvakuutus on hänelle veronalainen etu.
Vaikka siis yksinyrittäjä saa yhtiömuotoisena toimijana järjestä itselleen verovapaata terveydenhuoltoa esimerkiksi sairauskuluvakuutuksen muodossa, olisi hänen samalla verottomuuden saadakseen järjestettävä itselleen myös lakisääteinen työterveyshuolto. Näin siitä huolimatta, että työterveyshuolto on yrittäjälle muuten vapaaehtoinen.
Yrittäjän työterveyshuollon lopullista hintaa laskevat sairauskuluvakuutuksen lisäksi Kelan maksamat sairausvakuutuslain mukaiset työterveyshuollon kulujen korvaukset.
Huomaathan myös, että samalla periaatteella työterveyshuollon järjestäminen on ehtona verovapaan terapian järjestämiselle henkilöstöetuna. Tämä johtuu siitä, että henkilöstöetuna myönnettävän terapian verovapaus perustuu samaan pykälään kuin sairauskuluvakuutustenkin, eli tuloveron 69 §:n. Lisäedellytyksenä on, että etu on kaikkien työntekijöiden saatavilla, ja että se on luonteeltaan tavanomainen ja kohtuullinen.
Verotuksessa vakiintunut mutta juridisesti hieman epävarma linkitys yksinyrittäjien osalta
Työterveyshuollon ja työnantajan järjestämien täydentävien työterveyspalveluiden yhteys on vakiintunut tapa verotuksessa, mutta sen asema laissa on varsin löyhä. Viitatussa tuloverolain 69 §:ssä ei nimenomaisesti sanalla mainita työterveyshuoltoa lainkaan, eikä myöskään tuloverolain vuoden 1992 esitöissä mainita työterveyshuoltoa erikseen. Verottajan tulkinta voi olla siis altis ennakkoratkaisuille tai valittamiselle, jos ja kun verottaja rajaa sairauskuluvakuutuksen tai vapaaehtoisen työterveyshuollon yhtiömuotoisen yksinyrittäjän verotarkastuksessa verovapauden ulkopuolelle. Ennakkotapauksia aiheesta on saatavilla niukasti, ja verottajan linjan tarkistamiselle olisi tältä osin mahdollisesti tilaa.
Työterveyshuollolla on tähänastisessa oikeuskäytännössä ollut lähinnä edun tavanomaisuutta kuvaava asema. Työterveyshuolto on lakisääteinen, joten siksi se on työsuhteissa luonnollisesti myös tavanomainen. Tavanomaisuus on yksi tuloverolaissa verovapauden edellytykseksi asetettu kriteeri. Myös sairauskuluvakutuuksen työterveyshuoltoa täydentävä luonne on huomioitu korkeimman hallinto-oikeuden ennakkotapauksissa, joka vahvistaa työterveyshuollon ja sairauskuluvakuuttamisen yhteyttä. Voisiko yhtiön yksinyrittäjälleen ottama vakuutusturva olla verotonta myös ilman yksinyrittäjän vapaaehtoista työterveyshuoltoa, on nimenomaisesti vielä oikeuskäytännössä ratkaisematta.
Vaihtoehtona on, että ilman työterveyshuoltoa itsensä sairauskuluvakuutuksella vakuuttanut yrittäjä kirjaa vakuutuksen arvon itselleen palkkatulona eli veronalaisena luontoisetuna. Silloin yksinyrittäjä on samassa tilanteessa, kuin jos hän maksaisi vakuutuksen jo verotetuista tuloistaan.